Luettelo historiallisista valtioista

Historian kuluessa useat valtiot ja valtakunnat on nimetty uudelleen, liitetty johonkin toiseen, lakkautettu tai jaettu osiin.

Varhaishistoria (noin ennen vuotta 800 eaa.)

Etu-Aasia

Assyrian valtakunta vuosina 824 eaa. ja 671 eaa. Kartassa näkyvät myös Fryygia, Lyydia ja Urartu.
Elam
  • Sumerialaiset kaupunkivaltiot (noin 3500 – 2000 eaa.)
  • Akkad (noin 2350 – 2150 eaa.), gutilaisten valloittama
  • Assyria (noin 2000 – 606 eaa.), Babylonian ja Meedian valloittama)
  • Babylonia (1792 – 1595 eaa.), Heettiläisten valloittama)[1]
    • ns. Uusbabylonian valtakunta (626 – 539 eaa.), Persian valloittama[1]
  • Makan (noin 2300 – 1300 eaa.)
  • Mitanni (noin 1500 – 1360 eaa.), Assyrian valloittama
  • Fryygia (1100–600 eaa.), Lyydian valloittama
  • Lyydia (1200–546 eaa.) Persian valloittama

Pohjois-Afrikka

  • Egypti (syntyi noin 3000 eaa.)
    • Ylä-Egypti
    • Ala-Egypti, Ylä-Egyptin valloittama, jonka jälkeen syntyi yhtenäinen Egyptin valtakunta
    • Vanha valtakunta (2649–2134 eaa.)
    • Ensimmäinen välikausi (2134–2040 eaa.), jakaantui osiin
    • Keskivaltakunta (2040–1640 eaa.)
    • Toinen välikausi (1640–1532 eaa.) Hyksot valloittavat Ala-Egyptin
    • Uusi valtakunta (1532–1070 eaa.), jakaantui osiin
  • Kerma (noin 1700–1520 eaa.), Egyptin valloittama

Kreeta

Minolaisen Kreetan valtiot (3000–1450 eaa.):

  • Knossos
  • Faistos
  • Khania
  • Mallia

Kiina

Shang-dynastian aikainen Kiina
  • Xia kuningaskunta (2100–1600 eaa.), Shang-dynastian kukistama
  • Shang kuningaskunta (noin 1766–1122 eaa.), Zhou valtakunnan kukistama[4]
  • Zhou kuningaskunta (1122–481 eaa.), hajosi löyhästi liittoutuneiksi pikkuvaltioksi 770 eaa. (ns. kevättä ja syksyä -ajanjakso) ja 481 eaa. Zhou-dynastia lakkaa olemasta kokonaan.[4]

Väli-Amerikka

Ensimmäisiä esiklassisen mayakulttuurin kaupunkivaltioita:

  • Nakbe (noin 1400 eaa. – noin 100–200 jaa.), hylättiin

Antiikin aika (noin 800 eaa. – 500 jaa.)

Afrikka

  • Kushin kuningaskunta (1070 eaa. – 350 jaa.), Aksumin valloittama, jonka jälkeen jakaantui Nobatiaan, Makkuraan ja Alwaan
  • Numidian kuningaskunta (202–46 eaa.), liitettiin Roomaan
  • Aksum (1–975), valloittajakansojen tuhoama
  • Tripoli, foinikialaisten kaupunkivaltio
  • Karthago (814 – 146 eaa.), foinikialaisten perustama, Rooman valloittama

Eurooppa

Antiikin Kreikka

  • Epeiros, Rooman valloittama 168 eaa.
  • Makedonia (Perustettiin noin 700 eaa. Roomalaiset valtasivat sen vuonna 168 eaa.)

Kaupunkivaltiot (polis)

Eräitä antiikin Kreikan kaupunkeja 300-luvun eaa. puolivälissä.

Osa antiikin Kreikan kaupungeista perustettiin jo mykeneläisen kulttuurin aikana. Tärkeitä kreikkalaisia kaupunkivaltioita olivat muun muassa:

Aleksanteri Suuren valtakunta

Aleksanteri Suuren valtakunta jakaantui aluksi Antigonoksen, Seleukoksen, Ptolemaioksen, Kassandroksen ja Lysimakhoksen perustamiin kuningaskuntiin.

Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta ulottui Euroopan, Aasian ja Afrikan alueelle. Se hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin.

Aasia

Aasian valtiot noin 400 jaa.

Etelä-Aasia

Intian Mahajanapadat eli suuret valtiot 600-luvulla eaa.
  • Kosalan kuningaskunta (700 – 500-luku eaa.), Magadhan valloittama
  • Kashin kuningaskunta (700 – 500-luku eaa.), Kosalan valloittama
  • Angan kuningaskunta (700 – 500-luvun loppu eaa.), Magadhan valloittama.[5]
  • Vrijji (700-luku eaa.)
  • Malla
  • Chetiya
  • Vatsa, Avantin valloittama
  • Kuru
  • Panchala, Magadhan valloittama 500-luvulla eaa.
  • Matsya
  • Shurasena
  • Assaka (noin 700–300 eaa.), Magadhan valloittama
  • Avanti, Magadhan valloittama
  • Gandhara (500-luku eaa. – 1021 jaa.), muslimien valloittama
  • Kamboja
  • Magadha valtakunta (684–320 eaa.),
  • Maurya-valtakunta (321–185 eaa.), jakaantui pienemmiksi valtioksi[6]
  • Kušana-valtakunta (noin 100 eaa. – 200 jaa.), Gupta-valtakunnan ja Sassanidien valtakunnan valloittama
  • Sātavāhana (230 eaa. – 199 jaa.), hajosi pienemmiksi valtioksi
  • Gupta-valtakunta (noin 300–600), hajosi pienemmiksi valtioiksi hunnien hyökättyä maahan
  • Chola (250 eaa. – 1279)

Etu-Aasia

Etelä-Arabia ja Aksum noin 230 eaa.

Kaukasia

Antiikin aikaisia Kaukasian valtioita
  • Kolkhis eli Kolkheti (noin 300-luku – 66 eaa.), Rooman valloittama
  • Lazica eli Egrisi (noin 200-luku – 562), Bysantin valloittama
  • Iberian kuningaskunta (302 eaa. – 580 jaa.), Sassanidien valtakunnan valloittama
  • Albanian kuningaskunta (400-luku eaa. – 800-luku jaa.), Rashidunin kalifaatin valloittama
  • Armenian kuningaskunta (331 eaa. – 428 jaa.), Rooman ja Sassanidien valtakuntien jakama vuonna 328, kuningaskunta säilyi Sassanidien alaisuudessa vuoteen 428 asti.

Kiina

Taistelevien valtioiden aika Kiinassa

Taistelevien valtioiden aika 481–221 eaa.[4] Kiina on hajonneena useisiin valtioihin. Seitsemän suurinta:

Qin valloittaa muut valtiot vuoteen 221 eaa. mennessä ja hallitsija ottaa käyttöön nimen keisari ja perustaa uuden dynastian.[4]

Kaakkois-Aasia

Väli-Amerikka

Esiklassisen mayakulttuurin kaupunkivaltioita:

  • El Mirador (n. 600 eaa. – n. 150 jaa.), hylättiin
  • Cival (n. 600 eaa. – n. 100–200 jaa.), hylättiin
  • Cerros (n. 50 eaa. – 400 jaa.), hylättiin

Etelä-Amerikka

  • Moche-kuningaskunta (100 eaa. – 600 jaa.), Huarien valloittama[8]

Keskiaika (noin 500-luku – 1400-luku)

