Luottamus (elokuva)

Luottamus (ven. Доверие, Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976. Se kuvaa Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen vuonna 1917 johtaneita tapahtumia ja erityisesti neuvostojohtaja Vladimir Leninin roolia niissä. Elokuvan tuottivat Fennada-Filmi ja neuvostoliittolainen Lenfilm. Sen ohjasivat Edvin Laine ja Viktor Tregubovitš. Päärooleissa ovat Kirill Lavrov ja Vilho Siivola. Elokuvan juoni pohjautuu pääosin todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joita on kuitenkin dramatisoitu.

Luottamus
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Viktor Tregubovitš, Edvin Laine
Käsikirjoittaja Mihail Šatrov
Vladlen Loginov
Väinö Linna (dialogi)
Tuottaja Mauno Mäkelä
Säveltäjä Georgi Sviridov
Kuvaaja Dmitri Mešijev
Leikkaaja Margarita Sadrina
Pääosat Kirill Lavrov
Vilho Siivola
Yrjö Tähtelä
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi, Neuvostoliitto
Tuotantoyhtiö Fennada-Filmi Oy & Lenfilm
Levittäjä Fenno-Filmi
Ensi-ilta Suomi 20. elokuuta 1976
Kesto 95 min
Alkuperäiskieli Suomi ja venäjä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Aloite elokuvaan tuli Fennada-Filmin toimitusjohtaja Mauno Mäkelältä, mutta lopullisen käsikirjoituksen laativat neuvostoliittolaiset Mihail Šatrov ja Vladlen Loginov. Käsikirjoitus hyväksyttiin vuonna 1974 Moskovan Marxismi-leninismin instituutissa, ja kirjailija Väinö Linna muokkasi käännöksen pohjalta suomenkielisen dialogin. Suomen opetusministeriö tuki elokuvan tuotantoa yli kahden miljoonan markan lainalla, jonka käyttöä valvoi kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johtama työryhmä. Pelkästään suomalaisen osapuolen kustannukset tekivät Luottamuksesta siihen mennessä kalleimman suomalaisen elokuvan.[1]

Edvin Laine sai elokuvasta valtion elokuvataiteilijapalkinnon, ja Vilho Siivola sai parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon. Riian elokuvafestivaalilla 1977 Luottamukselle ojennettiin tuomariston erikoispalkinto taiteellisista ansioista kuvattaessa rauhanomaisen rinnakkaiselon alkuvaiheita kahden naapurimaan välillä.[1]

Luottamusta esitettiin valmistuttuaan koulunäytöksissä opetuselokuvana, mutta elokuvateattereissa se ei menestynyt kovin hyvin. Nykyisen yleisen käsityksen mukaan se edustaa vahvasti suomettumisen ajan henkeä. Varsinkin myöhemmän ajan arvioissa Luottamusta on pidetty elokuvallisesti kehnona.[1][2]

Juoni

Elokuvan nimiplanssi.

Luottamuksen tarina sijoittuu joulukuun loppuun 1917, jolloin Suomen valtuuskunta on matkannut Pietariin hakemaan tunnustusta maan itsenäisyydelle. Suomen pääministeri P. E. Svinhufvud joutuu päättämään, hakeako itsenäisyyden tunnustus bolševikkien hallitukselta, ja bolševikkijohtaja V. I. Lenin joutuu vastaavasti valitsemaan, tunnustaako porvarillisen Suomen itsenäisyys. Pääosa juonesta muodostuu takaumakohtauksista, jotka kuvaavat toisaalta Suomen autonomia- ja itsenäisyyskamppailun keskeisiä tapahtumia ja toisaalta Leninin kansallisuuspolitiikan ja henkilökohtaisen Suomen-suhteen muotoutumista vuosina 1899–1917. Elokuvan loppuun on liitetty pätkä uutisfilmiä vuoden 1975 Helsingin ETYK-kokouksesta.

