Luonnonsatama
Luonnonsatama on maanmuodostuma, joka suojaa laivan tai veneen ankkurointiin sopivan vesistöalueen osan esimerkiksi myrskyltä, voimakkaalta aallokolta tai kovan tuulen vaikutukselta. Termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamista. Luonnonsatamilla on ollut pitkään strateginen merkitys laivaston tukikohtina sekä taloudellinen merkitys kaupankäynnille, kalastukselle ja matkailulle.
Luonnonsatamia on kuusi eri tyyppiä:[1]
- suojaisa lahti
- saaren suojanpuoli
- saaren ja mantereen välille muodostuneen kannaksen suojaama vesialue
- riutan tai särkän suojanpuoli
- riittävän suojaisa avoimen lahden poukama
- joen ylävirta, yleensä alajuoksun alue lähellä merta tai suurempaa vesistöä
Luonnonsatamissa esiintyy erilaisia variaatioita ja yhteismuodostelmia näistä päätyypeistä.[1]
Suurille aluksille ja runsaalle meriliikenteelle soveltuvat luonnonsatamat eivät ole kovin yleisiä, ja sen vuoksi ne ovatkin näiden ominaisuuksiensa vuoksi tunnettuja. Osa maailman suurkaupungeista ja keskuksista on syntynyt juuri suurten ja hyvien luonnonsatamien ympärille.[1] Esimerkkejä näistä ovat muun muassa New Yorkin satama Yhdysvalloissa, Sydneyn satama Australiassa ja Kingstonin satama Jamaikalla. Port Moresbyn satama Papua-Uudessa-Guineassa on esimerkki suuren riutan muodostamasta luonnonsatamasta. Laguunin muodostama Pearl Harborin satama Havaijilla toimii Yhdysvaltain laivaston tukikohtana.[1]
Historiassa ihmisten rakentamien satamien puuttuessa luonnonsatamilla oli erittäin suuri merkitys varhaisille merenkävijäkulttuureille. Helleenisen ajan kreikkalaisille mm. Chiosin kaakkoisrannalla sijaitseva kahden kukkulan suojaama Embobrio ja Toronin alueella sijainnut "Tyyni satama". Parhaiten tunnettuja luonnonsatamia Kreikassa ovat Pireuksen satamat Zea ja Mounykhion, jotka ovat muodostuneet niiden edustalla sijaitsevan Akte-saariston sekä Mounykhion-mäen kalkkikiven eroosiosta, sekä saariston ja mäen välisellä alueella olevista kivimassoista.[2] Istanbulissa sijaitseva lahti Kultainen sarvi on toiminut aikanaan tukikohtana ja suojasatamana sekä Rooman että Bysantin ja edelleen Osmanien valtakunnan ja lopulta Turkin laivastolle ja kauppalaivastolle.
Lähteet
- United States. National Technical Information Service, Assembly of Engineering (U.S.). Marine Board. Panel on Harbor/Port Entrance Design: Problems and Opportunities in the Design of Entrances to Ports and Harbors, s. 1-2. National Academies Press, 1981. Nide 109630 / National Technical Information Service.
- Jamie Morton: The Role of the Physical Environment in Ancient Greek Seafaring, s. 108–110. Brill, 2001. ISBN 9004117172.