Rentukka

Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris) on kirkkaankeltainen kosteiden paikkojen keväällä ja alkukesällä kukkiva kasvi. Se on myrkyllinen. Rentukka kuuluu leinikkikasveihin.

Rentukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Rentukat Caltha
Laji: palustris
Kaksiosainen nimi

Caltha palustris
L.
Katso myös

  Rentukka Wikispeciesissä
  Rentukka Commonsissa

Ulkonäkö
Rentukan kukkia
Munuaismainen lehti
Rentukan tuppilohedelmä
Rentukan siemeniä ja hedelmiä

Monivuotisen rentukan varret ovat rennot ja mehevät, ja kasvavat 15–50 cm pitkiksi. Kalju varsi on ontto. Lehdet ovat nahkeita ja tavallisesti nyhä–nirhalaitaisia. Aluslehdet ovat melko pitkäruotisia, lehtilapa on pyöreähkö ja herttatyvinen. Varsilehtien lapa on tavallisesti munuaismainen. Halkaisijaltaan lehdet ovat 3–20 cm. Kukkien määrä vaihtelee yhdestä viiteentoista. Kukat ovat kiiltävän keltaiset, halkaisijaltaan 2–5 cm, ja niissä on yleisimmin viisi terälehteä. Suomessa rentukka kukkii touko-kesäkuussa, pohjoisessa vielä elokuussakin. Kasvin siemenet kypsyvät lukuisissa, otakärkisissä tuppiloissa.[2][3]

Suomessa rentukasta tunnetaan kaksi alalajia: rantarentukka (ssp. palustris) ja purorentukka (ssp. radicans). Näistä jälkimmäinen on pienempikokoinnen ja kukinnaltaan vaatimattomampi.[2] Rentukan saattaa sekoittaa samaan aikaan kukkivaan mukulaleinikkiin (Ranunculus ficaria).

Levinneisyys

Rentukka on tyypillinen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeiden vyöhykkeiden laji. Sitä tavataan kaikissa Pohjoismaissa sekä Euroopassa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu Pohjois-Aasiassa aika Keski-Siperiaan saakka. Pohjois-Amerikassa rentukkaa kasvaa Yhdysvaltain itä- ja keskiosista Kanadan keskiosiin.[4][5] Suomessa rentukka on yleinen koko maassa. Alalajeista rantarentukkaa tavataan koko maassa, purorentukkaa puolestaan Kainuussa ja Lapissa.[2]

Elinympäristö

Rentukka kasvaa rehevillä kosteilla alueilla. Sen tyypillisimpiä elinympäristöjä ovat luhdat, ojat, purot, märät niityt, suon reunat ja rehevien metsälampien rannat.[2]

Myrkyllisyys

Rentukan lehdet ovat myrkyllisiä. Ne voivat aiheuttaa ihmiselle vaihtelevia oireita, kuten polttavaa tunnetta kurkussa, oksentelua, veriripulia, huimausta ja kouristuksia.[6] Lajin myrkyllisyydestä huolimatta ainakin Ruotsissa kukkien nuppuja on nautittu kapristen tapaan.[4]

Käyttö

Rentukkaa käytetään myös puutarhakasvina esimerkiksi lampien rannoilla. Siitä on jalostettu myös kerrottukukkainen puutarhalajike Multiplex.[7]

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet
  1. Akhani, H.: Caltha palustris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.9.2016. (englanniksi)
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 69.
  3. (lähde -laitaisuudelle) Luontoportti.com
  4. Arne Anderberg: Den virtuella floran: Kabbleka (Caltha palustris) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 27.8.2011. (ruotsiksi)
  5. Flóra Íslands: Hófsóley Viitattu 27.8.2011.
  6. Poisonous Plants: Marsh marigold (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 27.8.2011.
  7. Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rentukka[vanhentunut linkki] Viitattu 27.8.2011.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.