Lyoto Machida

Lyoto Carvalho Machida (s. 30. toukokuuta 1978 Salvador, Brasilia) on brasilialainen alemman raskaansarjan vapaaottelija ja entinen karateka, joka ottelee Bellatorissa. Hän otellut aiemmin myös UFC:ssä, jossa Machida oli alemman raskaansarjan mestari 2009–2010. Hän on voittanut urallaan tunnettuja ottelijoita, kuten Rashad Evansin, Tito Ortizin, Rich Franklinin, B. J. Pennin, Mauricio "Shogun" Ruan ja Chael Sonnenin. Machidalla on kolmannen asteen musta vyö Shotokan karatesta, sekä musta vyö brasilialaisesta jujutsusta.

Lyoto Machida
Henkilötiedot
Syntynyt30. toukokuuta 1978
Salvador, Brasilia
Kansalaisuus  Brasilia
Vapaaottelija
Lempinimi The Dragon
Aktiivisena 2003–
Pituus 185 cm
Paino 84 kg
Kätisyys vasen
Taistelutyyli Shōtōkan karate, brasilialainen jujutsu, sumopaini
Seura Black House
Gracie Jiu-Jitsu Academy
Kings MMA
Tilastot
Ottelut 37
Voitot 26
– tyrmäyksellä 11
– luovutuksella 2
– päätöksellä 13
Tappiot 11
– tyrmäyksellä 3
– luovutuksella 2
– päätöksellä 6
Aiheesta muualla
lyotomachida.net

UFC 98 -tapahtumassa 23. toukokuuta 2009 Machida tyrmäsi aiemmin voittamattoman Rashad Evansin toisen erän lopussa ja voitti siten alemman raskaansarjan mestaruuden. Kun Machida puolusti mestaruuttaan Mauricio Ruaa vastaan UFC 104 -tapahtumassa 24. lokakuuta 2009, ottelu päättyi Machidan voittoon kiistanalaisella tuomaripäätöksellä, ja ottelijat saivat välittömän uusinnan tuomaripäätöksen takia. Lyoto Machida hävisi alemman raskaansarjan tittelin Mauricio Rualle ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä UFC 113 -tapahtumassa.

Lapsuus ja nuoruus

Machidan isä on brasilialaistunut japanilainen Shotokan karate -mestari Yoshizo Machida. Lyoto Machida syntyi Salvadorissa perheeseen johon kuului ennestään kaksi muuta poikaa, japanilainen siirtolaisisä Yoshizo Machida ja brasilialainen äiti Ana Claudia, jolla on portugalilais- ja italialaisia sukujuuria. Pian Lyoton syntymän jälkeen perhe muutti Belémiin, jossa hän varttui. Perhe asui Yoshizon perustamalla karatekoululla. Koska isä oli japanilainen shotokan karaten suuri legenda, myös Lyoto alkoi harjoitella lajia perinteisesti hyvin varhain. Machida on kertonut, että jo kolmevuotiaasta asti isä koulutti häntä ja hänen veljiään herättämällä heidät hyvin aikaisin aamulla, eivätkä he saaneet edes aamupalaa ennen pitkää juoksulenkkiä. Kata-harjoittelun jälkeen isä käski heidät istumaan polvillaan seinään päin pitkiksi ajoiksi. Machida kertoo, että se auttoi heitä oppimaan kunnioitusta, sekä kehitti heitä monipuolisesti. Kolmetoistavuotias Lyoto saavutti lajissa isältään mustan vyön. Lyoto harjoitteli nuorena muitakin lajeja. Hän aloitti sumon seitsemänvuotiaana isänsä ystävän ohjastuksessa, joka oli myös Japanista muuttanut siirtolainen, mutta puolestaan sumomestari. Machidasta tuli myös moninkertainen Brasilian mestari lajissa. Kuusitoistavuotiaana hän aloitti brasilialaisesta jujutsun. Myöhemmin Walter Broca myönsi hänelle mustan vyön. 22-vuotiaana hän muutti Japaniin opiskelemaan lisää mattokamppailua, jossa häntä opetti pääasiassa Antonio Inoki.

