Lyhyteväpallopää

Lyhyteväpallopää eli isokuonopallopää[4] eli pallopää (Globicephala macrorhynchus) on pallopäävalaisiin kuuluva delfiinilaji. On mahdollista että nykyisin lyhyteväpallopäihin luokiteltavat delfiinit kuuluvat kahteen lajiin, sillä Japanin lähivesillä on tavattu ulkonäöltään poikkeavia delfiineitä.[3]

Lyhyteväpallopää
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Delfiinit Delphinidae
Suku: Pallopäävalaat Globicephala
Laji: macrorhynchus
Kaksiosainen nimi

Globicephala macrorhynchus
Gray, 1846
Synonyymit
  • Globicephalus brachypterus Cope, 1876[2]
  • Globicephala scammonii Cope, 1869[2]
  • Globicephala sieboldii Gray, 1846[2]
Lyhyteväpallopään arvioitu levinneisyys - perustuu meritieteeseen, ei havaintoihin
Lyhyteväpallopään arvioitu levinneisyys - perustuu meritieteeseen, ei havaintoihin[3]
Katso myös

  Lyhyteväpallopää Wikispeciesissä
  Lyhyteväpallopää Commonsissa

Tyynenmeren pohjoisosissa elävä tyynenmerenpallopää on joskus luokiteltu omaksi lajikseen (Globicephala scammoni) tai lyhyteväpallopään alalajiksi, mutta Mammal Species of the World -teos (2005) pitää sitä lyhyteväpallopään synonyyminä.[4][5][2]

Koko ja ulkonäkö

Lyhyteväpallopää on delfiiniksi isokokoinen, ja se tunnetaan erityisesti suuresta pallomaisesta päästään. Koiraiden pää kehittyy erityisen isoksi. Vanhojen koiraiden otsakyhmy voi lerputtaa eläimen suun edessä. Delfiinin vartalo on tummanharmaa tai musta, ja siinä on vaalea läikkä leuassa ja vatsapuolella. Läikkä on ankkurin muotoinen, ja vaaleampi nuoremmilla yksilöillä.[6]

Koiraat ovat keskimäärin 5,5 metriä pitkiä ja voivat painaa jopa 3000 kiloa. Naaraat jäävät 4,3 metriin ja alle 1500 kilon painoisiksi.[6]

Levinneisyys ja elinympäristö

Lyhyteväpallopäitä tavataan syvvillä avomerialueilla maailman trooppisilla ja lauhkeilla merillä. Ne pysyvät yleensä 50. pohjoisen ja 40. eteläisen leveyspiirin välillä. Laji on elinvoimainen, sillä se on suhteellisen yleinen koko leveinneisyysalueellaan.[3]

Lähteet
  1. Globicephala macrorhynchus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Globicephala macrorhynchus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 3.6.2018. (englanniksi)
  3. Minton, G. & Braulik, G. & Reeves, R: Globicephala macrorhynchus The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
  4. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 1325. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.
  5. Tinker, Spencer Wilkie: Whales of the World, s. 182. Leiden: E.J. Brill, 1988. ISBN 90-04-08954-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.6.2018). (englanniksi)
  6. Short-finned pilot whale description Arkive. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 3.6.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.