Mätässara
Mätässara (Carex cespitosa) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa jokapaikansaraa (Carex nigra) sekä piukkasaraa (Carex elata), mutta eroaa niistä muun muassa lehtien tyvituppien ulkonäön sekä kasvutavan perusteella.[1]
Mätässara | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
Suku: | Sarat Carex |
Laji: | cespitosa |
Kaksiosainen nimi | |
Carex cespitosa |
|
Katso myös | |
Mätässara kasvaa nimensä mukaisesti mättäinä, jotka ovat korkeita sekä tiiviitä ja koostuvat monista rennoista, pitkistä sekä kapeista lehdistä. Lehtien tyvitupet ovat kiiltävän punaruskeita. Mätässara on erilaistähkäinen saralaji ja sen kukintona oleva tähkistö koostuu yleensä yhdestä hedetähkästä sekä 1–3 emitähkästä. Alimman emitähkän tukilehti on kukintotähkistöä lyhyempi. Emikukat ovat kaksiluottisia, ja pullakot ovat vaaleanvihreitä. Tähkäsuomut ovat muuten mustia, mutta niissä on vaalea keskisuoni.[1]
Mätässara kasvaa kosteilla kalkkipitoisilla niityillä[1]. Mätässaraa tavataan laajalti Euraasian havu- ja lehtimetsävyöhykkeiillä Saksasta Itä-Siperiaan asti[2]. Suomessa mätässaraa tavataan sekä etelässä että pohjoisessa, yleisesti ottaen Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin maakunnissa[3]. Mätässara on Suomessa yleisimmillään Lapissa, hieman napapiirin pohjoispuolella[3].
Lähteet
- Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Tuvstarr (Carex cespitosa) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 28.12.2017. (ruotsiksi)
- Den virtuella floran: Tuvstarr (Carex cespitosa) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 28.12.2017.
- Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Mätässara (Carex cespitosa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 28.12.2017. (suomeksi)