Luettelo historiallisista valtioista
Historian kuluessa useat valtiot ja valtakunnat on nimetty uudelleen, liitetty johonkin toiseen, lakkautettu tai jaettu osiin.
Varhaishistoria (noin ennen vuotta 800 eaa.)
Etu-Aasia
- Sumerialaiset kaupunkivaltiot (noin 3500 – 2000 eaa.)
- Akkad (noin 2350 – 2150 eaa.), gutilaisten valloittama
- Assyria (noin 2000 – 606 eaa.), Babylonian ja Meedian valloittama)
- Babylonia (1792 – 1595 eaa.), Heettiläisten valloittama)[1]
- ns. Uusbabylonian valtakunta (626 – 539 eaa.), Persian valloittama[1]
- Makan (noin 2300 – 1300 eaa.)
- Mitanni (noin 1500 – 1360 eaa.), Assyrian valloittama
- Heettiläisten valtakunta (noin 1750 – 700 eaa.)
- Diauehi (noin 1100-luku – 760 eaa.), Urartun kanssa käytyjen sotien ja kolkhislaisten tuhoama
- Kolkhiksen kuningaskunta (noin 1200-luku – 550 eaa.), Persian valloittama
- Media (noin 650 – 550 eaa.), Persian valloittama[2]
- Muinainen Persia
- Urartu (noin 900 – 585 eaa.)
- Foinikialaiset kaupunkivaltiot: (1200 – 539 eaa.), Persian valloittama
- Bhrundia, muinainen valtio Lähi-idässä
- Ebla (noin 3500–1600 eaa.), heettiläisten tuhoama
- Elam (noin 3200–645 eaa.), Assyrian valloittama
- Saba
- Mari
- Susa
- Uruk
- Israelin kuningaskunta (noin 1020–721 eaa.), Assyrian valloittama[3]
- Juudan kuningaskunta, syntyi Israelin jakautuessa 928 eaa, Assyrian valloittama 701 eaa.[3]
- Moab, Israelin valloittama noin 1000 eaa., itsenäistyi Israelista uudelleen 843 eaa.[3]
- Edom, Israelin valloittama noin 1000 eaa., itsenäistyi Juudasta uudelleen 843 eaa.,[3] Assyrian valloittama 800 eaa.
- Ammonin kuningaskunta
- Aram-Damaskoksen kuningaskunta
- Filistea[3]
- Jeriko
Pohjois-Afrikka
- Egypti (syntyi noin 3000 eaa.)
- Ylä-Egypti
- Ala-Egypti, Ylä-Egyptin valloittama, jonka jälkeen syntyi yhtenäinen Egyptin valtakunta
- Vanha valtakunta (2649–2134 eaa.)
- Ensimmäinen välikausi (2134–2040 eaa.), jakaantui osiin
- Keskivaltakunta (2040–1640 eaa.)
- Toinen välikausi (1640–1532 eaa.) Hyksot valloittavat Ala-Egyptin
- Uusi valtakunta (1532–1070 eaa.), jakaantui osiin
- Kerma (noin 1700–1520 eaa.), Egyptin valloittama
Kreeta
Minolaisen Kreetan valtiot (3000–1450 eaa.):
- Knossos
- Faistos
- Khania
- Mallia
Kiina
- Xia kuningaskunta (2100–1600 eaa.), Shang-dynastian kukistama
- Shang kuningaskunta (noin 1766–1122 eaa.), Zhou valtakunnan kukistama[4]
- Zhou kuningaskunta (1122–481 eaa.), hajosi löyhästi liittoutuneiksi pikkuvaltioksi 770 eaa. (ns. kevättä ja syksyä -ajanjakso) ja 481 eaa. Zhou-dynastia lakkaa olemasta kokonaan.[4]
Väli-Amerikka
- Olmeekkivaltiot (noin 1500–400 eaa.)
Ensimmäisiä esiklassisen mayakulttuurin kaupunkivaltioita:
- Nakbe (noin 1400 eaa. – noin 100–200 jaa.), hylättiin
Antiikin aika (noin 800 eaa. – 500 jaa.)
Afrikka
- Kushin kuningaskunta (1070 eaa. – 350 jaa.), Aksumin valloittama, jonka jälkeen jakaantui Nobatiaan, Makkuraan ja Alwaan
- Numidian kuningaskunta (202–46 eaa.), liitettiin Roomaan
- Aksum (1–975), valloittajakansojen tuhoama
- Tripoli, foinikialaisten kaupunkivaltio
- Karthago (814 – 146 eaa.), foinikialaisten perustama, Rooman valloittama
Eurooppa
- Etruskien kaupunkivaltioita (Rooma kukisti etruskit 300-luvulla eaa.)
- Daakian kuningaskunta (noin 200 eaa. – 106 jaa.) Rooman valloittama
- Illyria, Rooman valloittama 165 eaa.
- Traakia, Rooman valloittama 168 eaa.
- Rooman valtakunta, osittain Aasiassa ja Afrikassa (753 eaa. – 395 jaa.), jakaantui Länsi- ja Itä-Rooman valtakunniksi
- Gallian keisarikunta (260–274), irtaantui Roomasta, mutta Rooman takaisinvaltaama
- Länsi-Rooman valtakunta (395–480), Ostrogoottien valloittama
Antiikin Kreikka
- Epeiros, Rooman valloittama 168 eaa.
- Makedonia (Perustettiin noin 700 eaa. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 168 eaa.)
Kaupunkivaltiot (polis)
Osa antiikin Kreikan kaupungeista perustettiin jo mykeneläisen kulttuurin aikana. Tärkeitä kreikkalaisia kaupunkivaltioita olivat muun muassa:
- Argos
- Ateena
- Byzantion (megaralaiset perustivat kaupungin noin 667 eaa.)
- Delfoi
- Efesos
- Ferai
- Khalkedon (megaralaiset perustivat kaupungin noin 667 eaa.)
- Korintti
- Megalopolis (Epameinondas perusti kaupungin 370 eaa.)
- Megara
- Messene (Epameinondas perusti kaupungin 370 eaa.)
- Miletos
- Sparta
- Syrakusa
- Theba
Aleksanteri Suuren valtakunta
Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta ulottui Euroopan, Aasian ja Afrikan alueelle. Se hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin.
- Ptolemaiolainen Egypti (324 – 30 eaa.)
