Luonnonmarjat

Luonnonmarjat ovat luonnonvaraisten kasvien tuottamia marjoja. Suomessa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa. Ravintokäyttöön näistä hyödynnetään pariakymmentä lajia. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjat ovat puolukka, mustikka, variksenmarja, vadelma, lakka, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka ja mesimarja.

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on Suomessa esiintyvä luonnonmarja.

Pohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää ilman hiilijalanjälkeä metsiin ja soille marjasadon, jota jokainen luonnossa liikkuja voi jokamiehenoikeuksien turvin hyödyntää. Suomen vuotuisen metsämarjasadon on arvioitu olevan yli 500 miljoonaa kiloa. Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy yli 100 kg eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti.[1]

Luonnonmarjasadosta poimitaan talteen vain murto-osa. Esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu poimittavan vain 5–10 %. Lakan sadosta poimitaan talteen enemmän, kun taas esimerkiksi variksenmarjan suuri sato jää miltei kokonaan hyödyntämättä.

Luonnonmarjatuotteita jalostavien suomalaisyritysten marjatarpeesta jopa 90 prosenttia poimivat ulkomailta, kuten Thaimaasta, tulevat marjanpoimijat.[2]

Luonnonmarjoja syödään Suomessa keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa.

Uhanalaisia, rauhoitettuja luonnonmarjoja Suomessa ovat euroopanmarjakuusi, lehtokielo, lehtovatukka ja sinikuusama[3]. Näistä lehtokielon sekä sinikuusaman marjat ovat myrkyllisiä ja euroopanmarjakuusi on kokonaan marjamaisten käpyjensä punaista siemenvaippaa lukuun ottamatta tappavan myrkyllinen.

Syötävät luonnonvaraiset marjat Suomessa

Merkittävimmät myrkylliset luonnonmarjat Suomessa

Katso myös

Lähteet

  • Klemettilä, Hannele & Jaakola, Laura: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-50-3.
  • Moisio, Simo & Törrönen, Riitta: Luonnonmarjat. Helsinki: Opetushallitus, 2008. ISBN 978-952-13-3437-5.

Viitteet

  1. Arktiset aromit ry[vanhentunut linkki] Viitattu 5.4.2010
  2. Hanne Kinnunen: Suomalaiset marjajalosteet maistuvat Aasiassa 28.12.2012. Yle Kainuu. Viitattu 13.5.2013.
  3. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 267.
  4. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 262–263.
  5. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 266.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.