Luumu
Luumu eli luumupuu eli tarhaluumupuu (Prunus domestica) on tuomien (Prunus) sukuun kuuluva puu, joka on läheistä sukua aprikoosille, persikalle, kirsikoille ja tuomelle. Sen hedelmä on luumarja.
Luumu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Tuomet Prunus |
Alasuku: | Luumut Prunus |
Laji: | domestica |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 metriä leveäksi.[3] Valkoiset kukat kukkivat toukokuussa. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.[4]
Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja oratuomen (Prunus spinosa) risteymästä,[5] tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.[6] Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4 000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia lajikkeita. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla, ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita, kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". Väskynäksi kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.lähde?
Parhaita luumun kasvupaikkoja ovat lämpimät, loivasti viettävät hiekka- tai moreenipitoiset rinteet. Kasvu onnistuu paremmin kostealla kuin kuivalla maalla. Luumupuut voivat helposti paleltua kovina pakkastalvina, mutta ne pystyvät kehittymään uudelleen satokuntoisiksi muutamassa vuodessa vesomisen avulla. Kumivuoto voi aiheuttaa kumimaisen eritteen pursuamista rungosta ja oksista, joka kovettuu. Sairaat kohdat tulisi leikata pois. Tauti on yleensä merkkinä siitä, että kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.[6]
Luumun ja myös kriikunan tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).lähde?
Ravintoarvo per 100 g
- Energiaa 50 Kcal
- Hiilihydraatteja 11,20 g
- Rasvaa 0,2 g
- Proteiini 0,80 g
- Kalsiumia 16 mg
- Rautaa 0,50 mg
- Fosforia 20 mg
- Kaliumia 210 mg
- Natriumia 25 mg
- A-vitamiinia 0,11 mg
- B1-vitamiinia 0,08 mg
- B2-vitamiinia 0,05 mg[7]
Lähteet
- Prunus domestica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ITIS
- Prunus domestica - L. Plants for a Future. Viitattu 30.11.2018. (englanniksi)
- Luumu (väskynä) puutarha.net. Viitattu 30.11.2018.
- Plommon Den virtuella floran. (ruotsiksi)
- Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
- Luumut (tuoreet) MTV uutiset. Viitattu 20.3.2019.
Aiheesta muualla
- Fineli: Luumun ravintosisältö
- Fineli: Luumun ravintosisältö (kuivattu)
- The Chemistry of Plums & Prunes: Constipation & Chewing Gum Compound Interest.
- United States Department of Agriculture (USDA): Prunus domestica (englanniksi)
- Flora of China: Prunus domestica (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): European plum (Prunus domestica) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Prunus domestica (englanniksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Prunus domestica (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Prunus domestica (plum) (englanniksi)