Luumu

Luumu eli luumupuu eli tarhaluumupuu (Prunus domestica) on tuomien (Prunus) sukuun kuuluva puu, joka on läheistä sukua aprikoosille, persikalle, kirsikoille ja tuomelle. Sen hedelmä on luumarja.

Luumu
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Tuomet Prunus
Alasuku: Luumut Prunus
Laji: domestica
Kaksiosainen nimi

Prunus domestica
L.[2]
Alalajit
  • Prunus domestica ssp. domestica – jaloluumupuu eli luumupuu
  • Prunus domestica ssp. insititia – kriikunapuu eli kriikuna
Katso myös

  Luumu Wikispeciesissä
  Luumu Commonsissa

Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 metriä leveäksi.[3] Valkoiset kukat kukkivat toukokuussa. Hedelmät voivat olla sinisiä, punaisia, keltaisia, sinipunaisia tai vihreitä.[4]

Luumupuun on ajateltu syntyneen kirsikkaluumun (Prunus cerasifera) ja oratuomen (Prunus spinosa) risteymästä,[5] tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.[6] Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli japaninluumu (Prunus salicina), jota kiinalaiset viljelivät yli 4 000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (Prunus domestica) saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia lajikkeita. Suomeen luumu tuli 1600-luvulla, ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita, kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". Väskynäksi kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita.lähde?

Parhaita luumun kasvupaikkoja ovat lämpimät, loivasti viettävät hiekka- tai moreenipitoiset rinteet. Kasvu onnistuu paremmin kostealla kuin kuivalla maalla. Luumupuut voivat helposti paleltua kovina pakkastalvina, mutta ne pystyvät kehittymään uudelleen satokuntoisiksi muutamassa vuodessa vesomisen avulla. Kumivuoto voi aiheuttaa kumimaisen eritteen pursuamista rungosta ja oksista, joka kovettuu. Sairaat kohdat tulisi leikata pois. Tauti on yleensä merkkinä siitä, että kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.[6]

Luumun ja myös kriikunan tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).lähde?

Luumun lehtiä ja hedelmiä.

Ravintoarvo per 100 g

Lähteet
  1. Prunus domestica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. Prunus domestica - L. Plants for a Future. Viitattu 30.11.2018. (englanniksi)
  4. Luumu (väskynä) puutarha.net. Viitattu 30.11.2018.
  5. Plommon Den virtuella floran. (ruotsiksi)
  6. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981
  7. Luumut (tuoreet) MTV uutiset. Viitattu 20.3.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.