Lyle Campbell

Lyle Campbell syntyi 22. lokakuuta 1942 ja kasvoi Oregonin maaseudulla. Hän vastaanotti arkeologian ja antropologian alemman korkeakoulututkinnon Brigham Youngin yliopistosta vuonna 1966; sittemmin hän valmistui kielitieteen maisteriksi Washingtonin yliopistosta vuonna 1967. Tohtorintutkinnon hän sai Los Angelesin Kalifornian yliopistosta vuonna 1971 julkaistulla väitöskirjalla Quichean Linguistic Prehistory.

Campbell on saanut useita nimityksiä Missourin yliopistosta (1971–1974), University at Albanysta (1974–1989), Louisianan osavaltionyliopistosta (1989–1994), Uuden-Seelannin Christchurchin Canterburyn yliopistosta (1994–2004), Utahin yliopistosta (2004–2010) sekä Havaijin Manoa-yliopistossa (nykyisin). Lisäksi hän on ollut vierailevana professorina Australian kansallisessa yliopistossa, Colegio de Méxicossa, Newfoundlandin muistoyliopistossa, Hampurin yliopistossa, Universidad Nacional Autónoma de México, Baskimaan yliopistossa, kolmessa brasilialaisessa yliopistossa sekä myös Suomessa Turun ja Helsingin yliopistoissa. Hänellä on ollut yhteistapaamisia kielitieteen, antropologian, käytöstutkimuksen, Latinalaisen Amerikan ja espanjan aloilla.

Campbellin tutkimuksen ja opetuksen erikoisalaa ovat kielihistoria, intiaanikielet, uhanalaisten kielten dokumentointi ja elvyttäminen, kielitypologia, sosiolingvistiikka, lingvistinen antropologia ja uralilaiset kielet. Hän on kirjoittanut 21 kirjaa ja ainakin 200 artikkelia; kaksi hänen kirjoistaan (American Indian languages: The historical linguistics of Native America ja Historical Syntax in Cross-Linguistic Perspectives, kirjoitettu yhdessä Alice C. Harrisin kanssa) on saanut Linguistic Society of American palkinnon parhaasta viimeisten kahden vuoden aikana julkaistusta kirjasta, joka käsittelee kielitiedettä. Hän on myös Uhanalaisten kielten luettelon perustajajäsen ja kuuluu Uhanalaisten kielten hallintoneuvostoon.