Lyhytneulasmänty

Lyhytneulasmänty[2] on Yhdysvaltojen itä- ja eteläosissa kasvava ainavihanta mäntylaji.

Lyhytneulasmänty
Lyhytneulasmäntyjä
Lyhytneulasmäntyjä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Havupuut Pinophyta
Lahko: Mäntymäiset Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Männyt Pinus
Laji: echinata
Kaksiosainen nimi

Pinus echinata
Mill.[2]
Synonyymit
  • Pinus mitis Michx.
  • Pinus royleana Jamieson ex Lindl.
  • Pinus squarrosa Walter
  • Pinus taeda var. echinata (Mill.) Castigl.
  • Pinus taeda var. variabilis Aiton
  • Pinus variabilis (Aiton) Lamb.
  • Pinus virginiana var. echinata (Mill.) Du Roi
Lyhytneulasmännyn levinneisyys
Lyhytneulasmännyn levinneisyys
Katso myös

  Lyhytneulasmänty Wikispeciesissä
  Lyhytneulasmänty Commonsissa

Ulkomuoto

Lyhytneulasmännyn ulkomuoto on vaihteleva, väliin suora ja väliin mutkitteleva. Latvus on epäsäännöllinen. Puu saavuttaa 20–30 metrin korkeuden, ja rungon suurin läpimitta on 60–90 cm.[3] Neulaset ovat kahden tai kolmen kimpuissa ja 7–11 cm mittaisia. Kävyt ovat 4–7 cm pitkiä, ja jäävät puuhun varistettuaan siemenensä.

Levinneisyys

Lyhytneulasmäntyjä kasvaa New Yorkin osavaltion eteläosista aina Floridan pohjoisosiin, ja lännessä itäiseen Oklahomaan ja Teksasiin asti. Eniten lyhytneulasmäntyjä kasvaa Arkansasissa.[4] Se viihtyy kaikenlaisilla kasvupaikoilla, karuilta ylängöiltä kosteisiin jokivarsiin. Alueilla, missä on toistuvia metsäpaloja, se muodostaa harvan, savannimaisen kasvuston, jossa on runsas ja vaihteleva aluskasvillisuus.[5]

Käyttö

Lyhytneulasmänty on loblollymännyn ohella kaakkois-Yhdysvaltojen tärkeimpiä kaupallisia puulajeja. Sitä käytetään sellun valmistukseen, vanerin raaka-aineena, ja sahatavarana.[3]

Lähteet
  1. A. Farjon: Pinus echinata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  2. Pinus echinata Mill. Finto, Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  3. Edwin R. Lawson: Silvics of North America – Volume 1: Conifers, s. 316–326. Northeastern Area State & Private Forestry, 1968. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  4. Carey, Jennifer H.: Pinus echinata Fire Effects Information System. USDA Forest Service. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  5. Larry D. Hedrick; George A. Bukenhofer; Warren G. Montague; William F. Pell; James M. Guldin: Shortleaf pine-bluestem restoration in the Ouachita National Forest 2007. U.S. Forest Service. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.