Vapaaottelu

Machida aloitti kilpailemisen vapaaottelussa toukokuussa 2003 Kengo Watanabea vastaan. Hän voitti Japanissa käydyn kamppailun tuomariäänin. Machida otteli uransa alussa Japanissa ja Brasiliassa raskaassarjassa. Hän kohtasi muun muassa Stephen Bonnarin, joka oli tuolloin voittamaton neljän kamppailun jälkeen. Machida voitti hänet uransa toisessa kamppailussa teknisellä tyrmäyksellä. Kolmannessa kamppailussaan Machida kohtasi kaksi UFC-ottelua otelleen Rich Franklinin, joka puolestaan ei ollut hävinnyt urallaan kertaakaan, vaan oli tilastolla 14–0 ennen Machidaa vastaan. Machida voitti myös Franklinin teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Neljännessä kamppailussaan Machida kohtasi puolestaan 2002 K-1 mestarin Michael McDonaldin maaliskuussa 2004. Machida voitti kamppailun ensimmäisessä erässä kahden minuutin jälkeen. Machida jatkoi voittoputkeaan Sam Grecoa vastaan, joka oli tunnettu myös K-1 kilpailuista, sekä vuoden 1994 Seidokaikanin maailmanmestarina. Machida voitti kamppailun hajaäänin. Maaliskuussa 2005 otteli HERO'Sissa avoimessa painoluokassa B. J. Penniä vastaan. Kolmieräinen kamppailu päättyi Machidan voittoon tuomariäänin.

UFC (2007–2018)

Machida siirtyi ottelemaan UFC:hen helmikuussa 2007, jolloin hän kohtasi UFC 67:ssä Sam Hogerin. Machida voitti kamppailun tuomariäänin.[1] Huhtikuussa 2007 Machida otteli jo toisen kamppailunsa UFC:ssä David Heathia vastaan. UFC 70 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi edellisen tapaan Machidan voittoon tuomariäänin.[2] Se oli samalla Machidan uran kymmenes voitto vapaaottelussa ilman tappiota. Machida jatkoi voittokulkuaan Kazuhiro Nakamuraa, Sokoudjouta ja Tito Ortizia vastaan. Hän voitti Nakamuran ja Ortizin tuomariäänin ja Sokoudjoun kuristuksella.

Alemman raskaansarjan mestaruus (2009–2010)

Tammikuussa 2009 Machida otteli UFC 94 -tapahtumassa Thiago Silvaa vastaan, jonka hän voitti tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Machidan voitto palkittiin Illan tyrmäys bonuksella.

Toukokuussa 2009 Machida sai lopulta otella alemman raskaansarjan mestaruudesta Rashad Evansia vastaan uransa seitsemännessä UFC kamppailussaan. Evans oli voittanut mestaruuden joulukuussa 2008 Forrest Griffinilta ja puolusti mestaruuttaan ensimmäistä kertaa Machidaa vastaan. Evans ei ollut vielä hävinnyt otteluakaan. Hän oli voittanut kolmetoistakamppailua ja otellut kerran tasapelin Tito Ortizia vastaan. Machida voitti mestaruuden tyrmäyksellä toisessa erässä, joka palkittiin myös illan tyrmäys bonuksella.

Machida puolusti ensimmäisen kerran mestaruuttaan Maurício Rua vastaan lokakuussa 2009 UFC 104 -tapahtumassa. Machida onnistui puolustamaan mestaruuttaan voitettua tiukan kamppailun tuomariäänin. Kaikki kolme tuomaria pisteyttivät Machidan hyväksi 48–47. Kamppailun tasaisuus herätti huomiota, sillä yleisö oli sitä mieltä, että Rua olisi voittanut kamppailun ja yksi tuomareista katsottuaan ottelun uudestaan olisi pisteyttänyt Ruan voittoon. Se olisi kuitenkin tarkoittanut Machidalle voittoa, mutta hajaäänin.[3]

Edellisen kamppailun ollessa tasainen Machida puolusti mestaruuttaan toisen kerran Rua vastaan UFC 113 -tapahtumassa. Mestaruuskamppailu käytiin Kanadassa toukokuussa 2010, jossa Machida kärsi uransa ensimmäisen tappionsa ja menetti samalla mestaruutensa hävittyään tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä.

Uusi yritys (2010–2011)

Hävittyään alemman raskaansarjan mestaruuden Machida otteli seuraavaksi Quinton Jacksonia vastaan, jolle hän hävisi hajaäänin. Huhtikuussa 2011 Machida otteli seuraavaksi Randy Couturea vastaan. UFC:n puheenjohtaja Dana White kommentoi ennen ottelua, että Machida olisi pakkovoiton edessä, sillä hän on hävinnyt kaksi ottelua peräkkäin Rualle ja Jacksonille.[4] Machida voitti Couturen kurkipotkulla toisessa erässä, joka palkittiin myös illan tyrmäys bonuksella.

