Märta Donner

Märta Maria Donner (1. kesäkuuta 1922 Helsinki[1] – 18. maaliskuuta 2013 Helsinki[2]) oli suomalainen lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän tuli tunnetuksi kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä toimiessaan Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n erikoislääkärinä Helsingissä vuosina 1962–1977. Hän konsultoi vuoteen 1985 muiden sairaaloiden lastenneurologiapotilaiden hoitoa Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa.

Donnerin vanhemmat olivat professori Sven Donner ja lastentarhanopettaja Elsa Strengell.[1] Donner aloitti lääketieteen opiskelut päästyään ylioppilaaksi vuonna 1940. Hän toimi jatkosodan aikana apusisarena Äänislinnassa ja apulaislääkärinä Pälksaaren sotasairaalassa vuonna 1944. Sodan jälkeen hän toimi lastenlääkärinä Diakonissalaitoksen psyykkisesti vammaisten lasten sairaalassa, nykyisessä Rinnekodissa, missä hänen isänsä toimi ylilääkärinä. Donner jatkoi opintojaan ja perehtyi lastenneurologiaan opintomatkoillaan Englannissa ja Ruotsissa. Hänen väitöskirjansa vuonna 1954 käsitteli mongoloidilasten biologiaa ja immunologiaa.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle perustettiin lastenneurologiaan perehtyneen EEG-lääkärin virka. Donner nimettiin sen ensimmäiseksi haltijaksi, sillä hän oli alan ainoa asiantuntija Suomessa. Donner konsultoi kaikkia Lastenklinikan 13 osastoa ja poliklinikkaa, koska noin joka kymmenes kaikista potilaista kärsi jostakin neurologisesta ongelmasta. Tärkeimpiä ryhmiä olivat epilepsiapotilaat, kehitysvammaiset sekä erilaisista aivovammojen jälkitiloista kärsivät potilaat. Hän käynnisti epilepsiapotilaiden vastaanotot, jotka pian laajenivat neurologisiksi erikoisvastaanotoiksi.

1970-luvulla Donner siirtyi ensin lyhyeksi aikaa Pohjois-Karjalan keskussairaalan osastonlääkäriksi ja toimi 1978–1985 Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa lastenneurologian osaston ylilääkärinä. Oman työnsä lisäksi hän konsultoi Samfundet Folkhälsanissa ja toimi lääkintöhallituksen asiantuntijana. Hän teki myös läheistä yhteistyötä pohjoismaisten lastenneurologien kanssa.

Ansioistaan lastenneurologian kehittäjänä Donner sai 1986 professorin arvonimen.[2] Lisäksi hän vaikutti kehitysvammaisten lasten puolestapuhujana. Vuonna 1967 hän perusti epävirallisen lastenneurologisen klubin, jossa alan lääkärit pitivät alustuksia.