Lugan piiri

Lugan piiri rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueen Hatsinan ja idässä Tusinan piiriin, kaakossa Novgorodin ja etelässä Pihkovan alueeseen, lännessä Slantsyn ja luoteessa Volossovan piiriin.

Piirin alueella virtaavat Laukaanjoki ja sen sivujoet Ortesjoki, Saba ja Jaštšera. Suurimmat järvet ovat Vjalje, Vrevo ja Tšeremenetskoje. Huomattava osa pinta-alasta on suota. Vanhoja mäntymetsiä on säilynyt vain piirin länsiosassa ja Lugan kaupungin ympäristössä. Pohjoisosassa kasvaa haapaa ja koivua, etelä- ja itäosat ovat pääosin viljelysmaata.

Heinäkuun keskilämpötila on 17 °C ja tammikuun –8 °C. Vuotuinen sademäärä on 600–700 millimetriä.

Piirissä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita. Niistä tärkein on valtakunnallisen statuksen omaava Mšinskin suon rauhoitusalue. Aluetason rauhoitusalueita ovat Belyi kamen, Glebovskoje boloto, Sever Mšinskogo bolota, Sjaberski, Tšeremenetski ja Šalovo-Peretšitski. Saba- ja Ortesjoen varrella on kolme geologista luonnonmuistomerkkiä.

Lugan piirissä on ollut asutusta jo mesoliittikaudella. Ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla seudulle siirtyi slaavilaista väestöä. Laukaanjoki ja Ortesjoki toimivat tärkeinä kuljetusreitteinä. Vuonna 947 Laukaanjoen rantojen kerrotaan alistuneen ruhtinasvaltaan ja sinne perustettiin pogostoja. 1200–1300 sekä 1500–1600-luvuilla seutu joutui lännestä tulleiden hyökkäysten kohteeksi. 1600-luvulla pohjoisessa kulki Ruotsin valtaaman Inkerinmaan eteläraja.

1700-luvulla seudulle syntyi lukuisia aateliskartanoita ja teollisuuslaitoksia. Vuonna 1781 perustettiin Pietarin kuvernementtiin kuulunut Lugan kihlakunta, jonka keskus oli Lugan kaupunki. Vuonna 1858 rakennettiin Varsovan rautatie, minkä jälkeen alueesta tuli pietarilaisten suosimaa huvila- ja lomanviettoseutua.

Vuonna 1927 perustettiin Leningradin alueeseen kuuluva Lugan piiri. Vuonna 1931 siihen liitettiin osa lakkautetusta Possatan piiristä. Toisen maailmansodan aikana seutu oli saksalaisten miehittämä.

Vuonna 1959 Lugan piiriin liitettiin lakkautettu Oredežin piiri ja vuonna 1961 Osminon piiri.

Piiriin kuuluu Lugan kaupunki, Tolmatšovon kaupunkimainen taajama ja 13 maalaiskuntaa: Dzeržinskogo (ven. Дзержинского), Jam-Tjosovo (ven. Ям-Тёсово), Mšinskaja, Oredež, Osmino (ven. Осьмино), Retjun (ven. Ретюнь), Serebrjanski (ven. Серебрянский), Skreblovo (ven. Скреблово), Tjosovo (ven. Тёсово), Torkovitši (ven. Торковичи), Volodarskoje (ven. Володарское), Vološovo (ven. Волошово), Zaklinje (ven. Заклинье)

Piirin päämies on Valeri Vasiljev ja piirihallinnon päämies Sergei Timofejev.

Tärkein liikennekeskus on Luga, jonka kautta kulkee Pietarin ja Pihkovan välinen rautatie sekä Pietarin, Pihkovan ja Valko-Venäjän rajan välinen maantie.

Lugassa pysähtyvät Pietarin ja Riian, Vilnan ja Velikije Lukin välillä liikennöivät kaukojunat. Lugasta Pietariin ja Pihkovaan kulkee useita paikallisjunia. Paikallisliikennettä on myös Lugan ja Novgorodin sekä Pietarin, Oredežin ja Dnon välisillä rautateillä.

Lugan kautta kulkee useita kaukoliikenteen linja-autoreittejä. Laukaanjoella on laivaliikennettä.

Teollisuus on keskittynyt Lugaan ja Tolmatšovon taajamaan. Lugassa toimii hiontavälineitä valmistava tehdas, rehutehdas sekä metalli-, kemian ja elintarviketeollisuutta. Tolmatšovossa on teräsbetoni- ja metallirakennetehdas.

Maatalous tuottaa lihaa, maitoa ja perunaa. Piirissä on hevossiittola Zvjozdotška.

Alueella on lukuisia arkeologisia ja rakennustaiteellisia muistomerkkejä. Vanhoja puukirkkoja on säilynyt Osminon, Gorodetsin ja Sjaberon kylissä, kivikirkkoja mm. Romanštšinassa, Relissä ja Samrossa. 1700-luvun ja 1800-luvun alun aateliskartanoita on mm. Ilžon, Muraveinon ja Zapoljen kylissä. Lugassa toimii kotiseutumuseo.

• Lugan piiri Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
• Lugan piiri Leningradin alueen sivustolla (venäjäksi)
• Lugan piirin sivusto (venäjäksi)