Elokuvassa nähdään muun muassa seuraavat historialliset tapahtumat: suurta adressia tuova suomalainen lähetystö torjutaan Pietarissa vuonna 1899; Eugen Schauman ampuu kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904; Lenin vaeltaa Turun saaristossa heikoilla jäillä paetessaan Suomesta vuonna 1907; Vladimir Puriškevitš pitää Venäjän duumassa kuuluisan ”Finis Finlandiae!” -puheensa vuonna 1910; puhemies Svinhufvudin johtama eduskunta kieltäytyy hyväksymästä yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä vuonna 1910; puhemies Kullervo Mannerin johtama eduskunta kokoontuu hajotuskäskystä huolimatta syksyllä 1917; Lenin piileskelee Helsingissä Kustaa Rovion luona syksyllä 1917; Kullervo Manner, Yrjö Sirola ja K. H. Wiik käyvät Leninin puheilla joulukuussa 1917; Leninin hallitus antaa itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan Svinhufvudin valtuuskunnalle joulukuussa 1917.

Näyttelijät

 Kirill Lavrov  V. I. Lenin, kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja  
 Vilho Siivola  P. E. Svinhufvud, Senaatin puheenjohtaja  
 Yrjö Tähtelä  Carl Enckell, senaattori, ministerivaltiosihteeri  
 Yrjö Paulo  Gustaf Idman, valtiosihteeri, Suomen edustaja Pietarissa  
 Margarita Terehova  Aleksandra Kollontai, kansankomissaari  
 Esa Saario  Kullervo Manner, sosiaalidemokraattien johtaja  
 Jarno Hiilloskorpi  Yrjö Sirola, sosiaalidemokraattien johtaja  
 Oleg Jankovski  Georgi Pjatakov, bolševikkijohtaja  
 Viktor Tregubovitš  Vladimir Smirnov, Suomessa vaikuttanut bolševikki  
 Leonhard Merzin  Jukka Rahja, Pietarissa vaikuttanut suomalainen bolševikki  
 Antonina Šuranova  Rosa Luxemburg, saksalainen sosialistijohtaja  
 Igor Dmitrijev  Vladimir Bontš-Brujevitš, kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö  
 Jussi Jurkka  Gunnar Castrén, suomalainen sortovuosien aktivisti  
 Eero Salmi  Kustaa Rovio, bolševikkeja tukenut Helsingin poliisipäällikkö  
 Vladimir Tatosov  Jakov Sverdlov, kansankomissaari  
 Aleksei Eiboženko  Nikolai Krylenko, kansankomissaari  
 Leonid Nevedomski  Pokrovski, vasemmistolainen edustaja duumassa  
 Vjatšeslav Vasiljev  kreivi Wilhelm von Mirbach, Saksan edustaja Pietarissa  
 Juri Demitš  tsaari Nikolai II  
 Afanasi Kotšetkov  Maksim Gorki, kirjailija  
 Matti Ranin  konsuli Eugen Wolff, vuoden 1899 suuren adressin valtuuskunnan puhemies  
 Pauli Rinne  Victor Napoleon Procopé, vuoden 1899 ministerivaltiosihteeri  
 Göran Schauman  Eugen Schauman, salamurhaaja  
 Innokenti Smoktunovski  kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov  
 Olavi Tuomi  kievarinpitäjä Kalle Fredriksson  
 Raili Kostia  Aino Ackté, laulajatar  
 Aune Ollila  nainen Castrénin kutsuilla  
 Aarne Laine  maisteri Ludvig Lindström  
 Aarno Sulkanen  mies Castrénin kutsuilla  
 Ismo Kallio  mies Castrénin kutsuilla  
 Risto Mäkelä  puhuja työväen mielenosoituksessa Senaatintorilla  
 Irina Mirošnitšenko  Marija Andrejeva, näyttelijä  
 Anatoli Solonitsyn  Botšasnikov  
 Riina Ahonen  Bobrikovin tytär  
 Jevgenija Vetlova  Smolnassa vieraileva kreivitär  
 Lev Durov  Ohranan agentti junassa  
 Raimo O. Niemi  tulkki Mannerin ja Leninin keskustelussa  
 Veikko Uusimäki  pitkä mies junassa  
 Mauno Mäkelä  vuoden 1905 suomalainen senaattori  

Lähteet

  1. Luottamus Elonetissä.
  2. Harto Hänninen: Luottamus – 70-lukulainen näkemys Suomen itsenäistymisestä Yle 13.12.2016. Viitattu 8.1.2017.

    Kirjallisuutta

    • Öhman, Mia: ”Luottamus – kinoleninianaa parhaasta päästä”. Filmihullu 6/2017.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.