Lykeion

Lykeion (m.kreik. Λύκειον, lat. Lyceum)[1] oli antiikin aikainen gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa. Se tunnetaan ennen kaikkea paikkana, jossa filosofi Aristoteles opetti ja jossa toimi tämän perustama peripateettinen koulukunta, johon Lykeionin nimellä usein viitataan.[2][3][4]

Lykeion
Λύκειον
Lykeionin arkeologista aluetta.
Lykeionin arkeologista aluetta.
Sijainti Rigíllis 11, Kolonáki, Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′26″N, 23°44′36″E
Rakennustyyppi gymnasion
Valmistumisvuosi 500-luku eaa.
Käyttäjä mm. Aristoteleen peripateettinen koulukunta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lykeionin nimestä on peräisin tietynlaista toisen asteen oppilaitosta usein tarkoittava sana lyceum sekä suomen kielen sana ”lyseo”. Lykeionin arkeologinen kohde sijaitsee Rigíllis-kadulla Kolonákin kaupunginosassa nykyisen Ateenan keskustan itäosassa.

Historia

Varhaishistoria

Lykeionin gymnasionin paikalla oli alun perin Apollon Lykeiokselle eli ”susien Apollonille” omistettu pyhäkkö. Tämä oli todennäköisesti paimenjumala, jonka uskottiin suojelevan laumoja susia vastaan.[2] Lykeionin aluetta käytettiin paitsi urheilupaikkana myös sotilaallisiin harjoituksiin, kulttitoimintoihin sekä Ateenan ekklesian eli kansankokouksen kokoontumispaikkana ennen Pnyksin rakennelmien valmistumista tähän käyttöön. Tämä näkyy siinä, että alueella oli lukuisia erilaisia rakennuksia.[5]

Gymnasion rakennettiin paikalle oletettavasti Ateenan tyranni Peisistratoksen aikana arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. tai viimeistään Perikleen aikana klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Alueelle rakennettiin enemmän rakennuksia 300-luvulla eaa., jolloin Lykurgos myös kunnosti gymnasionin.[5][6][7] Lykeion oli yksi Ateenan kolmesta tärkeimmästä gymnasionista Akademeian ja Kynosargeen ohella.[8] Jo ennen Aristotelesta Lykeionia käyttivät opetuspaikkanaan monet aiemmat sofistit ja filosofit, kuten Protagoras ja Sokrates.[3][9][6] Platonin dialogi Euthydemos sijoittuu Lykeionille.[5]

Aristoteleen kouluna
Pääartikkeli: Peripateettinen koulukunta
Lykeionin palaistran ja pylväikköpihan raunioita, katettuna vesialtaan jäänteet.

Aristoteles alkoi opettaa Lykeionissa noin vuonna 335 eaa., ja perusti näin peripateettisen koulunsa.[10] Päinvastoin kuin opettajansa Platon, Aristoteles ei stageiralaisena ollut Ateenan kansalainen, eikä näin ollen voinut omistaa kaupungissa maata tai rakennuksia. Siksi hän ja hänen oppilaansa käyttivät julkisen gymnasionin tiloja kokoontumispaikkanaan aiempien filosofien tavoin.[3][4]

Koulukunta sai kävelyyn viittaavan nimensä Lykeionin katetuista pylväskäytävistä (peripatoi) sekä siitä, että Aristoteleella kerrotaan olleen tapana opettaa kävellessään.[8][11][12] Koska Aristoteleen koulu liittyi läheisesti gymnasioniin, koko kouluun alettiin viitata myös Lykeionin nimellä.[3] Aristoteles opetti Lykeionissa lähes kuolemaansa vuonna 322 eaa. saakka. Lykeionissa oli muun muassa suuri kirjasto, jonka koulukunta oli koonnut.[4]

Aristoteleen seuraaja Theofrastos hankki alueelta rakennuksia ja maita omistukseensa. Peripateettinen koulukunta toimi Lykeionissa ainakin vuoteen 86 eaa. saakka, jolloin Sulla vei sen kirjaston Roomaan.[3] Itse gymnasion säilyi olemassa aina 300-luvulle jaa. saakka, jolloin se jäi pois käytöstä.[2]

Kaivaukset

Lykeionin rauniot löydettiin vuonna 1996, kun alueelle oltiin tekemässä pelastuskaivauksia Goulandrísten säätiön nykytaiteen museon rakentamista varten. Museohanke siirtyi muualle, ja kaivauksia jatkettiin tämän jälkeen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Vuosina 2011–2013 alue kunnostettiin avattavaksi arkeologisena kohteena.[4][13][14] Osa raunioista on katettu matalilla katoksilla. Lykeionin arkeologinen puisto on avoin yleisölle vuodesta 2014.[6]

Rakennukset ja löydökset
Lykeionin raunioita.
Rekonstruktio gymnasionin palaistrasta.

