Lunalilo

Lunalilo syntyi vuonna 1835. Hänen isänsä oli Charles Kana‘ina ja äiti Miriam ‘Auhea Kekāuluohi. Molemmat olivat päälliköitä ja Kekāuluohi toimi aikoinaan myös Havaijin pääministerinä. Lunalilon isovanhemmat olivat Kamehameha Suuren velipuolia.[1] Korkean syntyperänsä takia Lunalilo laitettiin opiskelemaan päälliköiden kouluun, kun kuningas Kamehameha III tunnusti tämän sukutaustan olevan kuninkaallinen ja näin ollen Lunalilo oli potentiaalinen kruununperijä.[2]

Lunalilo ei koskaan mennyt naimisiin, mutta oli aikeissa kihlautua kuningas Kamehameha IV:n sisaren, Victoria Kamāmalun, kanssa. Aivan virallisten sopimusten viimemetreillä Victorian sukulaiset alkoivat kuitenkin vaatimaan, että Lunalilo luopuisi perintöosuudestaan Victorian omaisuudesta. Tästä loukkaantuneena Lunalilo purki kihlat.[3]

Lunaliloa luonnehdittiin herkäksi ihmiseksi, joka kantoi suurta huolta havaijilaisten hyvinvoinnista ja näiden tulevaisuudesta. Hän hukutti huoliaan alkoholilla, ja vuonna 1958 hänen isänsä Kana‘ina pyysi tuomaria osoittamaan pojalleen laillisen holhoajan. Tuolloin 23-vuotias Lunalilo suostui tähän, ja hänen isänsä lisäksi hänen holhoojikseen nimettiin Richard Armstrong ja James W. Austin. Lunalilo oli holhouksen alaisuudessa 14 vuoden ajan ja holhoojiksi nimetyt henkilöt vaihtuivat. Hänet vapautettiin tästä 31. joulukuuta 1872, kun kuningas Kamehameha V kuoli ja Lunalilosta povattiin uutta kuningasta.[3]

Vuonna 1860 Kamehameha IV järjesti kilpailun, jossa pyrittiin sanoittamaan God Save the King -lauluun uudet sanat Havaijin kansallislauluksi. Lunalilon kirjoittamat sanat valittiin voittajaksi ja hän sai palkinnoksi 10 dollaria.[4]

Kuningas Kamehameha V:n kuoltua ja jätettyä perillisen nimeämättä Havaijin perustuslaki määräsi, että tämän seuraaja valittaisiin parlamentin äänestyksellä. Lunalilon vastaehdokkaana oli Kalākaua, jonka Lunalilo voitti.[2] Valinta oli yksimielinen.[5] Lunalilo julistettiin kuninkaaksi 8. tammikuuta, ja kruunajaiset järjestettiin Kawaiaha‘on kirkossa jo seuraavana päivänä.[6][7]

Yksi Lunalilon lyhyeksi jääneen valtakauden saavutuksista oli Havaijin armeijan lakkauttaminen.[5] Syyskuussa 1873 kuningaskunnan armeija nousi kapinaan. Syynä oli tyytymättömyys kapteeni Joseph Jajczayta ja kenraali Charles H. Juddia kohtaan, kun kapteeni määräsi kurinpitotoimenpiteitä. Aluksi kapinan yritti kukistaa O‘ahun kuvernööri John Owen Dominis, mutta sotilaat jättivät noudattamatta tämän määräyksiä. Lunalilon onnistui rauhoittaa kapinalliset kirjoittamalla näille kirje, jossa hän puhutteli kapinallisia "rakkaina kansalaisinaan" ja lupasi suojella näille armahduksen, mikäli nämä luopuisivat aseistaan ja muustakin valtion omaisuudesta. Kapinoitsijat hyväksyivät tämän ja Lunalilo lakkautti armeijan sen soittokuntaa lukuun ottamatta.[8]

Ennen kuolemaansa Lunalilo oli laittanut syrjään tontin, jonne perustettiin Lunalilo Home -säätiö. Sen tehtävä on edelleen auttaa kodittomia ja muuten haavoittuvassa asemassa olevia havaijilaisia. Lunalilo oli ensimmäinen havaijilainen päällikköluokkaan (havaijiksi ali‘i) kuuluva henkilö, joka lahjoitti maansa hyväntekeväisyyteen. Säätiön ensimmäisen hallituksen tehtävä oli myydä kuninkaan omistamat maat ja perustaa niistä saaduilla rahoilla vanhainkoti.[10]

Huolimatta lyhyestä valtakaudestaan Lunalilo oli erittäin suosittu kansan keskuudessa, minkä vuoksi hänestä käytetään nimitystä Kansan kuningas (engl. People's King).[6] Havaijiksi Lunalilosta käytetään nimitystä Lokomaika‘i (suom. Hyvänsuopa).[1]

• Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaiji, 1867)[5]

• 
  Lunalilo valokuvattuna oletettavasti vuonna 1849
• 
  Eiler Jurgensenin maalaama muotokuva Lunalilosta
• 
  Tiettävästi viimeinen Lunalilosta otettu valokuva.
• 
  Lunalilon hauta

• Kuykendall, Ralph S.: The Hawaiian kingdom, vol. 2, 1854-1874, twenty critical years, University of Hawaii Press, 1953, ISBN 978-0-87022-432-4
• Galuteria, Peter: Lunalilo, Kamehameha Schools/Bernice Pauahi Bishop Estate, 1993,  ISBN 0-87336-019-2