Lugalzaggesi

Lugalzaggesi, tavallisin äänneasu sumerilaisen Umman kuninkaan nimelle Lugal-Zage-Si (lugal-zag-ge4-si = LUGAL.ZAG.GI4.SI 𒈗𒍠𒄄𒋛; joskus lausutaan Lugalzagesi tai "Lugal-Zaggisi") hallitsi noin 2359–2335 eaa. tai 2296–2271 historiantutkijoiden laatiman "lyhyen kronologian" mukaan. Lugalzaggesi yhdisti koko Sumerin ja oli viimeinen Sumerin kuningas ennen seemiläisen Akkadin Sargonin nousua.

Punaisella merkitty Lugalzaggesin valtakunta kattoi koko sumerin eli nykyisen Etelä-Irakin noin 2350 eaa.

Lugalzaggesin valtakunta

Lugalzaggesia on väitetty ensimmäiseksi koko Sumerin yhdistäneeksi kuninkaaksi, mutta varmaa tämä ei ole[1]. Lugalzaggesi kukisti Kišin Ur-Zababan, Lagašin uudistajakuninkaana pidetyn Urukaginan, Urin, Nippurin, Larsan ja Urukin, jonne siirsi pääkaupunkinsa. Lugalzaggesi hävitti Umman vanhan vihollisen Lagašin temppelialueen[2] ja edisti omien sanojensa mukaan Sumerin hyvinvointia kaivauttamalla peltojen kastelukanavia kaikkialla muualla kuin Lagašissa[3]. Lugalzaggesi väitti Enlil-jumalan antaneen hänelle "ylä- ja alameren väliset alueet", ja hänen valtansa saattoi ulottua Välimereltä[4] Persianlahdelle. Lugalzaggesi saattoi tehdäkin ryöstöretken Välimerelle[5]. Lugalzaggesi hallitsi 25 tai 34 vuotta, eri teksteissä on ristiriitaisia tietoja. Lugalzaggesin valta päättyi tylysti Akkadin Sargonin suorittamaan valloitusretkeen. Sargon repi Urukin muurit alas ja vei Lugalzaggesin kahleissa Nippurin Enlilin temppeliin.

Akkadilainen Šarru-kin eli Sargon I oli seemiläistä sukujuurta. Akkadilaiset olivat taitavia jousiampujia ja he hukuttivat Lugalzaggesin sumerilaiset taistelujoukot nuolisateeseen. Sumerilaiset taistelivat keihäin, kilvin ja kirvein, eivätkä pystyneet puolustautumaan jousimiesten hyökkäykseltä.[6]

Lähteet
  1. Sumer, Babylon, and Hittites by Sanderson Beck Sanderson Beck 1998–2004. . Retrieved 2006-11-27.
  2. Kansojen historia 1. osa - Egypti, Etu-Aasia, Carl Grimberg, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1980, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, suom toim sirkku klemola suom weikko pakarinen, s. 362, 363
  3. Grimberg 1980, s. 363
  4. Grimberg 1980, s 362
  5. Crawford, Harriet E.W. Sumer and the Sumerians. Cambridge University Press, 2004. ISBN 0521533384. s. 33.
  6. Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 16. Porvoo: WSOY.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.