Länsi-Eurooppa

Frankkien valtakunta Kaarle Suuren aikaan
  • Frankkien valtakunta
  • Friisian kuningaskunta (noin 600 – 734), Frankkien valtakunnan valloittama
  • Brycheiniog (400-luvun loppu – 1070), n. 650 – 740 unionissa Dyfedin kanssa, Normannien valloittama
  • Dogfeiling (445 – n. 700), syntyi Gwyneddin itärajalle, liitettiin takaisin Gwyneddiin
  • Ergyng (400-luvun loppu – n. 650), muodostui osista Glywysingia ja Gwenttiä, yhdistyi Gwentin kanssa
  • Meirionnydd (n. 400-luku – n. 800-luku), liitettiin Gwyneddiin
  • Rhufoniog (445–540), liitettiin takaisin Gwyneddiin
  • Rhos (n. 400-luku – n. 800-luku), liitettiin Gwyneddiin
  • Dunoding (n. 460 – 925), liitettiin Gwyneddiin
  • Glywysing (– 942), yhdistyi Gwentin kanssa Morgannwgiksi
  • Gwent (n. 500 – 942), yhdistyi Glywysingin kanssa Morgannwgiksi
  • Seisyllwg (680–920), yhdistyi Dyfedin kanssa muodostaen Deheubarthin
  • Ceredigion (400-luku – 900-luvun alku), liitettiin Deheubarthiin
  • Dyfed (n. 410 – 920), yhdistyi Seisyllwgin kanssa Deheubarthiksi
  • Deheubarth (920–1197), muodostui Seisyllwgin ja Dyfedin yhdistyessä, jakaantui osiin
  • Morgannwg (942–1091), muodostui Glywysingin ja Gwentin yhdistyessä, Normannien valloittama
  • Gwynllwg (400-luku – 1090), Normannien valloittama
  • Gwynedd (400-luku – 1282), Englannin valloittama
  • Powys (400-luku – 1160), jakaantui kahtia Ala- ja Ylä-Powysiin
  • Powys Fadog, Ala-Powys, (1160–1277), muodostui Powysin jakautuessa kahtia, Englannin valloittama
  • Powys Wenwynwyn, Ylä-Powys (1160–1283), muodostui Powysin jakautuessa kahtia, antautui Englannille

Etelä-Eurooppa

Länsi-Balkan 800-luvun alussa.
  • Travunia (noin 800-luku – 1018), liitettiin Dukljaan
  • Pagania (noin 800-luku – 900-luku), liitettiin Raškaan
  • Duklja (1000-luku – 1148), liitettiin Raškaan
  • Zahumlje tai Hum (850-luku – 1150), liitettiin Raškaan
  • Raškan tai Serbian ruhtinaskunta (768–1217), muodostettiin Serbian kuningaskunnaksi
  • Serbian kuningaskunta (1217–1346),
  • Serbian keisarikunta (1346–1371), jakaantui osiin
  • Moravian Serbia (1371–1403), Ottomaanien valtakunnan vasalliksi, jonka jälkeen alueelle perustettiin Serbian despotaatti
  • Brankovića (1371–1412), liitettiin Serbian despotaattiin
  • Serbian despotaatti
  • Zetan ruhtinaskunta
  • Prilepin kuningaskunta (1371–1395), Ottomaanien valtakunnan valloittama
  • Velbazhdin ruhtinaskunta (1371–1395), Ottomaanien valtakunnan valloittama
  • Serbian despotaatti (1402–1540), liitettiin Ottomaanien valtakuntaan
  • Bosnian kuningaskunta (n. 1300-luku – n. 1400-luku), Osmanien valtakunnan valloittama.[11]
  • Hertegovina (1448–1483), Osmanien valtakunnan valloittama.[12]
  • Pannonian Kroatian ruhtinaskunta (noin 600-luku – 925), yhdistyi Dalmatian Kroatian kanssa Kroatian kuningaskunnaksi
  • Dalmatian Kroatian ruhtinaskunta (noin 700-luku – 925), yhdistyi Pannonian Kroatian kanssa Kroatian kuningaskunnaksi
  • Kroatian kuningaskunta (925–1102), 1102–1527 personaaliunionissa Unkarin kanssa, jonka jälkeen Itävallan alaisuuteen
  • Aragonia (n. 1000-luku–1479), yhdistettiin Kastiliaan.
  • Asturian kuningaskunta
  • Navarran kuningaskunta
  • Leónin kuningaskunta
  • Kastilia
  • Córdoban kalifaatti
  • Taifa-kuningaskunnat

Keski-Eurooppa

Pohjois-Eurooppa

  • Bjarmia (noin 890-1250), Bjarmiaa käytettiin aluenimenä vielä 1600-luvulle asti
  • Islanti (noin 900–1264), sisällissodan heikentämänä liitettiin Norjaan
  • Tanska-Norja (1380–1536), Norja menetti statuksensa kuningaskuntana 1536 ja rinnastettiin Tanskan maakuntiin
  • Kalmarin unioni (1397–1523), valtioliitto hajosi Ruotsiksi ja Tanska-Norjaksi
  • Kvenland (noin 600-1100), Ruotsi valloitti Pohjanmaan alueen 1300-luvulla

Itä-Eurooppa

Bysantin valtakunta

Neljännen ristiretken jälkeen perustetut valtiot

Rooman valtakunta hajosi 400-luvulla itäiseen ja läntiseen osaan. Länsi-Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin vuonna 476 ja tämän jälkeen Rooman perintöä jatkoi Itä-Rooma josta käytetään myös nimitystä Bysantti.

