Lyijyhohde

Lyijyhohde eli galeniitti on yleinen lyijysulfidimineraali (kemiallinen kaava: PbS, lyijysulfidi). Se on jo antiikin roomalaisten ajoista lähtien ollut tärkeimpiä lyijymalmeja sen suuren lyijypitoisuuden, helpon jalostettavuuden ja esiintyvyyden ansiosta[3]. Lyijyhohdetta löytyy kaikkialta maailmasta.

Lyijyhohde

Lyijyhohde
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava PbS
Molekyylipaino 239,27 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri Harmaa, tummanharmaa
Asu Kuutiollisia kiteitä, myös massiivinen
Kidejärjestelmä Kuutiollinen
Lohkeavuus Etevä
Murros Lähes simpukkamainen
Kovuus Mohsin asteikolla 2,5
Tiheys 7,58 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet Isotrooppinen
Kiilto Metallikiilto
Ultravioletti fluoresenssi Ei ole
Viiru Harmaa, tummanharmaa
Läpinäkyvyys Ei läpinäkyvä
Lähteet

[1][2]

Lyijyhohde on muodostunut magmalähteiden liuoksista niiden jäähtyessä.[3]

Lyijyhohde ja muut lyijymalmit ovat tärkeitä hopean lähteitä, koska ne sisältävät hivenaineena paljon hopeaa. Lyijyhohde saattaa myös sisältää sinkkiä, rautaa, kuparia, antimonia, vismuttia ja jopa kultaa hivenaineena. Seleeni voi korvata rikin. Satunnaisesti lyijyhohde esiintyy sinkkivälkkeen kanssa.[3]

Esiintyminen

Lyijyhohde esiintyy aggregaatteina (geol. termi) kalsiitin ja kvartsin kanssa, usein myös sinkkivälkkeen sekä kupari- ja rikkikiisun kanssa. Kupari kuitenkin helppo rikastaa louheesta.selvennä

Vihannin sinkkikaivos oli yksi Suomen lyijyhohdelouhoksista.[4][5]

Ominaisuudet

Lyijyhohteen tunnistaa siitä, että se lohkeaa kuutiopintoja myöten. Lyijyhohde ei ole magneettinen.

Lyijyhohteen ensimmäisiä käyttökohteita oli kosmetiikka, jo muinaiset egyptiläiset käyttivät sitä kajaalina silmien rajaukseen. Sitä on käytetty väriaineissa myöhemminkin, mutta lyijyn myrkyllisyys on rajoittanut sen käyttöä kosmetiikassa.

Lyijyhohdetta käytettiin myös kidekoneiden kiteen eli diodin osana, jossa lyijyhohteen ja ohuen metallikärjen rajapinta toimi schottky-diodin tapaan.[6]

Lähteet
  1. http://www.mindat.org/min-1641.html
  2. http://www.webmineral.com/data/Galena.shtml
  3. Jones, Adrian: Kivet, s. 28. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6.
  4. http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/lyijyhohde.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/perusmetallikaivokset.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Shaw, R.: The cat’s-whisker detector (Physics) v14.rileyjshaw.com. 22.4.2014. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.