- Antigonoksen kuningaskunta (324 – 310 eaa.)
- Lysimakhoksen Traakia (324 – 281 eaa.)
- Seleukidien Persia (312 – 164 eaa.)
- Pontoksen kuningaskunta (291 – 62 eaa.), Rooman valloittama
- Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (250 – 130 eaa.)
- Intialais-kreikkalainen kuningaskunta (180 eaa. – noin 10 jaa.)
- Paflagonia (joutui Pergamonin vallan alle 200-luvulla eaa.)
- Pergamon (282 – 133 eaa.) liitettiin Roomaan
- Bithynia (328 – 75 eaa.) liitettiin Roomaan
Aasia
- Funanin kuningaskunta (100 – 600-luku), Chenlan valloittama
- Kantolin kuningaskunta (400-luvulla)
- Koguryo (37 eaa. – 668 jaa.), Sillan ja Kiinan Tang-dynastian tuhoama
- Silla (57 eaa. – 935 jaa.), Goryeon valloittama
- Rouranin kaanikunta (300 – 500-luku)
Etelä-Aasia
- Kosalan kuningaskunta (700 – 500-luku eaa.), Magadhan valloittama
- Kashin kuningaskunta (700 – 500-luku eaa.), Kosalan valloittama
- Angan kuningaskunta (700 – 500-luvun loppu eaa.), Magadhan valloittama.[5]
- Vrijji (700-luku eaa.)
- Malla
- Chetiya
- Vatsa, Avantin valloittama
- Kuru
- Panchala, Magadhan valloittama 500-luvulla eaa.
- Matsya
- Shurasena
- Assaka (noin 700–300 eaa.), Magadhan valloittama
- Avanti, Magadhan valloittama
- Gandhara (500-luku eaa. – 1021 jaa.), muslimien valloittama
- Kamboja
- Magadha valtakunta (684–320 eaa.),
- Maurya-valtakunta (321–185 eaa.), jakaantui pienemmiksi valtioksi[6]
- Kušana-valtakunta (noin 100 eaa. – 200 jaa.), Gupta-valtakunnan ja Sassanidien valtakunnan valloittama
- Sātavāhana (230 eaa. – 199 jaa.), hajosi pienemmiksi valtioksi
- Gupta-valtakunta (noin 300–600), hajosi pienemmiksi valtioiksi hunnien hyökättyä maahan
- Chola (250 eaa. – 1279)
Etu-Aasia
- Kaaria, Persian ylivallan alle 545 eaa. ja Aleksanteri Suuren valloittama 334 eaa.
- Parthia (237 eaa. – 220), Sassanidien dynastian syrjäyttämä
- Tyros (126–64 eaa.), Rooman valloittama
- Israelin toinen kuningaskunta, (142–63 eaa.), Rooman valloittama[3]
- Kappadokia, liitettiin Roomaan vuonna 17
- Palmyran valtakunta (260–273), irtaantui Roomasta, mutta Rooman takaisinvaltaama
- Minaean
- Saba , Himyarin valloittama
- Himyar (115 eaa. – 525 jaa.)
- Qataban
- Hadramawt
- Sophenen armenialainen kuningaskunta (200-luku eaa. – 94 jaa.), liitettiin Armenian kuningaskuntaan
- Kommagenen (163 eaa. – 72 jaa.), liitettiin Roomaan
Kaukasia
- Kolkhis eli Kolkheti (noin 300-luku – 66 eaa.), Rooman valloittama
- Lazica eli Egrisi (noin 200-luku – 562), Bysantin valloittama
- Iberian kuningaskunta (302 eaa. – 580 jaa.), Sassanidien valtakunnan valloittama
- Albanian kuningaskunta (400-luku eaa. – 800-luku jaa.), Rashidunin kalifaatin valloittama
- Armenian kuningaskunta (331 eaa. – 428 jaa.), Rooman ja Sassanidien valtakuntien jakama vuonna 328, kuningaskunta säilyi Sassanidien alaisuudessa vuoteen 428 asti.
Kiina
Taistelevien valtioiden aika 481–221 eaa.[4] Kiina on hajonneena useisiin valtioihin. Seitsemän suurinta:
Qin valloittaa muut valtiot vuoteen 221 eaa. mennessä ja hallitsija ottaa käyttöön nimen keisari ja perustaa uuden dynastian.[4]
- Qin-dynastia (221 eaa. – 206 eaa.)
- Han-dynastia (206 eaa. – 220 jaa.)
- Kolmen kuningaskunnan aika
- Wei-kuningaskunta (220–265), vallankaappaus ja Jin-dynastian perustaminen
- Shu Han -kuningaskunta (221–263), Wei-kuningaskunnan valloittama
- Wu-kuningaskunta (222–280), Jin-dynastian valloittama
- Jin-dynastia (265–420), yhdisti kolmen kuningaskunnan alueet, mutta hajosi osiin.
