Mäntymittari

Mäntymittari (Bupalus piniarius) on keskikokoinen mittariperhonen. Se on paha metsätalouden tuhohyönteinen, mutta Suomessa mittarien aiheuttamat tuhot ovat jääneet pieniksi. Itä-Suomessa suoritettiin 1950-luvun lopulla mäntymittarin torjumiseksi laajoja DDT-ruiskutuksia[1]. Laji aiheutti huomattavia metsätuhoja myös 1980-luvun alkupuolella[2].

Mäntymittari
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Bupalus
Laji: piniarius
Kaksiosainen nimi

Bupalus piniarius
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Bupalus piniaria
Katso myös

  Mäntymittari Commonsissa

Koko ja ulkonäkö
Toukka

Koiras ja naarasperhoset eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koiraiden siivet ovat mustavalkoiset ja tuntosarvet sulkamaiset. Siipien kärjet ja etureuna ovat tummemmat kun valkoinen pohjaväri näkyy enimmäkseen siipien keskiosassa ja lähempänä siipien tyviä. Naaraiden väritys on jakautunut samaan tapaan, mutta pohjaväri on ruskeankeltainen ja tummemmat alueet ovet vaihtelevan ruskeita. Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti pystyssä toisiaan vasten. Siipiväli on 30–40 mm, naaraat ovat koiraita kookkaampia.[3][4][5]

Toukka on vihreä ja pitkittäisraidallinen. Muiden mittariperhostoukkien tapaan se liikkuu "mittaamalla".

Levinneisyys ja lentoaika

Suomessa mäntymittaria tavataan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Täysikasvuisia perhosia tavataan kesäkuun alusta heinäkuulle.[6]

Elinympäristö ja elintavat

Mäntymittari viihtyy parhaiten kuivilla, sulkeutuneilla mäntykankailla. Aikuiset perhoset lentävät aurinkoisina päivinä puiden latvustoissa. Toukat ovat enimmäkseen yöaktiivisia ja syövät neulasiin pitkiä uurteita, minkä seurauksena vahingoittunut neulanen ruskettuu ja kuolee. Mäntymittarin toukkien aiheuttamat tuhot leviävät puussa latvuksesta alaspäin ja vaikka puu yleensä selviää yhden kesän hyökkäyksestä, useampi peräkkäinen mäntymittarivuosi on usein puulle kohtalokas. Syksyllä toukat laskeutuvat silkkirihman varassa maahan ja koteloituvat maaperään. Laji talvehtii kotelona.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasvina toimii mänty (Pinus sylvestris).[7]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.