Vuonna 1204 tapahtuneen neljännen ristiretken jälkeen Bysantin valtakunta hajosi pienempiin osiin:

Lähi-itä

Ristiretkivaltiot

Kaukasia

  • Abhasian kuningaskunta (780-luku – 975), liittyi Georgian kuningaskuntaan
  • Kakheti (noin 700-luku – 1104), Georgian kuningaskunnan valloittama
  • Tao-Klardžetin ruhtinaskunta (813–978), yhdisti georgialaiset valtiot Georgian kuningaskunnaksi
  • Tbilisin emiraatti (736–1080), Seldukkien valtakunnan valloittama
  • Georgian kuningaskunta (978–1466), jakaantui sisällissodan seurauksena kolmeen kuningaskuntaan (Kakheti, Kartli ja Imereti) ja viiteen ruhtinaskuntaan (Abhasia, Mingrelia/Samegrelo, Guria, Svanetia ja Samtskhe)
  • Armenian emiraatti (637–884)
  • Artsakhin kuningaskunta (1000–1261)
  • Armenian kuningaskunta (885–1045)

Keski- ja Pohjois-Aasia

Itä-Aasia

  • Balhaen kuningaskunta (698–926), Liao-dynastian valloitti länsiosan ja perusti alueelle Dongdan kuningaskunnan, itäosat Goryeolle
  • Taebongin kuningaskunta (901–918), Goryeon valloittama
  • Dongdan kuningaskunta (926–936), liitettiin Liaon kuningaskuntaan
  • Hubaekjen kuningaskunta (892–936), Goryeon valloittama
  • Goryeon kuningaskunta (918–1392),
  • Kiinan dynastiat:

Etelä-Aasia

Kaakkois-Aasia

  • Champan kuningaskunta (192–1832), Vietnamin valloittama pääasiassa 1471, lopullisesti 1832
  • Chenlan kuningaskunta (500-luku – 681), jakaantui Maa- ja Vesi-Chenlaan
  • Vesi-Chenla (681–790), Sailendran valloittama
  • Maa-Chenla (681–715), jakaantui useiksi pieniksi kuningaskunniksi
  • Shambpupura
  • Mataramin kuningaskunta (732–1006), Srivijayan tuhoama
  • Kahuripanin kuningaskunta (1019–1045), jakaantui Kedirin ja Janggalan kuningaskunniksi
  • Janggalan kuningaskunta (1045–1117), yhdistettiin Kedirin kuningaskuntaan
  • Kedirin kuningaskunta (1045–1221)
  • Sukhothain kuningaskunta (1238–1583), liitettiin Ayutthayan kuningaskuntaan
  • Singhasariin kuningaskunta (1222–1293), jakaantui Majapahitin ja Pajajaranin kuningaskunniksi
  • Srivijayan kuningaskunta (600-luku – 1300-luku), Majapahitin kuningaskunnan valloittama
  • Majapahitin kuningaskunta (1293–1527), Demakin sulttaanikunnan valloittama
  • Khmerien valtakunta (802–1431), Ayutthayan kuningaskunnan tuhoama

Itä-Afrikka

Länsi- Afrikka

Keski- ja Etelä-Afrikka

Väli-Amerikka

Azteekkivaltio vuonna 1519

Etelä-Amerikka

  • Wari (myös Huari, 500–1000), jakaantui pikkuvaltioksi[8]
  • Tiwanaku-valtakunta (375–1000), jakaantui pikkuvaltioiksi[8]
  • Chimú-valtakunta (noin 1200–1470), Inkavaltion valloittama[8]
  • Inkavaltakunta (noin 1200–1535), Espanjan valloittama[8]