Väli-Amerikka
- Sapoteekkivaltioita (n. 1400 eaa. – 700 jaa.)[7]
- Monte Alban (n. 500 eaa. – 750 jaa.), väestö siirtyi itään
Esiklassisen mayakulttuurin kaupunkivaltioita:
- El Mirador (n. 600 eaa. – n. 150 jaa.), hylättiin
- Cival (n. 600 eaa. – n. 100–200 jaa.), hylättiin
- Cerros (n. 50 eaa. – 400 jaa.), hylättiin
Keskiaika (noin 500-luku – 1400-luku)
Länsi-Eurooppa
- Frankkien valtakunta
- Friisian kuningaskunta (noin 600 – 734), Frankkien valtakunnan valloittama
- Brycheiniog (400-luvun loppu – 1070), n. 650 – 740 unionissa Dyfedin kanssa, Normannien valloittama
- Dogfeiling (445 – n. 700), syntyi Gwyneddin itärajalle, liitettiin takaisin Gwyneddiin
- Ergyng (400-luvun loppu – n. 650), muodostui osista Glywysingia ja Gwenttiä, yhdistyi Gwentin kanssa
- Meirionnydd (n. 400-luku – n. 800-luku), liitettiin Gwyneddiin
- Rhufoniog (445–540), liitettiin takaisin Gwyneddiin
- Rhos (n. 400-luku – n. 800-luku), liitettiin Gwyneddiin
- Dunoding (n. 460 – 925), liitettiin Gwyneddiin
- Glywysing (– 942), yhdistyi Gwentin kanssa Morgannwgiksi
- Gwent (n. 500 – 942), yhdistyi Glywysingin kanssa Morgannwgiksi
- Seisyllwg (680–920), yhdistyi Dyfedin kanssa muodostaen Deheubarthin
- Ceredigion (400-luku – 900-luvun alku), liitettiin Deheubarthiin
- Dyfed (n. 410 – 920), yhdistyi Seisyllwgin kanssa Deheubarthiksi
- Deheubarth (920–1197), muodostui Seisyllwgin ja Dyfedin yhdistyessä, jakaantui osiin
- Morgannwg (942–1091), muodostui Glywysingin ja Gwentin yhdistyessä, Normannien valloittama
- Gwynllwg (400-luku – 1090), Normannien valloittama
- Gwynedd (400-luku – 1282), Englannin valloittama
- Powys (400-luku – 1160), jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Powysiin
- Powys Fadog, Ala-Powys, (1160–1277), muodostui Powysin jakautuessa kahtia, Englannin valloittama
- Powys Wenwynwyn, Ylä-Powys (1160–1283), muodostui Powysin jakautuessa kahtia, antautui Englannille
- Northumbria (653–954)
- Mercia (527–918), liitettiin Englantiin
- Itä-Anglia (noin 500-luku – 917), liitettiin Englantiin
- Essex (527–825), liitettiin Wessexiin
- Kent (noin 450–871), liitettiin Wessexiin
- Sussex (477–825), liitettiin Wessexiin
- Wessex (519–927), muodostui Englannin kuningaskunnaksi
- Mannin kuningaskunta (1079–1266), Viikinkien perustama, liitettiin Skotlantiin[9][10]
- Burgundi (884–1477)
- Bretagne
- Savoiji
Etelä-Eurooppa
- Ostrogoottien valtakunta (493–553), Bysantin tuhoama
- Kirkkovaltio
- Lotharingia
- Sardinian kuningaskunta
- Pisan tasavalta (1200-luku – 1406), liitettiin Florencen tasavaltaan
- Travunia (noin 800-luku – 1018), liitettiin Dukljaan
- Pagania (noin 800-luku – 900-luku), liitettiin Raškaan
- Duklja (1000-luku – 1148), liitettiin Raškaan
- Zahumlje tai Hum (850-luku – 1150), liitettiin Raškaan
- Raškan tai Serbian ruhtinaskunta (768–1217), muodostettiin Serbian kuningaskunnaksi
- Serbian kuningaskunta (1217–1346),
- Serbian keisarikunta (1346–1371), jakaantui osiin
- Moravian Serbia (1371–1403), Ottomaanien valtakunnan vasalliksi, jonka jälkeen alueelle perustettiin Serbian despotaatti
- Brankovića (1371–1412), liitettiin Serbian despotaattiin
- Serbian despotaatti
- Zetan ruhtinaskunta
- Prilepin kuningaskunta (1371–1395), Ottomaanien valtakunnan valloittama
- Velbazhdin ruhtinaskunta (1371–1395), Ottomaanien valtakunnan valloittama
- Serbian despotaatti (1402–1540), liitettiin Ottomaanien valtakuntaan
- Bosnian kuningaskunta (n. 1300-luku – n. 1400-luku), Osmanien valtakunnan valloittama.[11]
- Hertegovina (1448–1483), Osmanien valtakunnan valloittama.[12]
- Pannonian Kroatian ruhtinaskunta (noin 600-luku – 925), yhdistyi Dalmatian Kroatian kanssa Kroatian kuningaskunnaksi
- Dalmatian Kroatian ruhtinaskunta (noin 700-luku – 925), yhdistyi Pannonian Kroatian kanssa Kroatian kuningaskunnaksi
- Kroatian kuningaskunta (925–1102), 1102–1527 personaaliunionissa Unkarin kanssa, jonka jälkeen Itävallan alaisuuteen
- Aragonia (n. 1000-luku–1479), yhdistettiin Kastiliaan.
- Asturian kuningaskunta
- Navarran kuningaskunta
- Leónin kuningaskunta
- Kastilia
- Córdoban kalifaatti
- Taifa-kuningaskunnat
Keski-Eurooppa
- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
Pohjois-Eurooppa
- Bjarmia (noin 890-1250), Bjarmiaa käytettiin aluenimenä vielä 1600-luvulle asti
- Islanti (noin 900–1264), sisällissodan heikentämänä liitettiin Norjaan
- Tanska-Norja (1380–1536), Norja menetti statuksensa kuningaskuntana 1536 ja rinnastettiin Tanskan maakuntiin
- Kalmarin unioni (1397–1523), valtioliitto hajosi Ruotsiksi ja Tanska-Norjaksi
- Kvenland (noin 600-1100), Ruotsi valloitti Pohjanmaan alueen 1300-luvulla
Itä-Eurooppa
- Kasaarien valtakunta (500-luku – 967), Kiovan valloittama
- Masovia (1138–1526), liitettiin Puolaan
- Brjanskin ruhtinaskunta (1200-luku – 1356), Liettuan valloittama
- Kiovan rus (Kiovan ruhtinaskunta) (880-luku – 1100-luku)
- Novgorodin tasavalta (1136–1478), Moskovan ruhtinaskunnan valloittama
- Moskovan ruhtinaskunta (1283–1547), laajentui Moskovan Venäjäksi
- Smolenskin ruhtinaskunta (1100-luvulta vuoteen 1404), Liettuan valloittama
- Rjazanin ruhtinaskunta (1097–1521), Moskovan ruhtinaskunnan valloittama
- Tverin ruhtinaskunta (1246–1485), Moskovan ruhtinaskunnan valloittama
- Severia
- Vladimir–Suzdal (1157–1364), Moskovan ruhtinaskunnan valloittama
- Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta (1199–1392), jaettiin Puolan ja Liettuan välillä
- Transilvanian ruhtinaskunta (1571–1711), liitettiin Itävaltaan
- Astrahanin kaanikunta (1466–1557), Moskovan Venäjän valloittama
- Volgan Bulgaria (600-luku – 1240-luku), Kultaisen ordan valloittama
- Kultainen orda (1240-luku – 1400-luvun loppu), hajosi Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin
- Kazanin kaanikunta (1438–1552), Moskovan Venäjän valloittama
- Qasimin kaanikunta (1452–1681), liitettiin Moskovan Venäjään
- Suur-ordan kaanikunta
- Nogaiden kaanikunta
- Theodoron ruhtinaskunta (noin 1204 – 1475), Ottamaanien valtakunnan valloittama
Bysantin valtakunta
Rooman valtakunta hajosi 400-luvulla itäiseen ja läntiseen osaan. Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin vuonna 476 ja tämän jälkeen Rooman perintöä jatkoi Itä-Rooma josta käytetään myös nimitystä Bysantti.