Machidan ei ollut alun perin tarkoitus otella alemman raskaansarjan mestaruudesta Couture kamppailun jälkeen, vaan oli aikeissa otella muun muassa Rashad Evansia vastaan uudelleen loukkaantuneen Phil Davisin tilalle. Machida yritettiin myöhemmin suunnitella ottelevan Davisia vastaan, joka kuitenkin tarvitsi lisäaikaa polvileikkauksesta toipumiseen. Machida lopulta korvasi Rashad Evansin, jonka oli määrä otella Jon Jonesia vastaan alemman raskaansarjan mestaruudesta. Kamppailu käytiin joulukuussa 2011 UFC 140 -tapahtumassa, jossa Machida kärsi teknisen luovutustappion, koska ei luovuttanut ja Jones kuristi hänet tajuttomaksi.

Bellator (2018–)

Machidan ilmoitettiin tehneen moniotteluisen sopimuksen Bellatorin kanssa 22. kesäkuuta 2018.[5] Sittemmin syyskuussa hänen ilmoitettiin kohtaavan joulukuussa Bellatorin entisen keskisarjan mestarin Rafael Carvalhon Bellator 213 -tapahtumassa. Carvalho painoi hieman yli sallitun painorajan, jonka myötä ottelu käytiin epävirallisessa painoluokassa. Machida voitti kamppailun hajaäänin (29–28, 28–29, 29–28).[6]

Machida otteli seuraavana vuonna kahdesti, joista ensimmäinen vastustaja Chael Sonnen ilmoitettiin huhtikuussa 2019. Ottelu käytiin alemmassa raskaassasarjassa kesäkuussa Bellator 222 -tapahtumassa Madison Square Gardenilla. Machida voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä toisen erän alussa osuttuaan ensin hyppypolvipotkulla Sonnenia päähän ja jatkoi lyönnein maassa makaavaa vastustajaansa.[7]

Tyyli

Machidan ottelutyyli on rauhallinen ja perustuu vastustajan virheiden hyödyntämiseen. Joskus tylsäksi tuomittu tyyli on monen mielestä ollut pääsyy siihen, ettei Machida pitkään aikaan päässyt ottelemaan UFC:n alemman raskaansarjan mestaruudesta.[8] Titteliottelun esteenä pidettiin myös kannatuksen puutetta Yhdysvalloissa, jonka osasyynä on ollut Machidan puutteellinen englannin kielen taito[9][10] mutta vuosikymmenen vaihteen jälkeen hän on jutellut toimittajien kanssa yhä enemmän englanniksi[11].

Perhe

Machidalla ja hänen vaimollaan Fabyolalla on Taiyo-niminen poika joka syntyi syyskuussa 2008.

Saavutukset

Karate
  • ISKF Pan-American Karate turnaus voitto: 2001

Sumo
  • Brazilian Sumo Championships
    • Hopeaa: 2000

Vapaaottelu
  • UFC
    • Alemman raskaansarjan mestaruus (kerran, puolusti kerran)
    • Illan tyrmäys -palkinto (neljä kertaa)
    • Illan ottelu -palkinto (kolme kertaa)