Varhainen uusiaika (1500-luku – 1800-luku)

Eurooppa

  • Itävallan Habsburgien monarkia (1526–1804), julistautui Itävallan keisarikunnaksi
  • Itävallan keisarikunta (1804–1867), muodostettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi
    • Kroatian kuningaskunta (1527–1868), yhdistettiin Slavonian kuningaskunnan kanssa Kroatia-Slavonian kuningaskunnaksi
    • Slavonian kuningaskunta (1744–1868), yhdistettiin Kroatian kuningaskunnan kanssa Kroatia-Slavonian kuningaskunnaksi
  • Norjan kuningaskunta (17. toukokuuta – 4. marraskuuta 1814), liittyi Ruotsin kanssa Ruotsi-Norjan personaaliunioniksi

Länsi-Eurooppa

Etelä-Eurooppa

Itä-Eurooppa

Etelä-Kaukasia

  • Abhasian ruhtinaskunta (1466–1864), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
  • Samegrelon/Mingrelian ruhtinaskunta, (1466–1857), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
  • Kakhetin kuningaskunta (1465–1762), yhdistyi Kartlin kanssa Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi
  • Kartlin kuningaskunta (1466–1762), yhdistyi Kakhetin kanssa Kartli-Kakhetin kuningaskunnaksi
  • Kartli-Kakhetin kuningaskunta (1762–1800), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
  • Imeretin kuningaskunta, liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1810.
  • Svanetian ruhtinaskunta (1466–1858), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
  • Gurian ruhtinaskunta (1463–1829), liitettiin Venäjän keisarikuntaan
  • Samtskhen ruhtinaskunta
  • Talyšin kaanikunta, Venäjän keisarikunnan valloittama 1813
  • Nahitševanin kaanikunta (1747–1828), liitettiin Venäjän keisarikuntaan

Intian alue

Kaakkois-Aasia

Pohjois- ja Keski-Aasia

  • Siperian kaanikunta (1490–1598), Moskovan Venäjän valloittama
  • Kazakkien kaanikunta (1456–1847), Venäjän keisarikunnan valloittama

Etelä-Afrikka

  • Merina (noin 1700 – )[19]
  • Monomotapan kuningaskunta (1500– ), Rozwin valloittama
  • Rozwi
  • Zulumaa (1816–1897)
  • Mswati (1800-luvun alku – 1890), Etelä-Afrikan valloittama

Länsi-Afrikka

Keski- ja Itä-Afrikka

Keski-Afrikan valtioita noin 1750

Pohjois-Afrikka

  • Alger, osittain itsenäinen noin 1610
  • Tunisia, osittain itsenäinen noin 1705
  • Tripoli, osittain itsenäinen 1714
  • Kyrenaika, osittain itsenäinen 1714
  • Egypti, osittain itsenäinen 1805
  • Mahdi-valtio Sudanissa (1885–1898)

Pohjois-Amerikka

  • Kalifornian tasavalta, erosi Meksikosta kesäkuussa 1846, Yhdysvallat otti sen hallintaansa heinäkuussa.
  • Texasin tasavalta, itsenäistyi Meksikosta 1836, liitettiin Yhdysvaltoihin 1845
  • Floridan tasavalta, liitettiin nykyisiin Mississipin ja Alabaman osavaltioihin.
  • Vermont (1777–1791), liittyi osavaltiona Yhdysvaltoihin.
  • Etelä-Carolinan tasavalta (20. joulukuuta 1860 – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[23] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Mississippin tasavalta, (9. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Floridan tasavalta, (10. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[24] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Alabaman tasavalta, (11. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[25] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Georgian tasavalta, (19. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista,[26] muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Louisianan tasavalta, (26. tammikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton.
  • Teksasin tasavalta, (1. helmikuuta – 8. helmikuuta 1861), julistautui itsenäiseksi Yhdysvalloista, muodosti muiden itsenäiseksi julistautuneiden Etelävaltioiden kanssa Amerikan valtioliiton (Teksasin kansanäänestys 23. helmikuuta 1861)
  • Amerikan valtioliitto, usein vain Konfederaatio, (8. helmikuuta 1861 – 5. toukokuuta 1865), Yhdysvalloista itsenäisiksi julistautuneiden etelävaltioiden Etelä-Carolinan, Mississippin, Floridan, Alabaman, Georgian, Louisianan ja Teksasin muodostama valtioliitto, johon myöhemmin liittyivät vielä Virginia,[27] Arkansas, Pohjois-Carolina ja Tennessee. Yhdysvaltojen hallitusta tukeneiden pohjoisvaltioiden valloittama ja miehittämä. Konfederaatioon liittyneet osavaltiot hyväksyttiin takaisin osaksi Yhdysvaltoja 1866–1870.

