Luulajanjoki

Luulajanjoki ([5] ruots. Lule älv, Luleälven, luulajansaameksi Julevädno [6]) on Norjasta alkava ja Ruotsissa Norrbottenin läänissä virtaava 457 kilometriä [3] pitkä joki, joka muodostaa Luulajanjoen vesistössä sen pääuoman. Se on Norrbottenin läänin toiseksi pisin joki Tornionjoen jälkeen, mutta se on virtaaman osalta Norrbottenin suurin joki. Joen valuma-alueen pinta-ala on 25 241 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden Perämereen Luulaja keskustaajamassa.[1][2][7][8][9][lower-alpha 1]

Luulajanjoki
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi, Norja
Läänit Norrbotten
Kunnat Luulaja, Jällivaara, Jokimukka, Boden
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Luulajanjoen vesistö
Pinta-ala 25 240,5 km² [1]
Järvisyys 10 % [2]
Pääuoman pituus 457 km [3]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Sulitelma, Fauske, Norja
  67.1328°N, 16.0764°E
Laskupaikka Luulaja, Luulajan kunta
  65.5867°N, 22.0419°E
Läpivirtausjärvet Akkajaure (en), Stora Lulevatten, Vuolep Sårjåsjávrre (en) (käännä suomeksi)
Sivu-uomat Pieni Luulajanjoki (en)
Mittaustietoja
Laskukorkeus 0 m
Pituus 450 km
Keskiylivirtaama 900 m³/s (MHQ) [4]
Keskivirtaama 531 m³/s (MQ) [4]
Keskialivirtaama 397 m³/s (MNQ) [4]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Vesivoima

Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi. Luulajanjoen pääuomassa on 15 vesivoimalaitosta: Boden, Vittjärv, Laxede, Porsi, Letsi, Akkats, Randi, Parki, Seitevare, Messaure, Ligga, Harsprånget (977 MW), Porjus (vanha), Vietas ja Ritsem. Voimaloiden yhteisteho on 4 360 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 14 667 gigawattituntia.[10]

Historiaa

Joki oli aikoinaan tärkeä puunuittoväylä, mutta uitot loppuivat 1980-luvun alkupuolella.

Vesistöalue
Pääartikkeli: Luulajanjoen vesistö

Sen valuma-alue on 25 262 neliökilometriä,[7] josta noin 750 neliökilometriä on Norjassa.[11]

Lähteet

Huomautuksia
  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Luleälven.

    Viitteet
    1. Luulajanjoki (SE729042-178707) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
    2. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 512–764, 25.12.2020 (ruotsiksi)
    3. Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
    4. Luulajanjoen vesistö (Excel-lomake nro 31290), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
    5. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
    6. Älvar på samiska, viitattu 6.6.2021
    7. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
    8. Luulajanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
    9. Weilin + Göösin tietosanakirja 3, Kle–Net, s. 1099. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
    10. Kuhlins, Leif: Ångermanälven, vattenkraft.info, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
    11. Luleälven Nationalencyklopedin. Viitattu 4.6.2020. (englanniksi)

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.