Lumiukko (elokuva)

Lumisena jouluaattopäivänä sataa lunta. Pieni poika menee nauttimaan ulos lumisateesta ja tekee lumiukon. Lumiukon valmistuttua on hänen aika mennä nukkumaan. Hän ei kuitenkaan saa unta ja lähtee keskellä yötä katsomaan tekemäänsä lumiukkoa, joka herää pojan hämmästykseksi yhtäkkiä henkiin. Poika ja lumiukko seikkailevat talon sisällä ja ulkopuolella, kunnes lumiukko ottaa pojan kädestä kiinni ja lähtee lentoon vieden pojan meren yli salaiseen paikkaan, jossa muut lumiukot viettävät joulua. Poika tapaa lumiukkojen luona Joulupukin, joka antaa hänelle lahjaksi sinisen kaulaliinan. Kaulaliinapaketista paljastuu pojan nimi; James. Lumiukko ja James palaavat takaisin kotiin. Poika hyvästelee hymyilevän lumiukon ja menee nukkumaan lumiukon jäädessä paikalleen lumeen. Seuraavana aamuna on joulupäivä ja poika herää riemuissaan katsomaan lumiukkoa. Tarina päättyy traagisesti, sillä aamu on ollut lämmin ja Lumiukko on sulanut pois. Tässä vaiheessa sekä poika että katsoja voivat luulla koko tarinaa vain uneksi, mutta samassa poika löytää taskustaan saman sinisen kaulaliinan, jonka hän sai Joulupukilta. Tajuten menettäneensä ystävänsä, poika lyyhistyy lumeen polvilleen suremaan. Lopputekstit alkavat.

Alkuperäisen elokuvan alussa on kirjailija Raymond Briggsin johdanto, jossa hän kävelee pellolla Sussexin maaseudulla, ja kuvailee inspiraatiotaan tarinaan, joka sitten siirtyy elokuvan animoituun maisemaan.[1]

Ensimmäisen kerran Lumiukko esitettiin Suomen televisiossa TV1-kanavalla jouluaattona 1983, joka on alkuperäinen brittiläisellä Channel 4-kanavalla esitetty versio, joka sisältää elokuvan alussa kirjailija Raymond Briggsin johdannon, jossa hän kävelee pellolla Sussexin maaseudulla, ja kuvailee inspiraatiotaan tarinaan, joka sitten siirtyy elokuvan animoituun maisemaan.[1][2] Elokuvan johdannon, ja "Walking in the Air" -laulun tekstitti tuolloin suomeksi filmille Yleisradion suomentaja Merike Ilves.[3] Toisen kerran elokuva esitettiin jouluaattona vuonna 1986.[4] Kolmas esityskerta tapahtui jouluna 1989.[5] Vuodesta 1992 lähtien elokuva on esitetty joka jouluaatto, viime vuosina yleensä Joulupukin Kuuma linja -ohjelman lopuksi juuri ennen Turun joulurauhan julistuksen televisionnin alkua.[2][6] Ilveksen tekstityksellä olevaa filmiä esitettiin pitkään, jonka jälkeen Yleisradio alkoi esittämään elokuvasta teräväpiirtokuvaversiota.[3] Nykyisin esitettävä Lumiukko sisältää kuitenkin vielä alkuperäisen kirjailija Briggsin johdannon kuvaan painetulla suomenkielisellä tekstityksellä vanhasta esitysversiosta. Elokuvan alkutekstien jälkeen vanha filmi vaihtuu nykyisin esitettävään teräväpiirtoversioon. Nykyisessä teräväpiirtoversiossa laulun "Walking in the Air" tekstitys tulee näkyviin, kun asettaa sen näkymään televisiossa tai katsoessa Yle Areenasta.[3] Yleisradio on tehnyt elokuvaan myös suomenkielisen kuvailutulkkauksen.[7]

Lumiukko-elokuvasta on muodostunut monille suomalaisille tärkeä osa joulunviettoa, ja siihen suhtaudutaan nostalgisesti. Lumiukkoa seuraa aattoisin televisiosta jopa 400 000 ihmistä.[8] Elokuva on julkaistu myös DVD- ja VHS-julkaisuina. SF Filmin vuonna 2008 markkinoille tuodussa Lumiukko DVD- ja VHS-julkaisussa on elokuvan alussa on David Bowien johdanto elokuvaan.[9][10]

Animaatioelokuvan musiikin on säveltänyt Howard Blake. Lentokohtauksen aikana soivan tunnusmelodian ”Walking in the Air” laulaa Peter Auty. Kappaleesta on tehty suomenkieliset käännöskappaleet nimillä Avaruus ja Sun nimesi on maa.[11][12]

Televisiokanava Channel 4:n 30-vuotisjuhlien osana valmistui 2012 jatko-osa nimeltä Lumiukko ja lumikoira. 24 minuuttia kestävää elokuvaa kuvattiin muutama vuosi ja se ensiesitettiin jouluaattona 2012.[13]

• Lumiukon Avaruus-laulu on joulun taianomainen tunnussävel (Yle Elävä arkisto, Tarja Merivirran tulkinta vuodelta 1998, 4 min 3 s)