Lykeion sijaitsi Ilissos-joen varrella Ateenan kaupunginmuurilla eli niin kutsutulla Themistokleen muurilla ympäröidyn alueen itäpuolella eli muurien ulkopuolella, Diokhares-portin suunnassa. Antiikin aikaisten kuvausten mukaan paikka oli idyllistä lehtoa, joka käsitti laajan alueen. Sitä luonnehtivat avoimet kentät ja toisaalta puiden varjostamat alueet. Lykeionia rajasivat pohjoispuolelta Eridanos-joki ja Lykabettos-kukkulan rinne, eteläpuolelta Ilissos-joki ja lounaispuolelta Olympoksen Zeuksen temppelin alue. Läheltä kulki tärkeä Mesogaian tasangolle johtanut tie, joka kulki suurin piirtein nykyisen Vasilíssis Sofías -valtakadun paikalla. Nykyisin arkeologinen kohde on Rigíllis-kadulla Bysanttilaisen ja kristillisen museon ja Ateenan konservatorion välisellä alueella, suhteellisen lähellä Kreikan parlamenttitaloa.[2][5][7]

Gymnasionin kaivausalueen koko on noin 50 × 48 metriä eli noin 0,24 hehtaaria. Gymnasion-rakennuksen pituusakseli oli pohjois-eteläsuunnassa ja sisäänkäynti oletettavasti etelästä. Rakennuksesta on tunnistettu noin 23 × 26 metrin kokoisella keskuspihalla varustettu palaistra, jota käytettiin muun muassa painiharjoituksissa. Se on ollut ympäröity kolmelta sivulta pylväiköillä, joiden leveys on ollut noin 3,5–4 metriä. Pylväikköjen takana oli lukuisia huoneita. Pohjoissivulla sijaitsi oletettavasti opetustiloja ja kirjasto, ja itä- ja länsisivuilla muun muassa konisterion, jossa painijat pölyttivät itsensä hiekalla, ja elaiothesion, jossa he voitelivat itsensä öljyllä.[2][14][6]

Muihin löytöihin kuuluu muun muassa kaivo ja vesisäiliöitä. Pihan pohjoisosasta on löydetty urheilijoiden käyttämä kylmien kylpyjen allas, joka oli lisätty ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Samaan aikaan kokonaisuuden koillis- ja luoteiskulmiin lisättiin kylpylärakennukset. Roomalaisella kaudella kylpylätilat muutettiin roomalaisiksi kylpylöiksi.[2][6]

Antiikin lähteiden mukaan Lykeionissa oli pyhäköt Apollonin lisäksi myös Hermeelle ja muusille. Muusien pyhäkön lähellä oli pieni stoa eli pylväshalli. Alueella oli myös toinen stoa, jonka seinillä oli esillä maailmankarttoja. Aristoteleen ajan jälkeen Lykeionissa tiedetään olleen esillä hänen rintakuvansa.[5][15] Lykeionin alueella sijaitsi myös juoksurata tai -ratoja (dromoi)[16] sekä urheilukilpailuiden tuomarien eli athlothetain istuimet. Alueen kastelemiseksi sinne oli kaivettu vesikanavia Eridanos- ja Ilissos-joista. Alueella kasvoi muun muassa suuria plataanipuita, jotka Sulla kaatoi kaupunkia piirittäessään.[5][17] Lykeionin lähellä sijaitsi heeros Panopsille omistettu lähdekaivo.[5][8][9]

Lähteet
  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Λύκειον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Αρχαιολογικός Χώρος Λυκείου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.1.2019.
  3. Furley, David John: Peripatetic school Oxford Classical Dictionary. Viitattu 21.1.2019.
  4. Lyceum of Aristotle in Athens to open to public as archaeological site Athens News. 24.9.2010. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 21.1.2019.
  5. Morison, William: The Lyceum The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 21.1.2019. (englanniksi)
  6. Το Λύκειο του Αριστοτέλη ανοιχτό για το κοινό newsbeast.gr. Viitattu 21.1.2019.
  7. Βόλτα στο Λύκειο του Αριστοτέλη που άνοιξε για το κοινό! Ipop.gr. Viitattu 21.1.2019.
  8. Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  9. Platon: Lysis 203a–204a.
  10. Tarkasta vuodesta on erilaisia arvioita. 336 eaa.: Furley, David John: ”Peripatetic School”, teoksessa Oxford Classical Dictionary; 335 eaa.: Lynch, "Lyceum"; 334 eaa.: Irwin, T.: "Aristotle", teoksessa Craig, Edward (toim.): The Routledge Encyclopedia of Philosophy. London: Routledge, 1998. ISBN 0-415-07310-3.
  11. Nussbaum, Martha: "Aristotle", teoksessa Oxford Classical Dictionary, 3rd ed., s. 166.
  12. Lynch, J.: "Lyceum", teoksessa Zeyl, D. (toim.): Encyclopedia of Classical Philosophy, Greenwood Press 1997, s. 311.
  13. Αρχαιολογικός Χώρος Λυκείου: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.1.2019.
  14. Aristotle’s Lyceum opens to the public Visit Greece. Viitattu 21.1.2019.
  15. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.51–52.
  16. Platon: Euthydemos 272e–273b.
  17. Theofrastos: Kasveista 1.7.1; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Sulla 12.3.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.