Mäntsälän seurakunta

Koivulan kerhotalo kuvassa oikealla. Vasemmalla puiden takaa näkyy Mäntsälän kirkon kellotornia.

Mäntsälän kirkossa on jumalanpalvelus pyhäpäivisin klo 10. Kirkko on kesäisin tiekirkkona. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1866. Sen vieressä on huoltorakennus, jossa järjestetään myös tapahtumia.[2] Kirkonmäellä sijaitsee seurakunnan ainoa hautausmaa.[3] Seurakuntakeskus sijaitsee osoitteessa Urheilutie 1. Keskuksessa toimivat Mäntsälän seurakunnan kirkkoherranvirasto, taloustoimisto, aikuistyön toimisto ja lähetystyön toimisto. Seurakuntakeskuksessa on seurakuntasali, kahvio ja alasali, joita käytetään tilaisuuksissa.[4] Keskuskatu 11:ssä sijaitsevassa Ankkurissa toimii diakoniatoimisto ja siinä järjestetään toimintaa ja tapahtumia.[5] Wanhassa on seurakunnan nuorisotyön toimisto, tiedotustoimisto ja lapsityön toimisto. Rakennus on ollut vuodesta 1988 lähtien seurakunnan nuorisotoiminnan keskus. Wanha on entinen seurakuntakoti ja se sijaitsee seurakuntakeskuksen vieressä osoitteessa Nordenskiöldintie 1.[6] Kirkon vieressä osoitteessa Vanha Porvoontie 10 sijaitsee Koivulan kerhotalo, jossa järjestetään päiväkerhoja, lasten ja nuorten musiikkiryhmiä ja koululaisten iltapäiväkerhoa. Lisäksi rakennus on partion kokoontumispaikka.[7] Hyökännummen kerhotalossa Etelä-Mäntsälän Hyökännummella järjestetään kerhoja, pyhäkoulua ja naisteniltoja. Se on myös partion kokoontumispaikka.[8] Ahvenlammen leirikeskuksessa Metsälammen rannalla, viiden kilometrin päässä kirkolta, järjestetään leirejä ympäri vuoden.[9]

Lisäksi seurakunta omistaa Ison-Pappilan, Pikku-Pappilan, Eläke-Pappilan, Puotilan ja Heissan kiinteistöt, eräkämppä Käpypirtin ja asunto-osakeyhtiöitä. Seurakunta myös harjoittaa maa- ja metsätaloutta.[10]

Mäntsälän asukkaista 76,4 prosenttia kuuluu Mäntsälän seurakuntaan eli seurakunnalla on 16 143 jäsentä (2016).[11] Jumalanpalvelukseen osallistuttiin 20 999 kertaa vuonna 2015. 89,4 prosenttia Mäntsälän 15-vuotiaista on käynyt rippikoulun (2015).[12]

Vuonna 2006 jäsenmäärä oli 15 716. Tuolloin 84,3 prosenttia kunnan asukkaista kuului kirkkoon. Vuonna 2006 jumalanpalvelukseen osallistui 18 912 henkeä, joten viikkoa kohden 2,3 prosenttia seurakunnan keskiväkiluvusta osallistui jumalanpalvelukseen.[13]

Mäntsälän seurakunta kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan ja Tuusulan rovastikuntaan.[14]

Joka neljäs vuosi järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kaudella 2015–2018 Mäntsälän kirkkovaltuustossa on 27 jäsentä. Valtuusto valitsee kirkkoneuvoston, jonka toimikausi on kaksi vuotta.[15] Mäntsälän kirkkoneuvostossa on kymmenen jäsentä.[16] Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa Mäntsälän seurakunnan äänestysprosentti oli 19,7 % ja vuonna 2014 se oli 17,1 %.[15]

Seurakunnan kirkollisvero on ollut 1,25 prosenttia vuodesta 1975 lähtien.[17] Mäntsälän seurakunnalla ei ole velkaa (2016).[18] Seurakunnalla on henkilökuntaa 46 henkeä, joista 8 on pappeja (2016).[17][11]

1500-luvun lopulla Mäntsälä kuului neljään eri seurakuntaan, Hollolan, Janakkalan, Porvoon ja Sipoon seurakuntiin. Herman Onkimaan, Hirvihaaran, Mäntsälän, Nummisten, Soukkion, Sälinkään ja Sääksjärven asukkaat rakensivat Mäntsälän ensimmäisen kirkon vuonna 1585 ja palkkasivat ensimmäisen papin, Henrik Maununpojan, vuonna 1587. Hänen seuraajansa Sakari Tuomaanpoika mainitaan vuonna 1616 Mäntsälän kappalaisena. Tuona vuonna alueesta muodostettiin oma seurakunta erottamalla se Porvoon seurakunnasta. Ensimmäinen maininta Mäntsälän kirkkoherrasta on vuodelta 1627. Mäntsälän kirkkoherra sai apulaisekseen kappalaisen 1670-luvulla.[19]

Mäntsälän seurakuntaan liitettiin Hautjärvi, Kaukalampi, Levanto ja Saari Hollolan seurakunnasta 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 1630-luvun loppupuolella tai viimeistään 1660-luvun puoleenväliin mennessä aiemmin Janakkalan seurakuntaan kuuluneet Nikinojan, Olkisten ja Sulkavan kylät liitettiin Mäntsälän seurakuntaan. Ohkola siirretiin Sipoon seurakunnasta Mäntsälän seurakuntaan vuonna 1698.[19]

Mäntsälän seurakunta piti pitäjänkokouksia 1600-luvulta lähtien. Sen tehtävät ja kokousajat (kahdesti vuodessa) määriteltiin vuonna 1723. Vanhimmat säilyneet pitäjänkokousten pöytäkirjat ovat vuodelta 1751. 1800-luvun alusta lähtien seurakunnan taloutta hoitamaan valittiin erillinen kirkonisäntä. 1850-luvulle saakka kirkonisäntinä toimivat paikalliset säätyläiset. Erillinen kunnallishallinto perustettiin vuonna 1866.[19]

• Blåfield, Martti & Hyvönen, Heikki & Knapas, Marja Terttu: Gloria In Excelsis Deo – Mäntsälän kirkon historiaa. Mäntsälän seurakunta, 1991. ISBN 952-90-3537-3.
• Seurakunnan oma sivusto Mäntsälän seurakunta.