Luumukirva

Luumukirva (Hyalopterus pruni) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji, jolla on jonkin verran merkitystä luumun tuholaisena.

Luumukirva
Yhdyskunta järviruo'on lehdellä
Yhdyskunta järviruo'on lehdellä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Aphidini
Suku: Hyalopterus
Laji: pruni
Kaksiosainen nimi

Hyalopterus pruni
(Geoffroy, 1762)
Katso myös

  Luumukirva Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Luumukirvan siivettömät yksilöt ovat soikeita, melko pitkänomaisia, yleensä vaaleanvihreitä kirvoja, joiden pintaa peittää jauhemainen vaha. Selkäpuolella erottuu pohjaväriä tummempia laikkuja ja usein kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa. Jotkin yksilöt voivat olla viininpunaisia. Tuntosarvet ovat vain noin puolet ruumiin pituudesta, takaruumiin kärjen cauda on pitkä ja sormimainen ja tummat vaharauhaspitket ovat hyvin lyhyet, noin kolmanneksen caudan pituudesta. Siivekkäillä yksilöillä on valkeat vahatäplät kunkin takaruumiin jaokkeen selkäpuolella. Ruumiin pituus 1,5–2,6 mm.[2][3][4]

Kromosomiluku 2n=10.[2]

Levinneisyys

Luumukirva lienee levinneisyydeltään kosmopoliitti[2]. Laji on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan vuoden 1897 tienolla[4]. Suomessa siitä on havaintoja Ahvenanmaalta Pohjois-Lappiin[5]

Elinympäristö ja elintavat

Luumukirvan elinkierto on kirvoille tyypillinen. Lajilla tapahtuu alkukesästä isäntäkasvin vaihto, jossa primääri-isäntiä ovat Prunus suvun puut, etenkin luumu, ja sekundääri-isäntiä järviruoko tai muutamat muut kosteikkojen heinäkasvit. Vaihto ei ole täydellinen ja osa kirvapopulaatiosta jää puihin. Ensimmäiset kirvat kuoriutuvat munista keväällä ja tuottavat 2–3 neitseellisesti lisääntyvää sukupolvea, jotka elävät tiheinä kolonioina Prunus-suvun puiden lehtien alapinnoilla. Tämän jälkeen alkaa syntyä siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät järviruokoihin. Järviruo'oissa kirvat elävät lehtien yläpinnoilla lisääntyen neitseellisesti. Välillä syntyy siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät uusiin ruovikoihin. Syksyllä syntyvät siivekkäät kirvat palaavat Prunus-puihin ja synnyttävät siellä koiraita sekä suvullisesti lisääntyviä naaraita, jotka pariteltuaan munivat. Munat talvehtivat.[3][6]

Luumukirvat eivät aiheuta luumun lehtien käpertymistä, mutta lehdet kalpenevat, putoavat ennenaikaisesti ja hedelmät jäävät tavallista pienemmiksi. Kirvojen lehdille erittämä sokeripitoinen mesikaste tarjoaa myös alustan erilaisten homeiden ja muiden sienten kasvulle.[6][3]

Ravintokasvit

Luumukirvan primääri-isäntiä ovat Prunus-suvun puut, sekundääri-isäntä etenkin järviruoko (Phragmites australis), mutta myös muutamat muut kosteikoissa elävät heinäkasvit.[2]

Lähteet
  1. Anders Albrecht, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Hyalopterus pruni Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
  3. Aphid Identification (englanniksi)
  4. BugGuide (englanniksi)
  5. Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. HYPP Zoology (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.