Lundin kunta
Lundin kunta (ruots. Lunds kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Lund.[3]
| Lundin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Lund |
| Kuntakoodi | 1281 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 427,07 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 127 376 |
| – Väestötiheys | 298,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 427,07 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 127 376 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnassa sijaitsee Dalby Söderskogin kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 206,79 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 48,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Lundin kunnan alueella sijaitsi Lundin kaupunki ja 21 maalaiskuntaa, jotka perustettiin vanhojen pitäjien tilalle. Ensimmäinen muutos tapahtui vuonna 1914, jolloin Sankt Peters Kloster -niminen kunta liitettiin Lundin kaupunkiin. Veberödin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1919 Veberöd-niminen taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1941 Dalbyn maalaiskuntaan Dalby-niminen taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1944 Lundin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. (Aikaisemmin kahdella erityyppisellä kunnalla saattoi olla sama nimi.)
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Dalby (Dalby, Bonderup ja Hällestad)
- Genarp (Genarp, Gödelöv ja Lyngby)
- Södra Sandby (Södra Sandby, Hardeberga ja Revinge)
- Torn (Norra Nöbbelöv, Vallkärra, Västra Hoby, Stångby, Håstad sekä Igelösa och Odarslöv)
- Veberöd (Veberöd, Vomb ja Silvåkra)
Lisäksi Stora Råbyn maalaiskunta liitettiin Lundin kaupunkiin. Dalbyn taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1954 ja Veberödin vuonna 1957. Vuonna 1967 Torn liitettiin kaupunkiin, joka muutettiin Lundin kunnaksi vuonna 1971 Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Dalby, Genarp, Södra Sandby ja Veberöd liitettiin vielä Lundin kuntaan.
Kunnan rakenne
Kun Lundin kunta vuonna 1974 sai nykyiset rajansa, niin kunnasta tuli pinta-alaltaan suuri. Se ulottui idässä Övedsklosteriin asti, joka sijaitsee lähellä Sjöbota. Etelässä kunta ulottui Sturupiin, joka sijaitsee lähempänä Skurupia ja Svedalaa kuin Lundin kaupunkitaajama. Lännessä Lomman kuntaa ei liitetty Lundiin, joten kuntaraja sijaitsi ja sijaitsee yhä lännessä hyvin lähellä Lundin kaupunkia. Myös etelässä kuntaraja sijaitsee lähellä kaupungin reunaa, sillä Staffanstorpin kunta erosi Lundin kuntablokista vuonna 1971 ja säilytti itsenäisyytensä. Lundin ja Staffanstorpin väliseksi kuntarajaksi jäi Höje å -niminen joki. Kuntarajan sijainti näin lähellä kaupunkitaajamaa on estänyt asutuksen laajenemisen etelään ja länteen.
Heti uuden kunnan muodostamisen jälkeen vuonna 1974 paikalliset keskustapuolueen poliitikot ehdottivat, että Genarp, Veberöd, Dalby ja Södra Sandby olisivat eronneet Lundin kunnasta ja muodostaneet Romelen kunnan. Kuntaan kuuluneet alueet olisivat sijainneet Romeleåsenin harjun varrella, ja raja Lundia vastaan olisi ollut Hardebergan tienoilla. Ajatus on nostettu esiin useita kertoja vuosien mittaan. 2000-luvulla alueella asuu hieman yli 25 000 asukasta, joten Romelen kunnan väestöpohja olisi riittävän suuri, jotta kunta olisi elinvoimainen. Kunnan suunnalta ehdotusta ei ole kokonaan hylätty, mutta asiaa ei pidetä mitenkään tärkeänä.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 21 943 | 18,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 5 633 | 4,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 9 753 | 8,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 79 505 | 68,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 587 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 614 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 669 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 86 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,9 %
- 18–64-vuotiaat: 66,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,8 | 0,9 | |
| jalostus | 12,7 | 12,3 | |
| palvelut | 85,8 | 85,8 | |
| tuntematon | 0,7 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 66 154 | 50 150 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 131,9 | ||
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 94,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 805 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Lund | 82 800 |
