Luumäen kirkko

Luumäen kirkko on puukirkko Luumäen kunnassa Etelä-Karjalassa. Kirkon piirustukset on laadittu Carl Ludvig Engelin johtamassa Intendentinkonttorissa, ja ne valmistuivat 1833. Piirustukset laati Intendentinkonttorin konduktööri Anders Fredrik Granstedt, ja ne noudattivat Engelin vuonna 1824 suunnitteleman Alajärven kirkon piirustuksia. Luumäen kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 1845.[1]

Luumäen kirkko
Luumäen kirkko
Sijainti	Luumäki
Koordinaatit	60°55′06.5″N, 27°39′58.4″E
Seurakunta	Luumäen seurakunta
Rakentamisvuosi	1843–1845
Suunnittelija	Carl Ludvig Engel
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	n. 1 000
Tyylisuunta	empire
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Luumäen kirkko on empiretyylinen keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen attikaosa, jonka yläpuolella kohoaa pieneen lanterniiniin päättyvä kupoli. Kattolistojen alapuolella kulkee ulko- ja sisätilassa uusgoottilainen neliapila- tai vinoristikuvioinen vyöhyke. Kirkon kellotapuli valmistui 1876.[2]

Istumapaikkoja kirkossa on noin tuhat. Alttaritaulun on vuonna 1929 maalannut Martta Helminen. Kirkon 25-äänikertaiset urut ovat Bror Axel Thulén ja Kangasalan urkutehtaan vuodelta 1908.

Kirkon nykyinen asu on Ilmari Launiksen suunnittelemasta peruskorjauksesta vuodelta 1911. Korjauksessa ulkoseinät vuorattiin laudoituksella ja alttarilaitteen takana ollut lehteri laudoitettiin umpeen. Kirkkoa on korjattu Ensio Louhiluodon johdolla 1971.

Viime sotien sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut Ilmari Wirkkala. Niin sanotulla vanhalla hautausmaalla on presidentti P. E. Svinhufvudin hautapaasi ja kansalaissodan leijona-aiheinen muistomerkki.[3]

Luumäen nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkko. Toinen kirkko paloi 1839. Seurakunta hankki piirustukset uudelle kirkolle jo ennen toisen kirkon paloa, mutta uuden kirkon rakentaminen pääsi alkuun vasta toisen kirkon palon jälkeen.