Mänty-yökkönen

Mänty-yökkönen (Panolis flammea) on keväisin lentävä, ruskeankirjava yöperhonen. Esiintymisalueellaan se on monin paikoin metsätalouden tuholainen.

Mänty-yökkönen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Raitayökköset Orthosiini
Suku: Panolis
Laji: flammea
Kaksiosainen nimi

Panolis flammea
(Denis & Schiffermüller, 1775)
Katso myös

  Mänty-yökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Mänty-yökkönen on keskikokoinen yökkönen, jonka etusiipien perusväri vaihtelee kellanruskeasta tiilenpunaiseen. Siiven poikkiviivat ovat punaruskeita ja sekä rengastäplä että munuaistäplä ovat valkoiset, ja niitä saattaa yhdistää kapea kannas. Siiven keskisaarekkeessa on punaruskeita täpliä. Takasiivet ovat tummanharmaat. Siipiväli on 30–37 mm.[2][3]

Toukka on kirkkaanvihreä, ja sen selkäpuolella on pituussuuntaisia vaaleita raitoja, mikä naamioi sen erinomaisesti neulasten joukkoon. Sivuraitojen alapuolella on punertava reunus. Pää on ruskea.

Levinneisyys ja lentoaika

Laji elää havumetsissä koko Euroopan alueella. Suomessa lajia tavataan etelärannikolta ainakin Pohjois-Pohjanmaalle asti. Lentoaika ajoittuu huhtikuusta kesäkuun alkuun. Toukat ovat näkyvimmillään heinäkuussa.[4]

Elinympäristö ja elintavat

Aikuiset perhoset ovat yöaktiivisia. Ne vierailevat pajujen kukilla ja saattavat lentää valolle. Osassa esiintymisaluettaan mänty-yökkösen toukat voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa metsätalousmetsille. Suomessa laji on elinalueensa rajoilla, eikä yökkösten tiedetä aiheuttaneen mainittavia tuhoja. Nuoret toukat syövät tuoreita neulasia, mutta siirtyvät vähitellen myös ylivuotisten neulasten kimppuun. Toukat syövät neulaset neulasen tyveen asti ja voivat runsaana esiintyessään syödä koko puun paljaaksi. Yökköstoukkien hyökkäys myös altistaa puun muiden tuholaisten jatkotuhoille.[5] Mänty-yökkönen talvehtii maaperässä kotelona.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasveja ovat eri mäntylajit (Pinus sp.), erityisesti kuitenkin metsämänty (P. silvestris). Joskus se elää myös muilla mäntykasveilla.

Mänty-yökkösen saalistajia ovat: Calathus micropterus, korpikiitäjäinen (Carabus glabratus), tunturikiitäjäinen (Carabus problematicus), sinikiitäjäinen (Carabus violaceus), korppi (Corvus corax), punarinta (Erithacus rubecula), samettimuurahainen(Formica cinerea), kaljukekomuurahainen (Formica polyctena), metsälukki (Mitopus morio), Nemastoma bimaculatum, lehtolukki (Oligolophus tridens), kuusitiainen (Parus ater syn. Periparus ater), talitiainen (Parus major), seinälukki (Phalangium opilio), metsäpäästäinen (Sorex araneus), punakylkirastas (Turdus iliacus) ja räkättirastas (Turdus pilaris).

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.