| 2 | Södra Sandby | 6 136 |
| 3 | Dalby | 5 708 |
| 4 | Veberöd | 4 062 |
| 5 | Genarp | 2 892 |
| 6 | Stångby | 1 218 |
| 7 | Idala | 738 |
| 8 | Torna Hällestad | 584 |
| 9 | Revingeby | 545 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Vallkärra
Vallkärra on sittemmin kasvanut yhteen Lundin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Assartorp och Hässleberga
- Björnstorp
- Björnstorp
- Flyingeby
- Humlamaden och Hemmestorps boke*
- Håstad
- Igelösa
- Lilla Håstad
- Silvåkra
- Skatteberga
- Stora Råby
- Stångby kyrkby
- Sularp
- Trällekilla (västra delen)
- Vomb
- Västra Hoby
- Östra Odarslöv
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Humlamaden och Hemmestorps boke kuuluu osin myös Sjöbon kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Björnstorps torg
- Vallkärra gård
- Värpinge by
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Lundin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Lunds Östra (33 valtuutettua)
- Lunds Västra (32 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 13 | 13 | 16 | 19 | 18 | 17 | 21 | 19 | 20 | 13 | 17 | 18 | 13 | 11 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 12 | 8 | 7 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 3 | 5 | 3 | 3 | 4 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 9 | 9 | 5 | 10 | 9 | 9 | 8 | 8 | 12 | 10 | 10 | 7 | 9 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 4 | 4 | 8 | 6 | 6 | 6 | 6 | 6 | 9 | 9 | 6 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 27 | 25 | 23 | 23 | 22 | 21 | 18 | 22 | 17 | 21 | 18 | 15 | 15 | 13 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 4 | 6 | 9 | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 | 6 | 7 | 4 | 4 | 5 | 6 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 5 | 6 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 6 | 8 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bonderupin piiri
- Dalbyn piiri (Skåne)
- Genarpin piiri
- Hardebergan piiri
- Hällestadin piiri (Skåne)
- Lundin Allhelgonan piiri (Lunds Allhelgona distrikt)
- Lundin Helgeandin piiri (Lunds Helgeands distrikt)
- Lundin Sankt Hansin piiri (Lunds Sankt Hans distrikt)
- Lundin Sankt Peters klosterin piiri (Lunds Sankt Peters klosters distrikt)
- Lundin tuomiokirkkopiiri (Lunds domkyrkodistrikt)
- Norra Nöbbelövin piiri
- Revingen piiri
- Silvåkran piiri
- Stora Råbyn piiri
- Södra Sandbyn piiri
- Tornin piiri
- Veberödin piiri
- Vombin piiri
- Östra Tornin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Lunds domkyrkoförsamling
- S:t Peters kloster
- Lunds Allhelgonaförsamling
- Norra Nöbbelöv
- Södra Sandby
- Dalby
- Genarp
- Veberöd
- Helgeand
- Lunds östra stadsförsamling
- Torn
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bonderup
- Dalby
- Flyinge
- Genarp
- Gödelöv
- Hardeberga
- Heligkors* (Sankta Crux)
- Håstad
- Hällestad
- Igelösa
- Lunds Allhelgonaförsamling
- Lunds domkyrkoförsamling (Kraftskyrkan, Lunds stadsförsamling)
- Lunds hospitalsförsamling* (Heine, Sankt Johannes, Sankt Jörgens hospital)
- Lunds landsförsamling* (Heine saattoi kuulua myös tähän)
- Lyngby
- Norra Nöbbelöv (Nöbbelöv)
- Odarslöv (Västra Odarslöv)
- Revinge
- Sankta Maria magle* (Vorfrukirke magle)
- Sankta Maria minor* (Lilla Vårfru)
- Sankt Andreas*
- Sankt Botulf*
- Sankt Clemens*
- Sankt Drotten* (Sankt Trinitatis)
- Sankt Godehard*
- Sankt Jakob* (Sankt Ibb)
- Sankt Mikael*
- Sankt Måns*
- Sankt Mårten*
- Sankt Nicolai*
- Sankt Olof*
- Sankt Paul*
- Sankt Peters Kloster (Nunnesogn)
- Sankt Peter vid Bredgatan*
- Sankt Petri lille*
- Sankt Stefan*
- Sankt Tome*
- Silvåkra
- Stora Råby (Råby)
- Stångby
- Södra Sandby (Sandby)
- Vallkärra
- Veberöd
- Vomb
- Västra Hoby (Hoby)
Kirkot
Allhelgonakyrkan
Bonderupin kirkko
Bosebon kirkko
Dalbyn kirkko
Genarpin kirkko
Gödelövin kirkko
Hardebergan kirkko
Helgeandskyrkan
Håstadin kirkko
Hällestadin kirkko
Igelösan kirkko
Lyngbyn kirkko
Norra Nöbbelövin kirkko
Odarslövin kirkko
Petersgårdenin kirkko
Revingen kirkko
Sankt Hansin kirkko
Sankt Knutin kirkko
Sankt Laurentiin kirkko
Sankt Peters klosterin kirkko
Silvåkran kirkko
Stora Råbyn kirkko
Stångbyn kirkko
Södra Sandbyn kirkko
Vallkärran kirkko
Veberödin kirkko
Vombin kirkko
Västra Hobyn kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.3.2022. (ruotsiksi)
- Lund Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.3.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
