Lutanjärvi (Eurajoki)

Järven pinta-ala on 40,3 hehtaaria ja sen pituus on 1,3 kilometriä ja leveys 2,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven lounaisrannalla, josta saa alkunsa 1,2 kilometriä pitkä laskuoja Lapinjokeen juuri Hautjärven alapuolelle. Luusuaan on rakennettu pato säätelemään järven vedenpinnan korkeutta.[2][1][3]

Järven rantaviiva on 3,3 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin heinittynyttä pellonreunaa. Itärannalla on kallioista moreenipohjaista metsää. Tärkein tulovesiuoma on Paskajärvenuoma, jonka varrella on suurin järveä kuormittava peltoalue. Järvellä on kyläläisten uimaranta ja loma-asuntoja on noin 20 pääasiassa järven itärannalla. Järvelle pääsee Eurajoen ja Lapin yhdistävältä tieltä.[2][1][3]

Järven veden laatu on ollut jopa erinomainen, mutta joitakin merkkejä järven rehevöitymisestä on jo havaittu. Keväisin järvi tulvii herkästi, mikä osaltaan heikentää järven tilaa. Kasvillisuutta on paljon ja se on lajistoltaan monipuolista. Matalien rantojen edessä on runsaasti vesikasvillisuutta. Joinakin talvina esiintyy happikatoa, joka esimerkiksi vuonna 2003 aiheutti kalakuolemia.[3]

Järvessä viihtyy ainakin jokirapu, hauki ja ahven, jotka ovat alkuperäisiä lajeja, sekä suutari, joka on istutettu laji.[1][4]

Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Luttanjärvi" ja järven vieressä sijaitsi Lutan kylä ("Lutta by").[5] 1810-luvun loppupuolella alettiin pohtia järvenlaskuja, joilla saisi kasvatettua niittyjen pinta-alaa. Vuonna 1819 ja 1821 jätettiin Anders Henricsonin (Laurila) ja Johan Simonssonin (Kikola) toimesta anomukset soiden kuvattamisesta ja järvenlaskusta. Näille annettiin suostumus, mikä on aiheuttanut ainakin Lutanjärven vedenpinnan laskun.[6]

Toinen tieto järvenlaskusta on neljän järven yhteishanke vuodelta 1891. Silloin teetettiin katselmus Vahajärven, Rohtoisjärven, Luttanjärven ja Lammijärven järvenlaskusta.[7]