Luoshu

Luoshun alkuperästä on olemassa useita versioita.

Kiinassa jokien tulviminen aiheutti säännöllisesti suurta tuhoa. Yksi tarinoista kertoo ajasta, jolloin Luojoki (洛水) tulvi. Sen varrella asuneet ihmiset uhrasivat joen hengelle lepyttääkseen sen vihaa. Vedestä nousi kilpikonna, jonka kilvessä oli selkeitä kaartuvia merkkejä. Merkit muodostivat 3x3 -ruudukon, jota kutsutaan taikaneliöksi. Tätä käytettiin sittemmin tulvien taltuttamiseen.

Toisen version mukaan Yu Suuri (大禹 Dàyǔ) sai tehtäväkseen keksiä keinon, jolla hallita tulvia. Kun hän oli tutkimassa jokivartta, hän näki kilpikonnan nousevan joesta. Hän kiinnitti huomiota kilpikonnan kilven kuvioihin, jotka näyttivät muodostavan numeroita.

Myös Kiinan myyttinen esi-isä Fuxi esitetään mielellään luoshun keksijänä.

Kiinalaiset nykytutkijat ovat esittäneet, että luoshu kuvasi muinoin taivaankannen pyöreyttä ja hetu maan neliötä. Luoshu olisi ollut varhaisten nomadien kompassi ja ilmastokartta. Oikealla olevat seitsemän pistettä kuvaisivat Otavaa pohjoisessa ja alhaalla oleva yksi piste aamutähteä, Venusta, idässä.[1]

Luoshu on 3x3 -ruudukko, jonka jokaisen pysty-, vaaka- ja vinorivin kolmen numeron summa on 15 eli 24 auringonjakson päivien määrä. Tämä taikaneliö tunnetaan eurooppalaisessa magiassa Saturnuksen neliönä.

Alkuperäinen luoshu näyttää numerot valkoisin ja mustin pistein. Valkoiset ovat parittomia eli yang, mustat parillisia eli yin. Parittomat numerot 1, 3, 5, 7 kulkevat kaaviossa myötäpäivään eli yang-suuntaan. Parilliset numerot 2, 4, 6, 8 kulkevat vastapäivään eli yin-suuntaan. Parittomat numerot ovat "pääilmansuunnissa" ja parilliset kulmissa. 5 edustaa keskustaa, Kiinaa, keisaria.

Kun keskustan 5 jätetään pois laskuista, vastakkaiset numerot muodostavat kymmenen summan. Tämä muodostaa yhteyden toiseen kaavioon, hetuun (河圖) eli jokikarttaan. Kymmenen summan merkityksellisyys johtuu myös luoshu-numeroiden yhdistämisestä xiantian-baguaan.

Luoshu on yksi kiinalaisen kosmologian kaavioista, jota käytetään useilla elämänalueilla, tavallisimmin fengshuissa eli kiinalaisessa rakentamista säätelevässä opissa. Sen numerot liitetään trigrammeihin. On kaksi tapaa yhdistää luoshu-numerot trigrammeihin: xiantian-bagua ja houtian-bagua. Numerot omaksuvat trigrammien luonteen ja ominaisuudet sekä houtian-baguan mukaiset ilmansuunta-, vuodenaika- ja vuorokaudenaikamääreet.

Luoshu-numeroilla on nimi ja elementti:

Numeroiden värinimitysten alkuperää ei ole voitu todentaa, mutta yleisesti niiden sanotaan kuvaavan luonnossa vallitsevia värejä vuodenkierron mukaan:

Keväällä nuori kasvullisuus on hennon jaden vihreää; kesän alussa kasvullisuuden väri vahvistuu; kesällä aurinko paahtaa niin, että kaikki näyttää violetin sävyiseltä; loppukesästä aurinko on paahtanut maan mustaksi, sato on korjattu ja musta multa paljastunut; syksyllä puiden lehdet muuttuvat punaisiksi, sadonkorjuun tuloksena saadaan punaista viiniä ja armeija kutsutaan vuodattamaan verta sotatoimissa; alkutalvesta kuura peittää maan; talvella saadaan lumipeite; lopputalvesta lumi alkaa kellertyä ennen sulamistaan.

Fengshuin tullessa muotiin lännessä monet sekoittivat tähtien värit ja elementtien värit. Tähden väriä käytettiin virheellisesti tähden elementin värin sijasta.

Luoshun numerot edustavat Otavan tähtiä. Vaikka numerot yhdistetään astronomisiin tähtiin, sanaa "tähti" käytetään tässä yhteydessä tarkoittamaan qin eri ilmenemismuotoja eikä oikeita tähtiä. "Tähdillä" luokitellaan mm. vuorien ja rakennusten muotoja.