Luonnos

Luonnos tarkoittaa kuvataiteessa nopeasti tehtyä tutkielmaa. Se voi olla pohjana myöhemmin tehtävälle työlle, kun taiteilija hakee omasta luonnoskokoelmastaan sommitteluideoita tai tarkistaa jonkin näkymän yksityiskohtia.[1] Taiteilijamestari voi tehdä luonnoksiaan myös apulaistensa työn pohjaksi. Luonnos voi joskus olla itsessäänkin taiteellisesti arvokas teos.[2]

Leonardon patsasluonnoksia 1500-luvun alusta.

Nykyaikainen oikeusistunnossa tehty luonnos.

Luonnos kuvaa yleensä näkymän laajempaa sommitelmaa ja vaikutelmaa.[2] Luonnoksia tehdään usein kartuusipaperista tehtyyn luonnoslehtiöön. Luonnoksia tehdään esimerkiksi lyijykynillä, värikynillä tai tusseilla. Luonnokseen voi myös kirjoittaa tarpeellisia muistiinpanoja esimerkiksi näkymän värejä tai valoisuutta koskien.[1]

Perinteistä luonnosta on kolmea tyyppiä. Croquis on nopea piirustus, jonka tarkoitus on muistuttaa taiteilijaa näkemästään, jonka hän aikoo tallentaa pysyvämpään muotoon myöhemmin. Pochade on yleensä värillinen vaikutelma maisemasta. Kolmas luonnostyyppi on mallista tehty nopea ilmeen, pään asennon ja muiden ominaispiirteiden tallennus.[2]

1700-luvulta lähtien luonnoksia on alettu nähdä myös itsenäisinä teoksina, jotka vangitsevat visuaalisen kokemuksen vaatimattomasti yksinkertaisin välinein. Esimerkiksi John Constablen luonnoksia arvostetaan nykyisin yhtä korkealle kuin hänen valmiita töitään.[2]

Oikeudenkäynneissä on vuosisatojen ajan nähty taiteilijoita, jotka tallentavat tapahtumia nopein ja kuvaavin luonnoksin. Ennen helppokäyttöisten kameroiden käyttöönottoa tämä oli ainoa tapa tallentaa näkymiä oikeussalissa, mutta taiteilijoita käytetään nykyisinkin, kun valokuvaaminen on kielletty.[3]