Etelä-Amerikka

Oseania

Nykyaika (1900-luvulta nykypäivään)

Pohjois-Eurooppa

  • Islannin kuningaskunta (1918–1944), personaaliunionissa Tanskan kanssa, 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Yhdistynyt kuningaskunta Islannin, Islanti julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1944 kansanäänestyksen jälkeen
  • Ruotsi-Norjan personaaliunioni (1814–1905), hajosi Norjan itsenäistyessä
  • Suomen sosialistinen työväentasavalta (tammikuu–toukokuu 1918), Suomen sisällissodan aikana punaisten hallitsema osa Suomea, Suomen tasavallan joukkojen valtaama
  • Suomen Kansanvaltainen Tasavalta (1939–1940), Neuvostoliiton perustama nukkevaltio Suomen rinnalle

Keski-Eurooppa

Itävalta-Unkarin loppu Pariisin rauhansopimuksen jälkeen
  • Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia (1867–1918), hajosi
    • Unkarin kuningaskunta, julistautui itsenäiseksi nimellä Unkarin demokraattinen tasavalta
    • Kroatia-Slavonian kuningaskunta (1868–1918), liittyi Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioon
    • Dalmatian kuningaskunta (1815–1918), liittyi Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioon
  • Unkarin demokraattinen tasavalta (1918–1919), vallankumouksen jälkeen muodostettiin Unkarin neuvostotasavalta
  • Unkarin neuvostotasavalta (1919), Romanian miehittämä, jonka jälkeen palautettiin Unkarin kuningaskunta
  • Unkarin kuningaskunta, Neuvostoliiton miehittämä, jonka jälkeen perustettiin Unkarin kansantasavalta
  • Saksan valtakunta (Deutsches Reich) 1871–1945 (ensin keisarikunta, myöhemmin Weimarin tasavalta, vuodesta 1933 Saksa), antautui 8. toukokuuta 1945 ja miehitettiin. Länsiliittoutuneiden miehittämälle alueelle perustettiin vähäisten rajamuutosten jälkeen vuonna 1949 Saksan liittotasavalta, ja Neuvostoliiton miehittämän alueen länsiosiin Saksan demokraattinen tasavalta
  • Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) yhdistyi Saksan liittotasavaltaan vuonna 1990. DDR:n ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen vuonna 1990 uudelleen palautetut viisi vuonna 1952 lakkautettua osavaltiota ilmoittivat liittyvänsä Saksa liittotasavallan perustuslain (Grundgesetz) voimassaoloalueeseen.
  • Danzigin vapaakaupunki (1919–1939), liitettiin Saksan valtakuntaan
  • Tšekkoslovakia (1918–1939, nimenä Tšekko-Slovakia 1938–1939), Saksa miehitti Tšekin puoleisen osan, josta muodostettiin Böömin-Määrin protektoraatti ja Slovakia itsenäistyi
  • Böömin ja Määrin protektoraatti (1939–1945), Saksan alaisuudessa, Neuvostoliiton valloittama, jonka jälkeen palautettiin osaksi uudelleen muodostettua Tšekkoslovakiaa
  • Slovakian tasavalta (1939–1945), Saksan valloittama 1944, Neuvostoliiton valloittama 1945, jonka jälkeen palautettiin osaksi uudelleen muodostettua Tšekkoslovakiaa
  • Tšekkoslovakia (1945–1990, nimenä Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990–1992), jakaantui Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi

Itä-Eurooppa

Etelä-Eurooppa

  • Kreetan valtio (1898–1913), liittyi Kreikkaan.[29]
  • Sloveenien, kroaattien ja serbien valtio (1918), yhdistyi Serbian ja Montenegron kuningaskuntien kanssa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnaksi
  • Jugoslavian kuningaskunta (1918–1941/1943), vuodesta 1918 vuoteen 1929 nimenä Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta. Saksan, Bulgarian, Italian ja Unkarin valloittama 1941 ja jakama. Kuningaskunta oli kuitenkin olemassa muodollisesti vuoteen 1943 asti jolloin julistettiin Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia
  • Itsenäinen Kroatian valtio (1941–1945), Saksan ja Italian perustama satelliittivaltio, kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan
  • Serbia (1941–1944), Saksan perustama satelliittivaltio, kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan
  • Montenegron kuningaskunta (1941–1944), Italian satelliittivaltio vuoteen 1943, jonka jälkeen Saksan satelliittivaltio vuoteen 1944. Kommunistipartisaanien valloittama ja liittäminen Demokraattiseen federatiiviseen Jugoslaviaan.
  • Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (1943–1992), vuosina 1943–1945 nimenä Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia. Hajosi Slovenian, Kroatian ja Makedonian itsenäistyessä 1991 ja Bosnia-Hertsegovinan 1992, jonka jälkeen jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Jugoslavian liittotasavalta 1992.
  • Krajinan serbitasavalta (1991–1995), Kroatian serbien perustama ja Kroatian valloittama
  • Jugoslavian liittotasavalta (1992–2003), muodostettiin Serbian ja Montenegron valtioliitoksi
  • Serbia ja Montenegro (2003–2006), hajosi Montenegron itsenäistyessä

Kaukasia

Lähi-itä

Keski-Aasia

Itä-Aasia

Etelä-Aasia

Afrikka

Amerikka

Lähteet

  • Haywood, John: Maailmanhistorian Atlas. Alkuteos: World atlas of the past. Suomentanut Tuominen, Aksu. Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-3364-8.
  • Ahola V, Kuhlman I. ja Luotio J. (toim.): Tietojätti 2000. (5. painos). Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.

Viitteet

  1. Haywood 2000, s. 24-25
  2. Tietojätti 2000, s. 526
  3. Haywood 2000, s. 30-33
  4. Haywood 2000, s. 58-61
  5. Encyclopedia Britannica: Magadha 2006. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 20.2.2011.
  6. Haywood 2000, s. 57
  7. Haywood 2000, s. 104-107
  8. Haywood 2000, s. 108-111
  9. Roesdahl, Else: Viikingit, s. 244. (Vikingernes verden, 1986). Suomentanut Virrankoski, Hannu. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-11802-1.
  10. Haywood 2000, s. 84
  11. Tietojätti 2000, s. 102
  12. Tietojätti 2000, s. 264
  13. Minikamera kurkisti mayahaudan sisään Historia-lehti. 13.10.2011. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
  14. Mayat ikuistivat kuolemaan tuomitut Tieteen kuvalehti. 15.02.2012. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
  15. Larsen, Mikkel: Opas: Mayojen maailma Historia-lehti. 02.08.2010. Bonnier Publications. Viitattu 10.4.2012.
  16. Tietojätti 2000, s. 768
  17. Hovi, Kalervo: Puolan historia, s. 71. Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4.
  18. History of Dagestan, vol. 1-4. Moscow, 1967-69.
  19. Tietojätti 2000, s. 532
  20. Tietojätti 2000, s. 58
  21. Tietojätti 2000, s. 485
  22. Tietojätti 2000, s. 488
  23. The South Carolina Ordinance of Secession, 20 December 1860 Teaching American History in South Carolina. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  24. Ordinance of Secession, 1861 Florida Memory. Florida Department of State, Division of Library and Information Services. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  25. CONSTITUTION OF 1861, An Ordinance to Disolve the Union between the State of Alabama and other States united under the compact styled "The Constitution of the United States of America." Alabama State Legislature. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  26. Ordinance of Secession GeorgiaInfo. Digital Library of Georgia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  27. Ordinance of Secession Virginia Memory. Library of Virginia. Viitattu 19.4.2012. (englanniksi)
  28. Mawdsley, Evan: The Russain Civil War, s. 118. Pegasus Books, 2007. ISBN 1933648155. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.3.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  29. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 21. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  30. Tietojätti 2000, s. 509 & 766-768
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.