- Bysantin valtakunta (395–1453)
Vuonna 1204 tapahtuneen neljännen ristiretken jälkeen Bysantin valtakunta hajosi pienempiin osiin:
- Latinalainen keisarikunta – Ristiretken osanottajien perustama keisarikunta, jonka pääkaupunki oli Konstantinopoli.
- Thessalonikan kuningaskunta (1204–1224) – Keisarikunnan alainen kuningaskunta.
- Ateenan herttuakunta (1204–1456)
- Akhaian ruhtinaskunta (1205–1432)
- Naksoksen herttuakunta (1204–1579) – Venetsian omistuksessa.
- Nikaean keisarikunta (1204–1261) – Valtasi Konstantinopolin takaisin vuonna 1261.
- Epeiroksen despotaatti (1204–1261)
- Trebizondin keisarikunta (1204–1461)
Lähi-itä
- Arabien kalifaatti:
- Umaijadien kalifaatti, Damaskos 661–750
- Abbasidien kalifaatti, Bagdad 750–1258, myöhemmin Kairossa mamelukkien alaisuudessa 1260–1517
- Kilikian armenialaiskuningaskunta (1198–1375), mamelukkien kalifaatin valloittama
- Jerusalemin kuningaskunta (1099–1291)
- Rumin sulttaanikunta
- Osmanien valtakunta (1281–1923)
Kaukasia
- Abhasian kuningaskunta (780-luku – 975), liittyi Georgian kuningaskuntaan
- Kakheti (noin 700-luku – 1104), Georgian kuningaskunnan valloittama
- Tao-Klardžetin ruhtinaskunta (813–978), yhdisti georgialaiset valtiot Georgian kuningaskunnaksi
- Tbilisin emiraatti (736–1080), Seldukkien valtakunnan valloittama
- Georgian kuningaskunta (978–1466), jakaantui sisällissodan seurauksena kolmeen kuningaskuntaan (Kakheti, Kartli ja Imereti) ja viiteen ruhtinaskuntaan (Abhasia, Mingrelia/Samegrelo, Guria, Svanetia ja Samtskhe)
- Armenian emiraatti (637–884)
- Artsakhin kuningaskunta (1000–1261)
- Armenian kuningaskunta (885–1045)
Keski- ja Pohjois-Aasia
- Kovaresmia (1077–1231)
- Mongolivaltakunta
- Uiguurien valtakunta (744–840)
Itä-Aasia
- Balhaen kuningaskunta (698–926), Liao-dynastian valloitti länsiosan ja perusti alueelle Dongdan kuningaskunnan, itäosat Goryeolle
- Taebongin kuningaskunta (901–918), Goryeon valloittama
- Dongdan kuningaskunta (926–936), liitettiin Liaon kuningaskuntaan
- Hubaekjen kuningaskunta (892–936), Goryeon valloittama
- Goryeon kuningaskunta (918–1392),
- Kiinan dynastiat:
- Sui-dynastia, (581–619)
- Tang-dynastia, (618–907)
- Song-dynastia, (960–1279)
- Yuan-dynastia, (1271–1368)
- Ming-dynastia, (1368–1644)
Etelä-Aasia
- Pallava, (275 – 800-luvun loppu)
- Palan valtakunta (750–1120), hajosi Sena-dynastian hyökkäyksiin
- Rashtrakutan kuningaskunta (753–982)
- Kakatiya (1083–1323)
- Hoysala (1040–1346)
- Ghaznavidien valtakunta (962–1187), Ghuridien valloittama
- Ghuridien valtakunta (1149–1212)
Kaakkois-Aasia
- Champan kuningaskunta (192–1832), Vietnamin valloittama pääasiassa 1471, lopullisesti 1832
- Chenlan kuningaskunta (500-luku – 681), jakaantui Maa- ja Vesi-Chenlaan
- Vesi-Chenla (681–790), Sailendran valloittama
- Maa-Chenla (681–715), jakaantui useiksi pieniksi kuningaskunniksi
- Shambpupura
- Mataramin kuningaskunta (732–1006), Srivijayan tuhoama
- Kahuripanin kuningaskunta (1019–1045), jakaantui Kedirin ja Janggalan kuningaskunniksi
- Janggalan kuningaskunta (1045–1117), yhdistettiin Kedirin kuningaskuntaan
- Kedirin kuningaskunta (1045–1221)
- Sukhothain kuningaskunta (1238–1583), liitettiin Ayutthayan kuningaskuntaan
- Singhasariin kuningaskunta (1222–1293), jakaantui Majapahitin ja Pajajaranin kuningaskunniksi
- Srivijayan kuningaskunta (600-luku – 1300-luku), Majapahitin kuningaskunnan valloittama
- Majapahitin kuningaskunta (1293–1527), Demakin sulttaanikunnan valloittama
- Khmerien valtakunta (802–1431), Ayutthayan kuningaskunnan tuhoama
Itä-Afrikka
- Alwa (350–1505)
- Etiopian keisarikunta (1137–1974)
- Makkura (600–)
- Nobatia (350–)
- Lalibela
- Adal
- Funj
Länsi- Afrikka
- Ghanan kuningaskunta (noin 700 – 1205)
- Takrur (noin 800 – 1100)
- Beninin kuningaskunta (noin 1250 –)
- Malin kuningaskunta (noin 1200 – 1500)
- Songhain kuningaskunta (noin 1450 – 1590), Marokon kukistama
- Air
- Oyo (noin 1300 – )
- Ife (noin 1300 – )
Keski- ja Etelä-Afrikka
- Kongon kuningaskunta
- Ndongo
- Mwene Mutapa (Zimbabwen valtakunta) (1220–1450)
- Monomotapan valtakunta
- Torwa
- Kanem (700–1380), Bornun valloittama ja pakottama yhdistymään
- Transkei (Bantustan)
- Bophuthatswana (Bantustan)
- Venda (Bantustan)
- Ciskei (Bantustan)
Väli-Amerikka
- Teotihuacán (noin 100–750), tuntemattomat valloittajat[7]
- Mayojen valtioita
- Tolteekkien valtakunta (noin 900 – 1168),[7] Chichimeekkien valloittama
- Chichén Itzán tolteekkidynastia (987–1221),[7] Mayapanin valloittama
- Tepaneekkien valtakunta (n. 1200–1428), Azteekkivaltakunnan valloittama
- Acolhua (n. 1200–1400-luku), liittoutui Azteekkien kanssa ja liitettiin myöhemmin Azteekkivaltakuntaan
- Azteekkivaltakunta (1325–1521), Espanjan valloittama[7]
- Taraskien valtakunta (n. 1300–1530), Espanjan valloittama
- Teotitlan[7]
- Tlaxcallan[7]
- Yopitzinco[7]
- Metztitlan[7]
- Miksteekkien kuningaskunta[7]
Varhainen uusiaika (1500-luku – 1800-luku)
Eurooppa
- Itävallan Habsburgien monarkia (1526–1804), julistautui Itävallan keisarikunnaksi
- Itävallan keisarikunta (1804–1867), muodostettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi
- Kroatian kuningaskunta (1527–1868), yhdistettiin Slavonian kuningaskunnan kanssa Kroatia-Slavonian kuningaskunnaksi
- Slavonian kuningaskunta (1744–1868), yhdistettiin Kroatian kuningaskunnan kanssa Kroatia-Slavonian kuningaskunnaksi
- Norjan kuningaskunta (17. toukokuuta – 4. marraskuuta 1814), liittyi Ruotsin kanssa Ruotsi-Norjan personaaliunioniksi
Länsi-Eurooppa
- Yhdistyneet provinssit (Republiek der Zeven Verenigde Nederlanden/Provinciën) Itsenäistyi Espanjan vallasta 1581, Napoleonin valloittama 1795
- Friesland (1581–1795)
- Orange (1418–1714)[16]
- Batavian tasavalta Ranskan vasallivaltio 1795–1806
- Hollannin kuningaskunta (hollanniksi: Koninkrijk Holland, ranskaksi: Royaume d'Hollande) Ludvig Bonaparte kuninkaaksi 1806, liitettiin Ranskaan 1810
- Hollannin yhdistyneet kuningaskunnat (hollanniksi: Verenigd Koninkrijk der Nederlanden, ranskaksi Royaume-Uni des Pays-Bas) Luotiin Wienin kongressissa 1815, hajosi Belgiaksi ja Alankomaiksi 1830 (1839), ja Luxemburgiksi.
- Skotlanti (n. 1100-luku–1707)
Etelä-Eurooppa
- Venetsian tasavalta (727–1797), Ranskan valloittama, jonka jälkeen jaettiin Ranskan ja Itävallan kesken.
- Ragusan tasavalta (1358–1808), Napoleonin Ranskan valloittama ja liittäminen Ranskan Illyrian provinsseihin
- Elban ruhtinaskunta (1814–1815), ainoa Napoleonin hallitsema alue hänen hävittyä kuudennen liittokunnan sodan
- Sardinia, Molempain Sisiliain kuningaskunta, Toscana, Parma ja Modena yhdistyivät Italiaksi 1860, vuonna 1870 siihen yhdistettiin myös Kirkkovaltio.
Itä-Eurooppa
- Liettuan suuriruhtinaskunta (1200-luvun puoliväli – 1569), yhdistyi Puolan kuningaskunnan kanssa Puola-Liettuaksi
- Puola-Liettua (1569–1795), jaettiin Puolan kolmannessa jaossa Venäjän, Itävallan ja Preussin kesken
- Varsovan suurherttuakunta (1807–1815), jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken[17]
- Kongressi-Puola eli Puolan kuningaskunta (1815–1867), Venäjän keisarin hallitsema, alennettiin Venäjän maakunnaksi
- Valakian ruhtinaskunta (1317–1859), yhdistyi Moldovan kanssa Romaniaksi
- Moldovan ruhtinaskunta (1349–1862), yhdistyi Valakian kanssa Romaniaksi
- Krimin kaanikunta (1441–1783), Venäjän keisarikunnan valloittama
- Kabardia, Venäjän keisarikunnan valloittama 1774
- Balkaria, Venäjän keisarikunnan valloittama 1827
- Tšerkessia, Venäjän keisarikunnan valloittama 1858
- Avaarien kaanikunta, Venäjän keisarikunnan valloittama 1864.[18]
Etelä-Kaukasia
- Abhasian ruhtinaskunta (1466–1864), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Samegrelon/Mingrelian ruhtinaskunta, (1466–1857), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Kakhetin kuningaskunta (1465–1762), yhdistyi Kartlin kanssa Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi
- Kartlin kuningaskunta (1466–1762), yhdistyi Kakhetin kanssa Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi
- Kartli-Kakhetin kuningaskunta (1762–1800), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Imeretin kuningaskunta, liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1810.
- Svanetian ruhtinaskunta (1466–1858), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Gurian ruhtinaskunta (1463–1829), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Samtskhen ruhtinaskunta
- Talyšin kaanikunta, Venäjän keisarikunnan valloittama 1813
- Nahitševanin kaanikunta (1747–1828), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
Intian alue
- Vijayanagara (1336–1646), Bijapurin ja Golkondan sulttaanikuntien valloittama, jonka jälkeen hajosi pienemmiksi valtioiksi
- Delhin sulttaanikunta (1206–1526), Suurmogulien valtakunnan perustajan hävittämä
- Suurmogulien valtakunta (1526–1857)
- Bijapurin sulttaanikunta
Kaakkois-Aasia
- Ayutthayan kuningaskunta (1350–1750)
- Mataramin sulttaanikunta (noin 1550 – 1755), jakaantui Surakartaksi ja Yogyakartaksi
Pohjois- ja Keski-Aasia
- Siperian kaanikunta (1490–1598), Moskovan Venäjän valloittama
- Kazakkien kaanikunta (1456–1847), Venäjän keisarikunnan valloittama
Etelä-Afrikka
- Merina (noin 1700 – )[19]
- Monomotapan kuningaskunta (1500– ), Rozwin valloittama
- Rozwi
- Zulumaa (1816–1897)
- Mswati (1800-luvun alku – 1890), Etelä-Afrikan valloittama
Länsi-Afrikka
- Ashanti (noin 1700 – 1896) yhdistettiin Kultarannikon brittiläiseen siirtokuntaan[20]
- Segu (1590
- Kaarta (1590
- Dahomeyn kuningaskunta (1600-luku – 1894), Ranskan valloittama
- Khasson kuningaskunta (1600-luku – 1880), liitettiin Ranskan Sudaniin
Keski- ja Itä-Afrikka
- Sennarin sulttaanikunta (1504–1821), Ottomaanien valtakunnan valloittama
- Darfurin sulttaanikunta (1603–1874), Egyptin (Ottomaanien valtakunnan autonomien osa) valloittama
- Ouaddaï eli Wadai (1500-luku – 1909), Ranskan valloittama
- Bornu (1398–1893), valloitettiin
- Luba (noin 1500 – 1800) [21]
- Lunda (noin 1500 – 1894) [22]
- Sansibarin sulttaanikunta (1861–1896), itsenäistyi Omanin sulttaanikunnasta, joutui Ison-Britannian siirtomaaksi
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Amerikka
- Kalifornian tasavalta, erosi Meksikosta kesäkuussa 1846, Yhdysvallat otti sen hallintaansa heinäkuussa.