Muuta
  • Black Belt Magazine
    • Vuoden 2009 ottelija

Ottelut
Tulos Tilasto Vastustaja Tyyli Tapahtuma Päivämäärä Erä Aika Paikka Huomautuksia
Tappio 22-7 Kuuba Yoel Romero Tyrmäys (kyynärpää-iskut) UFC Fight Night: Machida vs. Romero 27. kesäkuuta, 2015 3 1:38 Yhdysvallat Hollywood, Florida, United States
Tappio 22-6 Yhdysvallat Luke Rockhold Luovutus (takakuristus) UFC on Fox: Machida vs. Rockhold 18. huhtikuuta 2015 2 2:31 Yhdysvallat Newark, New Jersey, United States
Voitto 22-5 Yhdysvallat C.B Dolloway Tekninen tyrmäys (potku vartaloon ja lyönnit) UFC Fight Night: Machida vs. Dollaway 20. joulukuuta 2014 1 1:02 Brasilia Barueri, Brazil 'Illan paras esitys'
Tappio 21-5 Yhdysvallat Chris Weidman Päätös (yksimielinen) UFC 175 5. heinäkuuta 2014 5 5.00 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada UFC:n keskisarjan mestaruudesta ja voitti Illan ottelu -palkinnon
Voitto 21-4 Alankomaat Gegard Mousasi Päätös (yksimielinen) UFC Fight Night: Machida vs. Mousasi 15. helmikuuta 2014 5 5:00 Brasilia Jaraguá do Sul Voitti Illan ottelu -palkinnon
Voitto 20-4 Yhdysvallat Mark Muñoz Tyrmäys (potku päähän) UFC Fight Night: Machida vs. Munoz 26. lokakuuta 2013 1 3:10 Yhdistynyt kuningaskunta Manchester, Englanti Debyytti keskisarjassa, voitti Illan tyrmäys -palkinnon
Tappio 19-4 Yhdysvallat Phil Davis Päätös (yksimielinen) UFC 163 3. elokuuta 2013 3 5.00 Brasilia Rio de Janeiro
Voitto 19-3 Yhdysvallat Dan Henderson Päätös (hajaäänin) UFC157 23. helmikuuta 2013 3 5:00 Yhdysvallat Kalifornia, Yhdysvallat
Voitto 18-3 Yhdysvallat Ryan Bader Tyrmäys (lyönti) UFC on Fox: Shogun vs. Vera 4. elokuuta 2012 2 1:32 Yhdysvallat Kalifornia, Yhdysvallat
Tappio 17-3 Yhdysvallat Jon Jones Tekninen luovutus (giljotiinikuristus) UFC140 29. joulukuuta 2011 2 4:26 Kanada Ontario, Kanada UFC:n alemman raskaansarjan mestaruudesta.
Voitto 17-2 Yhdysvallat Randy Couture Tyrmäys (Kurkipotku) UFC 129: St-Pierre vs. Shields 30. huhtikuuta 2011 2 1:05 Kanada Toronto, Ontario Voitti "Illan Tyrmäys" -palkinnon.
Tappio 16-2 Yhdysvallat Quinton Jackson Päätös (hajaäänin) UFC 123: Rampage vs. Machida 20. marraskuuta 2010 3 5.00 Yhdysvallat Auburn Hills, Michigan
Tappio 16-1 Brasilia Mauricio Rua Tyrmäys (lyönnit) UFC 113: Machida vs. Shogun 2 8. toukokuuta 2010 1 3.35 Kanada Montreal, Quebec Hävisi UFC:n alemman raskaansarjan mestaruuden.
Voitto 16–0 Brasilia Mauricio Rua Päätös (yksimielinen) UFC 104: Machida vs. Shogun 24. lokakuuta 2009 5 5:00 Yhdysvallat Los Angeles, Kalifornia Puolusti UFC:n alemman raskaansarjan mestaruutta.
Voitto 15–0 Yhdysvallat Rashad Evans Tyrmäys (lyönnit) UFC 98: Evans vs. Machida 23. toukokuuta 2009 2 3:57 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada Voitti UFC:n alemman raskaansarjan mestaruuden ja "Illan Tyrmäys" -palkinnon.
Voitto 14–0 Brasilia Thiago Silva Tyrmäys (lyönti) UFC 94: St-Pierre vs. Penn 2 31. tammikuuta 2009 1 4:59 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada Voitti "Illan Tyrmäys" -palkinnon.
Voitto 13–0 Yhdysvallat Tito Ortiz Päätös (yksimielinen) UFC 84: Ill Will 24. toukokuuta 2008 3 5:00 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada
Voitto 12–0 Kamerun Rameau Thierry Sokoudjou Luovutus (Arm Triangle Choke) UFC 79: Nemesis 29. joulukuuta 2007 2 4:20 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada
Voitto 11–0 Japani Kazuhiro Nakamura Päätös (yksimielinen) UFC 76: Knockout 22. syyskuuta 2007 3 5:00 Yhdysvallat Anaheim, Kalifornia
Voitto 10–0 Yhdysvallat David Heath Päätös (yksimielinen) UFC 70: Nations Collide 21. huhtikuuta 2007 3 5:00 Yhdistynyt kuningaskunta Manchester, Englanti
Voitto 9–0 Yhdysvallat Sam Hoger Päätös (yksimielinen) UFC 67: All or Nothing 3. helmikuuta 2007 3 5:00 Yhdysvallat Las Vegas, Nevada Ensiesiintyminen UFC:ssa.
Voitto 8–0 Yhdysvallat Vernon White Päätös (yksimielinen) WFA: King of the Streets 22. heinäkuuta 2006 3 5:00 Yhdysvallat Los Angeles, Kalifornia
Voitto 7–0 Brasilia Dimitri Wanderley Tekninen tyrmäys (uupumus) Jungle Fight 6 29. huhtikuuta 2006 3 3:24 Brasilia Rio de Janeiro, Brasilia
Voitto 6–0 Yhdysvallat B.J. Penn Päätös (yksimielinen) K-1 Hero's 1 26. maaliskuuta 2005 3 5:00 Japani Saitama, Japani Machida otteli 102:en kilon painoisena. Penn painoi 86,5 kiloa.[12]
Voitto 5–0 Australia Sam Greco Päätös (hajaäänin) K-1 MMA ROMANEX 22. toukokuuta 2004 3 5:00 Japani Saitama, Japani
Voitto 4–0 Kanada Michael McDonald Luovutus (kyynärvarsikuristus) K-1 Beast 2004 in Niigata 14. maaliskuuta 2004 1 2:30 Japani Saitama, Japani
Voitto 3–0 Yhdysvallat Rich Franklin Tyrmäys (iskut) Inoki Bom-Ba-Ye 2003-Inoki Festival 31. joulukuuta 2003 2 1:03 Japani Kobe, Japani
Voitto 2–0 Yhdysvallat Stephan Bonnar Tekninen tyrmäys (haava) Jungle Fight 1 13. syyskuuta 2003 1 4:21 Brasilia Manaus, Brasilia
Voitto 1–0 Japani Kengo Watanabe Päätös (yksimielinen) NJPW: Ultimate Crush 2. toukokuuta 2003 3 5:00 Japani Tokio, Japani

