Lusikkauistin

Lusikkauistin on metallilevystä taivutettu uistin. Suomenkielisen nimensä se on saanut Tiura-Uistimen edeltäjän, torniolaisen kultaseppä Peter Käänteisen, käyttämästä valmistusmenetelmästä, jossa käytettiin hopealusikkamuotteja uistimen valmistukseen. Suomalaisen lusikkauistimen valmistuksen välitön syy oli se, ettei jakokuntiin kuulumattomilla maata omistamattomilla tai etäällä asuvilla ollut kalastusoikeutta pitää verkkoja Kemijoella lohen kalastusta varten.lähde? Kansainvälisesti ensimmäisenä lusikkauistimen kehittäjänä pidetään Julio T. Buelia, joka valmisti sellaisen noin 1848.

Lusikkauistin

Lusikkauistimet ovat uppoavia uistimia, kun taas suuri osa aikaisemmin puukaloiksi mainituista vaappu-uistimista on kelluvia uistimia ja ne saadaan uimaan syvällä L:n muotoisella, satulanmuotoisella tai pitkän nokan muotoisella syväetulevyllä jopa 5 metrin syvyyteen saakka.[1]

Pienet lusikkauistimet

Pitkulaiset lusikkauistimet ovat yleensä kevyitä ja ne on tarkoitettu lähinnä vain pienillä järvivesillä, lammissa ja koskissa kalastamista varten.

Tavanomaiset ja raskaat lusikkauistimet

Tavanomaiset lusikkauistimet ovat pituuteensa nähden leveähköjä. Jotkut lusikkauistimet voivat olla uistimiksi todella painavia. Niiden massa voi olla jopa 25–30 grammaa.

S-muotoiset

Jotkut lusikkauistimet muotoillaan äärimmäisen loivasti S-n muotoisiksi yleensä siten, että uistimen etuosa on kupera ja peräosa kovera. Näin lusikkaan saadaan kalan uintiliikettä muistuttava muoto.

Yksi tällaisista kuuluisista lusikkauistinsarjoista on Abu Garcian Toby-uistinsarja, jota tuotetaan seitsengrammaisesta 28-grammaiseen malliin saakka.

Taittoperäiset

Lusikkauistimeen saadaan tempoileva uintikuvio taittamalla sen runkoa vinoon perästä, jolloin uistin synnyttää tavanomaista enemmän värähtelyä veteen ja kala huomaa helpommin uistimen kylkiviiva-aistin avulla. Tavallisia ruostumattoman teräksen värisiä lusikkauistimia voidaan värjätä tarpeen mukaan. Joskus niissä on myös hologrammikuvio.

Lusikkauistinten valmistajia

Suomen lusikkauistinvalmistajiin kuuluvat Aave-Uistin, Iitin Uistin, Finlandia-uistin, Tiura-Uistin, Tintti-Uistin sekä monenlaisia uistimia valmistavat Kuusamon Uistin ja Rapala VMC.

Lähteet
  1. Yliollitervo, Ari: Tiuran historiaa Tiura.fi. Arkistoitu 2.8.2005. Viitattu 11.6.2009.

    Aiheesta muualla
    Vieheet
    Uistimet

    Jigi | Lippauistin | Ruohosuojattu lippauistin | Lusikkauistin | Ruohosuojattu lusikkauistin | Vaappu-uistin | Jerkkaus |

    Perhosyötti

    |

    Pilkkiminen

    Pystypilkki | Tasapainopilkki | Mormuska | Madepilkki |

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.