- Texasin tasavalta, itsenäistyi Meksikosta 1836, liitettiin Yhdysvaltoihin 1845
- Floridan tasavalta, liitettiin nykyisiin Mississipin ja Alabaman osavaltioihin.
- Vermont (1777–1791), liittyi osavaltiona Yhdysvaltoihin.
- Etelä-Carolinan tasavalta (20. joulukuuta 1860 – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[23] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Mississippin tasavalta, (9. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Floridan tasavalta, (10. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[24] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Alabaman tasavalta, (11. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[25] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Georgian tasavalta, (19. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[26] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Louisianan tasavalta, (26. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
- Teksasin tasavalta, (1. helmikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton (Teksasin kansanäänestys 23. helmikuuta 1861)
- Amerikan valtioliitto, usein vain Konfederaatio, (8. helmikuuta 1861 – 5. toukokuuta 1865), Yhdysvalloista itsenäisiksi julistautuneiden etelävaltioiden Etelä-Carolinan, Mississippin, Floridan, Alabaman, Georgian, Louisianan ja Teksasin muodostama valtioliitto, johon myöhemmin liittyivät vielä Virginia,[27] Arkansas, Pohjois-Carolina ja Tennessee. Yhdysvaltojen hallitusta tukeneiden pohjoisvaltioiden valloittama ja miehittämä. Konfederaatioon liittyneet osavaltiot hyväksyttiin takaisin osaksi Yhdysvaltoja 1866–1870.
Etelä-Amerikka
- Acren tasavalta 1899–1904, liitettiin Brasiliaan.
- Suur-Kolumbia (1819–1831), itsenäistyi Espanjan alaisuudesta, hajosi Ecuadoriksi, Venezuelaksi ja Uudeksi-Granadaksi (nykyinen Kolumbia)
Oseania
- Havaijin kuningaskunta 1810–1893, Yhdysvaltojen protektoraatiksi 1893 Yhdysvallat otti lopullisesti hallintaansa 7. heinäkuuta 1898
Nykyaika (1900-luvulta nykypäivään)
Pohjois-Eurooppa
- Islannin kuningaskunta (1918–1944), personaaliunionissa Tanskan kanssa, 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Yhdistynyt kuningaskunta Islannin, Islanti julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1944 kansanäänestyksen jälkeen
- Ruotsi-Norjan personaaliunioni (1814–1905), hajosi Norjan itsenäistyessä
- Suomen sosialistinen työväentasavalta (tammikuu–toukokuu 1918), Suomen sisällissodan aikana punaisten hallitsema osa Suomea, Suomen tasavallan joukkojen valtaama
- Suomen Kansanvaltainen Tasavalta (1939–1940), Neuvostoliiton perustama nukkevaltio Suomen rinnalle
Keski-Eurooppa
- Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia (1867–1918), hajosi
- Unkarin kuningaskunta, julistautui itsenäiseksi nimellä Unkarin demokraattinen tasavalta
- Kroatia-Slavonian kuningaskunta (1868–1918), liittyi Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioon
- Dalmatian kuningaskunta (1815–1918), liittyi Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioon
- Unkarin demokraattinen tasavalta (1918–1919), vallankumouksen jälkeen muodostettiin Unkarin neuvostotasavalta
- Unkarin neuvostotasavalta (1919), Romanian miehittämä, jonka jälkeen palautettiin Unkarin kuningaskunta
- Unkarin kuningaskunta, Neuvostoliiton miehittämä, jonka jälkeen perustettiin Unkarin kansantasavalta
- Saksan valtakunta (Deutsches Reich) 1871–1945 (ensin keisarikunta, myöhemmin Weimarin tasavalta, vuodesta 1933 Saksa), antautui 8. toukokuuta 1945 ja miehitettiin. Länsiliittoutuneiden miehittämälle alueelle perustettiin vähäisten rajamuutosten jälkeen vuonna 1949 Saksan liittotasavalta, ja Neuvostoliiton miehittämän alueen länsiosiin Saksan demokraattinen tasavalta
- Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) yhdistyi Saksan liittotasavaltaan vuonna 1990. DDR:n ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen vuonna 1990 uudelleen palautetut viisi vuonna 1952 lakkautettua osavaltiota ilmoittivat liittyvänsä Saksa liittotasavallan perustuslain (Grundgesetz) voimassaoloalueeseen.
