Lyckselen kunta

Lyckselen kunta (ruots. Lycksele kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Lycksele.[3]

Lyckselen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Lappi
Keskustaajama Lycksele
Kuntakoodi 2481
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 5 518,18 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 12 264
 – Väestötiheys 2,2 as./km²









Betselen pato ja voimala.
Tuggenselen aarniometsää.
Örträskin kylä samannimisen järven rannalla.
Vindelinjoen Storforsen.

Kunnan maapinta-ala on 5 518,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 264 henkeä (31.12.2021).[2]

Lyckselessä sijaitsee Ruotsin Lapin eteläosan liikenne- ja kauppakeskus ja ionosfääriobservatorio. Lyckselen Kristinebergissä on kaivos, jossa louhitaan kuparia, sinkkiä ja rikkiä. Läheltä Lyckseleä Svartbodanista löydettiin vuonna 1997 merkittävä kultaesiintymä. Kunnassa on noin 900 yritystä eri aloilla. Kunnallisia peruspalveluja on tarjolla muun muassa koulutusta ja kirjasto.

Matkaa Lyckselestä Uumajaan on noin 120 kilometriä.

Lyckseleen perustettiin Ruotsin ensimmäinen saamenkielinen koulu vuonna 1632. Alueella on myös vanha kirkko- ja markkinapaikka Gammplatsen. Kunta oli kauppapaikkana jo 1600-luvun alussa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 14,85 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1607 Lycksele (Lyksälie) sai kuninkaallisen määräyksen perusteella virallisen aseman kirkko- ja markkinapaikkana. Lyckselen sijaintia pidettiin keskeisenä, ja se oli jo kauan ollut saamelaisten talvioleskelupaikka. Lyckselen ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607 Öhnille, joka on nykyinen Gammplatsen kotiseutualue.

Vuonna 1884 perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: Lycksele kyrkoplats ja Lycksele marknadsplats. Vuonna 1895 Lyckselen maalaiskunta jaettiin, kun Örträsk erotettiin siitä omaksi maalaiskunnakseen. Vuonna 1924 Lycksele marknadsplatsin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Lycksele kyrkoplats erotettiin vuonna 1929 kunnasta Lyckselen kauppalaksi. Vuonna 1946 kauppala muutettiin kaupungiksi, ja näin Lyckselestä tuli Ruotsin Lapin ensimmäinen kaupunki. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lyckselen kunta yhdistämällä kaupunki sekä Örträskin ja Lyckselen maalaiskunnat.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Lyckselen kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Lyckselen maalaiskunta
    Lyckselen maalaiskunta

Väestönkehitys
Lyckselen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 15 036
1955
  
 15 825
1960
  
 16 618
1965
  
 15 316
1970
  
 14 769
1975
  
 14 692
1980
  
 14 493
1985
  
 14 069
1990
  
 14 177
1995
  
 13 960
2000
  
 13 058
2005
  
 12 701
2010
  
 12 376
2015
  
 12 177
2020
  
 12 324
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 055 8,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 185 1,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 453 3,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 10 484 86,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 74 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 807 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 53 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 7,0 4,6
  jalostus 20,5 20,6
  palvelut 70,9 73,1
  tuntematon 1,6 1,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 6 013 5 760
  työpaikkaomavaraisuus 104,4

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 406 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Lycksele8 513
2Kristineberg257
3Rusksele200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Björksele
  • Hedlunda
  • Örträsk

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Betsele
  • Björksele
  • Bratten
  • Hedlunda
  • Kattisavan
  • Knaften
  • Tuvträsk
  • Umgransele
  • Vänjaurbäck
  • Västra Örträsk
  • Östra Örträsk

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Blåviksjön + Söderfors
  • Husbondliden
  • Lyckan
  • Norrbyberg
  • Rusksele
  • Vormsele

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lyckselen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 3 3 4 4 4 5 4 4 3 6 7 6 6 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 7 7 6 6 4 4 4 3 2 3 3 2 2 2 {{{c2022}}}
  Liberaalit 8 7 7 5 7 6 6 5 5 6 4 4 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 4 4 4 4 4 5 6 4 5 5 4 4 3 6 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 1 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 23 22 22 24 23 22 20 24 19 19 21 20 13 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 2 3 2 3 4 4 5 5 4 3 3 3 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 45 45 45 45 45 45 45 45 41 41 41 41 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Lyckselen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Lycksele

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björksele
  • Björksele kbfd* (Vindelådalens kbfd)
  • Lycksele
  • Lycksele kbfd*
  • Örträsk

Kirkot
  • Björkselen kirkko
    Björkselen kirkko
  • Forsdalakyrkan
    Forsdalakyrkan
  • Kristinebergin kirkko
    Kristinebergin kirkko
  • Lyckselen kirkko
    Lyckselen kirkko
  • Margaretakyrkan
    Margaretakyrkan
  • Örträskin kirkko
    Örträskin kirkko

Nähtävyyksiä
  • Lyckselen kulttuurikeskus ja metsämuseo
  • Ruotsin pohjoisin eläinpuisto

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Lycksele Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västerbottenin läänin kunnat
    Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
    Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.