Mäntyharjun asemanseutu

Mäntyharjun asemanseutu[1] on Mäntyharjun kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Pyhäveden etelärannalla Etelä-Savon eteläosassa.[2][3][4]

Mäntyharjun rautatieasema (1889, laajennettu 1907).
Mäntyharjun asemanseutu

Mäntyharjun asemanseutu

Koordinaatit: 61.41832°N, 26.87945°E
Valtio Suomi
Maakunta Etelä-Savo
Kunta Mäntyharju
Hallinto
 – Asutustyyppi keskuskylä, taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 10,32 km²
Väkiluku (2019) 3 629
 – Väestötiheys 351,6 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]











Mäntyharjun kuntakeskuksena oli pitkään Mäntyharjun kirkonkylä. Savon radan rakentamisen osana avattiin vuonna 1889 Mäntyharjun rautatieasema, joka sijaitsi kolmisen kilometriä kirkonkylästä itään. Junaliikenteen ja asemanseudun asutuksen lisääntyessä 1900-luvun alkupuolella Asemankylä[5] (tai Alakylä tai Asemakylä)[2][6] kasvoi uudeksi kuntakeskukseksi asutuksen ja kaupallisen toiminnan keskittyessä sinne. Sen ydin sijaitsi rautatien itäpuolella. Jo 1930-luvun alussa Asemankylä ylitti kirkonkylän asukasluvun ja 1950-luvulla asukasluku yli kaksinkertaistui. Muun muassa Laukkarisen kauppa, joka myös osti maataloustuotteita ja riistaa asiakkailtaan, siirtyi radan itäpuolelle. Asemankylään nousi postitalo (1927), työväentalo (1928), osuuskaupan mylly (1935), osuuskassa (1938) ja säästöpankin konttori (1939). Mäntyharjun keskusta siirtyi virallisesti Asemankylälle sotien jälkeen.[2][6][3]

Mäntyharjun kunnantalo (1966).

Kunnan hallinnon ja kaupan painopiste siirtyi 1960-luvulta lähtien radan länsipuolelle ja kunnan nykyinen keskustaajama Asemanseutu muodostui aluksi kahden aiemman kuntakeskuksen (Mäntyharjun kirkonkylän ja Asemankylän) väliin. Vuonna 1966 valmistunut Mäntyharjun kunnantalo (virastotalo) ja viereiset liiketilat sekä kerrostalorakentamisen alkaminen loi osaltaan perustan kunnan keskustaajaman uudelle ytimelle. Pikkuhiljaa keskustan asunto- ja liikerakentaminen levittäytynyt radan länsipuolella myös kohti etelää, Kouvolan suuntaan.[2][7] Käytännössä aiemmat kuntakeskukset ovat kasvaneet yhteen osaksi nykyisen keskustaajaman aluetta.[3][1][8] Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Mäntyharjun asemanseudun pinta-ala oli 10,32 neliökilometriä, ja väkiluku oli 3 629.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.

Lähteet
  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Mäntyharjun as.seutu.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 6.8.2021. [vanhentunut linkki]
  2. Susanna Helminen: Keskustan siirtyminen Mäntyharjun museo, mantyharjunverkkomuseo.com. Viitattu 6.8.2021.
  3. Mäntyharjun as.seutu (kohdistus Mäntyharjun kunnantalon edustalle) Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 6.8.2021.
  4. Pyhävesi (14.971.1.001) Järviwiki. Viitattu 6.8.2021.
  5. Asemankylä (myös MML:n Nimistön tietokortti: Mäntyharju) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 6.8.2021.
  6. Mäntyharjun asemakylä Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta, esku.fi. Viitattu 6.8.2021.
  7. Susanna Helminen: Rakennusperintö Mäntyharjun museo, mantyharjunverkkomuseo.com. Viitattu 6.8.2021.
  8. Mäntyharju (myös MML:n Nimistön tietokortti: Mäntyharju) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 6.8.2021.
    Etelä-Savon maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
    Enonkosken kirkonkylä • Hirvensalmen kirkonkylä • Juvan kirkonkylä • Kangasniemen kirkonkylä • Mikkelin keskustaajama • Mäntyharjun asemanseutu • Pertunmaan kirkonkylä • Pieksämäen keskustaajama • Puumalan kirkonkylä • Rantasalmen kirkonkylä • Savonlinnan keskustaajama • Sulkavan kirkonkylä
    Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.