- Danzigin vapaakaupunki (1919–1939), liitettiin Saksan valtakuntaan
- Tšekkoslovakia (1918–1939, nimenä Tšekko-Slovakia 1938–1939), Saksa miehitti Tšekin puoleisen osan, josta muodostettiin Böömin-Määrin protektoraatti ja Slovakia itsenäistyi
- Böömin ja Määrin protektoraatti (1939–1945), Saksan alaisuudessa, Neuvostoliiton valloittama, jonka jälkeen palautettiin osaksi uudelleen muodostettua Tšekkoslovakiaa
- Slovakian tasavalta (1939–1945), Saksan valloittama 1944, Neuvostoliiton valloittama 1945, jonka jälkeen palautettiin osaksi uudelleen muodostettua Tšekkoslovakiaa
- Tšekkoslovakia (1945–1990, nimenä Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990–1992), jakaantui Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi
Itä-Eurooppa
- Neuvosto-Venäjä eli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (1917–1922), yhdistyi Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialististen neuvostotasavaltojen sekä Transkaukasian federatiivisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi eli Neuvostoliitoksi
- Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919), yhdistyi Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi[28]
- Valko-Venäjän kansallinen tasavalta (1918), Neuvosto-Venäjän valloittama
- Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919), yhdistyi Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi[28]
- Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta (17. helmikuuta 1919 – 25. elokuuta 1919), hajosi Puolan valloitettua pääosan
- Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta (1919–1922), yhdistyi Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan sekä Venäjän ja Transkaukasian federatiivisten sosialististen neuvostotasavaltojen kanssa Sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi eli Neuvostoliitoksi
- Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (1917–1922), yhdistyi Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan sekä Venäjän ja Transkaukasian federatiivisten sosialististen neuvostotasavaltojen kanssa Sosialististen neuvostotasavaltojen liitoksi eli Neuvostoliitoksi
- Länsi-Ukrainan kansantasavalta (1918–1919), Puolan valloittama
- Hutsulin tasavalta (1919), Romanian valloittama
- Ukrainan kansantasavalta (1917–1921), Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan ja Neuvosto-Venäjän valloittama
- Ukrainan valtakunta (1918), Saksan Ukrainan kansantasavallasta muodostama satelliittivaltio, palautui Ukrainan kansantasavallaksi
- Odessan neuvostotasavalta (1918), Saksan ja Itävalta-Unkarin valloittama
- Moldovan demokraattinen tasavalta, (1917–1918), liitettiin Romaniaan
- Kubanin kansantasavalta (1918–1920), Neuvosto-Venäjän valloittama
- Idel-Uralin tasavalta (1917–1918), Neuvosto-Venäjän valloittama
- Dagestanin emiraatti (1919–1920) Neuvosto-Venäjän valloittama
- Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta (1918–1920), Neuvosto-Venäjän valloittama
- Neuvostoliitto eli Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, hajosi 1991
Etelä-Eurooppa
- Kreetan valtio (1898–1913), liittyi Kreikkaan.[29]
- Sloveenien, kroaattien ja serbien valtio (1918), yhdistyi Serbian ja Montenegron kuningaskuntien kanssa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnaksi
- Jugoslavian kuningaskunta (1918–1941/1943), vuodesta 1918 vuoteen 1929 nimenä Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta. Saksan, Bulgarian, Italian ja Unkarin valloittama 1941 ja jakama. Kuningaskunta oli kuitenkin olemassa muodollisesti vuoteen 1943 asti jolloin julistettiin Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia
- Itsenäinen Kroatian valtio (1941–1945), Saksan ja Italian perustama satelliittivaltio, kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan
- Serbia (1941–1944), Saksan perustama satelliittivaltio, kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan
- Montenegron kuningaskunta (1941–1944), Italian satelliittivaltio vuoteen 1943, jonka jälkeen Saksan satelliittivaltio vuoteen 1944. Kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan.
- Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (1943–1992), vuosina 1943–1945 nimenä Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia. Hajosi Slovenian, Kroatian ja Makedonian itsenäistyessä 1991 ja Bosnia-Hertsegovinan 1992, jonka jälkeen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Jugoslavian liittotasavalta 1992.
- Krajinan serbitasavalta (1991–1995), Kroatian serbien perustama ja Kroatian valloittama
- Jugoslavian liittotasavalta (1992–2003), muodostettiin Serbian ja Montenegron valtioliitoksi
- Serbia ja Montenegro (2003–2006), hajosi Montenegron itsenäistyessä
Kaukasia
- Transkaukasian federaatio (24. helmikuuta 1918 – 28. toukokuuta 1918), hajosi Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin demokraattisiin tasavaltoihin
- Georgian demokraattinen tasavalta (1918–1921), muutettiin Neuvosto-Venäjän valloituksen jälkeen Georgian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi
- Armenian demokraattinen tasavalta (1918–1920), Turkki valloitti länsiosan ja Neuvosto-Venäjä itäosan, jonne perusti Armenian sosialistisen neuvostotasavallan
- Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta (1918–1920), muutettiin Neuvosto-Venäjän valloituksen jälkeen Azerbaidžanin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi
- Georgian sosialistinen neuvostotasavalta (1921–1922), yhdistettiin Armenian ja Azerbaidžanin neuvostotasavaltojen kanssa Transkaukasian sosialistiseksi federatiiviseksi neuvostotasavallaksi
- Armenian sosialistinen neuvostotasavalta (1920–1922), yhdistettiin Georgian ja Azerbaidžanin neuvostotasavaltojen kanssa Transkaukasian sosialistiseksi federatiiviseksi neuvostotasavallaksi
- Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta (1920–1922), yhdistettiin Armenian ja Georgian neuvostotasavaltojen kanssa Transkaukasian sosialistiseksi federatiiviseksi neuvostotasavallaksi
- Abhasian sosialistinen neuvostotasavalta (31. maaliskuuta 1921 – 1931), 16. joulukuuta 1921 liitettiin erityisenä sopimustasavalta Georgian sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja liittyi sen mukana Transkaukasian sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan. Alennettiin autonomiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi 1931.
- Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (1922–1936), liitettiin Neuvostoliittoon loppuvuodesta 1922 ja jaettiin 1936 Gruusian, Armenian ja Azerbaidžanin neuvostotasavaltojen kesken
Lähi-itä
- Hijazin kuningaskunta, liitettiin osaksi Saudi-Arabiaa 1926
- Jemenin kuningaskunta (1918–1962, vallankaappaus, jonka jälkeen perustettiin Jememin arabitasavalta
- Etelä-Arabian federaatio (1962–1967), Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti, itsenäistyi Jemenin kansantasavallaksi
- Jemenin arabitasavalta (1962–1990), yhdistyi Jemenin kansantasavallan kanssa Jemenin tasavallaksi
- Jemenin demokraattinen kansantasavalta (1967–1990), yhdistyi Jemenin arabitasavallan kanssa Jemenin tasavallaksi
Keski-Aasia
- Buharan kaanikunta (1785–1920), alueesta muodostettiin Buharan sosialistinen kansantasavalta
- Hivan kaanikunta (1511–1920), alueesta muodostettiin Horezmin sosialistinen kansantasavalta
- Buharan sosialistinen kansantasavalta (1920–1924), jaettiin Uzbekistanin ja Turkmenistanin sosialististen neuvostotasavaltojen kesken
- Horezmin sosialistinen kansantasavalta (1920–1924), jaettiin Uzbekistanin ja Turkmenistanin sosialististen neuvostotasavaltojen sekä Neuvostoliittoon kuuluneen Kirgiisien autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kesken
- Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta (1924–1925), liittyi Neuvostoliittoon
- Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta (1924–1925), liittyi Neuvostoliittoon
- Urjanhain tasavalta (1912–1914), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
- Tannu-Tuvan kansantasavalta (1921–1944), vuodesta 1926 nimenä Tuvaanien kansantasavalta, liitettiin Neuvostoliittoon autonomisena alueena
Itä-Aasia
- Kaukoidän tasavalta (1920–1922), liittyi Neuvosto-Venäjään
- Mantšukuon keisarikunta perustettiin Japanin vasalliksi 1931 Japanin Kiinalta valloittamille alueille. Kiinalaiset kommunistit valloittivat sen takaisin 1945 ja se liitettiin Kiinan kansantasavaltaan 1949
- Korea
Etelä-Aasia
- Acehin sulttaanikunta (1496–1903), Alankomaiden valloittama
- Sikkimin kuningaskunta liitettiin osavaltiona Intiaan 1975
- Taiwanin tasavalta julistautui itsenäiseksi 24. toukokuuta 1895, mutta joutui Japanin valloittamaksi lokakuussa samana vuonna.
- Tiibet on ollut useaan otteeseen itsenäinen. "Viimeinen" itsenäisyys vuosina 1912–1950 on kiistanalainen, jota yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut. Kiina miehitti Tiibetin 1950, jonka jälkeen siitä tuli Kiinan autonominen alue.
- Vietnamin tasavalta ja Vietnamin demokraattinen tasavalta yhdistyivät Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi Pohjois-Vietnamin valloitettua etelän Vietnamin sodan päätteeksi 1976
Afrikka
- Yhdistynyt arabitasavalta – Egyptin ja Syyrian liittovaltio (osittain Aasiassa)
- Oranjen vapaavaltio (1854–1902)
- Transvaalin tasavalta (1857–1881 ja 1877–1900)
- Etelä-Afrikan unioni (1910–1962)
- Katanga erosi Kongon tasavallasta 1960, liitettiin takaisin 1963
- Rhodesian ja Njassamaan liittovaltio (1953–1963), hajosi Pohjois-Rhodesian (nykyinen Sambia) ja Njassamaan (nykyinen Malawi) ja Etelä-Rhodesian itsenäistyessä
- Rhodesia, (1965–1980), ei kansainvälisesti tunnustettu, saavutti itsenäisyyden 1980 enemmistövaltaan siirtymisen jälkeen nimellä Zimbabwe
- Malin liittovaltio oli Senegalin ja Ranskan Sudanin eli Malin käsittämä vuonna 1959 muodostettu liittovaltio, joka itsenäistyi Ranskasta 20. kesäkuuta 1960 ja hajosi 20. elokuuta, jolloin Malista ja Senegalista tuli omat valtionsa.[30]
- Biafran tasavalta – irtautui Nigeriasta 1967 ja liitettiin takaisin 1970 sodan lopputuloksena.
- Senegambian konfederaatio oli Senegalin ja Gambian vuosina 1982–1989 muodostama liittovaltio.[16]
- Sansibarin sulttaanikunta (1963–1964), itsenäistyi Ison-Britannian siirtomaavallasta, yhdistyi Tanganjikan kanssa Tansaniaksi
- Tanganjika (1961–1964), yhdistyi Sansibarin kanssa Tansaniaksi
Amerikka
- Acren tasavalta (1899–1904), liitettiin Brasiliaan.
- Länsi-Intian liittovaltio (1958–1962), hajosi ja alueesta muodostettiin Antigua ja Barbuda, Barbados, Dominica, Grenada, Jamaika, Caymansaaret, Turks- ja Caicossaaret, Montserrat, Saint Kitts ja Nevis, Anguilla, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit ja Trinidad ja Tobago
Lähteet
- Haywood, John: Maailmanhistorian Atlas. Alkuteos: World atlas of the past. Suomentanut Tuominen, Aksu. Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3364-8.
- Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J. (toim.): Tietojätti 2000. (5. painos). Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
Viitteet
- Haywood 2000, s. 24-25
- Tietojätti 2000, s. 526
- Haywood 2000, s. 30-33
- Haywood 2000, s. 58-61
- Encyclopedia Britannica: Magadha 2006. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 20.2.2011.
- Haywood 2000, s. 57
- Haywood 2000, s. 104-107
- Haywood 2000, s. 108-111
- Roesdahl, Else: Viikingit, s. 244. (Vikingernes verden, 1986). Suomentanut Virrankoski, Hannu. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-11802-1.
- Haywood 2000, s. 84
- Tietojätti 2000, s. 102
- Tietojätti 2000, s. 264
- Minikamera kurkisti mayahaudan sisään Historia-lehti. 13.10.2011. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
- Mayat ikuistivat kuolemaan tuomitut Tieteen kuvalehti. 15.02.2012. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
- Larsen, Mikkel: Opas: Mayojen maailma Historia-lehti. 02.08.2010. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
- Tietojätti 2000, s. 768
- Hovi, Kalervo: Puolan historia, s. 71. Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4.
- History of Dagestan, vol. 1-4. Moscow, 1967-69.
- Tietojätti 2000, s. 532
- Tietojätti 2000, s. 58
- Tietojätti 2000, s. 485
- Tietojätti 2000, s. 488
- The South Carolina Ordinance of Secession, 20 December 1860 Teaching American History in South Carolina. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
- Ordinance of Secession, 1861 Florida Memory. Florida Department of State, Division of Library and Information Services. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
- CONSTITUTION OF 1861, An Ordinance to Disolve the Union between the State of Alabama and other States united under the compact styled "The Constitution of the United States of America." Alabama State Legislature. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
- Ordinance of Secession GeorgiaInfo. Digital Library of Georgia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
- Ordinance of Secession Virginia Memory. Library of Virginia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
- Mawdsley, Evan: The Russain Civil War, s. 118. Pegasus Books, 2007. ISBN 1933648155. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 21. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
- Tietojätti 2000, s. 509 & 766-768