Lähteet
  1. UFC 67 - All or Nothing sherdog.com Viitattu 18.7.2016 (englanniksi)
  2. UFC 70 - Nations Collide sherdog.com Viitattu 18.7.2016 (englanniksi)
  3. Judge Changes Mind, Says Shogun Won That Fight mmaconvert.com 28.12.2009 Viitattu 19.7.2016 (englanniksi)
  4. Dana White: Tito Ortiz, Lyoto Machida Fighting For Their Jobs fightline.com 22.1.2011 Viitattu 19.7.2016 (englanniksi)
  5. Lyoto Machida signs with Bellator mmafighting.com 22.6.2018 Viitattu 10.4.2021 (englanniksi)
  6. Bellator 213 Results: Macfarlane vs. Letourneau mmafighting.com 16.12.2018 Viitattu 11.4.2021 (englanniksi)
  7. Video: Lyoto Machida stops Sonnen with flying knee at Bellator 222, Chael retires bloodyelbow.com 15.6.2019 Viitattu 11.4.2021 (englanniksi)
  8. Lyoto Machida is too Boring to Promote, says Rampage Jackson, Mmafighting.com
  9. New Years Reverie Finally. Sherdog.com
  10. http://archive.is/20120526085137/mmajunkie.com/news/4391/lyoto-machida-could-make-big-name.mma Lyoto Machida Could Make Big Name. Archive.is]
  11. Look Who's Talking. Bleacherreport.com
  12. ?????? Hero-s.com.

    Aiheesta muualla
    UFC:n alemman raskaansarjan mestarit

    1990-luku:

    YhdysvallatFrank Shamrock (1997–1999)

    2000-vuosikymmen:

    YhdysvallatTito Ortiz (2000–2003)
    YhdysvallatRandy Couture (2003–2004)
    BrasiliaVitor Belfort (2004)
    YhdysvallatRandy Couture (2004–2005)
    YhdysvallatChuck Liddell (2005–2007)
    YhdysvallatQuinton Jackson (2007–2008)
    YhdysvallatForrest Griffin (2008)
    YhdysvallatRashad Evans (2008–2009)
    BrasiliaLyoto Machida (2009–2010)

    2010-luku:

    BrasiliaMaurício Rua (2010–2011)
    YhdysvallatJon Jones (2011–2015)
    YhdysvallatDaniel Cormier (2015–2018)
    YhdysvallatJon Jones (2018–2020)

    2020-luku:

    PuolaJan Błachowicz (2020–2021)
    BrasiliaGlover Teixeira (2021–2022)
    TšekkiJiří Procházka (2022–)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.