Luettelo Suomenlinnan rakennuksista
Tämä on epätäydellinen luettelo Suomenlinnan rakennuksista. Suomenlinnan monet rakennukset ja rakennelmat kuuluvat Helsingin vanhimpien joukkoon. Suomenlinnan 80 hehtaarin maa-alue käsittää noin 200 rakennusta kahdeksalla saarella, jotka ovat etelästä lueteltuina: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.[1]
Saaret
Kustaanmiekka
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde | AM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uimarannan vaja A 1 |  | A 1, | 1883 | Vuonna 1883 valmistuneessa vajassa varastoitiin aluksi köysiä, sittemmin myös ammuksia. | [2] [3] | ||
| Kustaanmiekan suuri ruutikellari |  | A 2, | 1778 | Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 3 on rakenteeltaan lähes identtinen Susisaaren suuren ruutikellarin kanssa. | [4] [5] | ||
| Kurikomppania |  | A 3, | 1881 | Pjotr Petrovitš Benard | Rakennus on suunniteltu tykistölaboratorioksi, ja se rakennettiin vuosina 1880–1881. Kurikomppania rakennuksesta tuli vuonna 1927, kun Suomenlinnan paikalliskomppanian yhteyteen muodostettiin kurikomppania, johon siirrettiin muiden osastojen sotilaskuriin sopeutumattomat asevelvolliset. Vuodesta 1972 kurikomppania on toiminut asuinrakennuksena. | [6] | |
| Vaja A 4 |  | A 4, | Vajasta purettiin lähellä Kurikomppaniaa oleva osa ja loppuosa kunnostettiin sen varastoksi vuonna 1992. | [7] | |||
| Bastioni Carpelan |  | A 5a, | 1748–1750 | Bastionin rakentamisessa hyödynnettiin luonnon kallioseinämiä. | [8] |  | |
| Kurtiini Carpelan-Gyllenborg |  | A 5b, | 1748–1750, 1769-1777, 1803-1804 | Bastionit Carpelanin ja Gyllenborgin yhdistävä kurtiinimuuri rakennettiin samanaikaisesti niiden kanssa 1748-1750. Ampumatasanteelle rakennettiin tiilinen upseerirakennus vuosina 1769-1771. | [9] | ||
| Bastioni Gyllenborg |  | A 5c, | 1748–1750 | Bastioni Gyllenborg sijaitsee Kustaanmiekassa. | [10] | ||
| Kurtiini Gyllenborg-Zander |  | A 5d, | 1748-1750 | Kurtiini on kallioseinän päälle vuosina 1748-1750 rakennettu puolustusmuuri. Tykkiaukot muurattiin umpeen yhtä lukuun ottamatta ilmeisesti jo 1760-luvulla. | [11] | ||
| Kaponieeri Coyet |  | A 6 | 1750–1752 | Kaponieeri Coyet sijaitsee Kustaanmiekassa. | [12] [13] | | |
| Bastioni Zander |  | A 7a, | 1748–1750 | Bastioni Zander on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Vuonna 1750 valmistuneen Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallionseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri. | [14] | ||
| Bastioni Lantinghausen |  | A 7b, | 1748–1750 | Vuosina 1748-1750 rakennetun bastioni Lantinghausenin kärki yhdistyy Kuninkaanporttiin. | [15] | ||
| Traverssi Bethun |  | A 8, | 1752–1755 | Rakennettiin tenalji Bethunin muurintaitteeseen vuonna 1754. Venäläisellä kaudella traverssi oli peltikattoinen. | [16] | ||
| Yleisö-WC |  | A 9, | 1953 | Lasse Björk | Rakennettiin venäläisen varuskunnan aikaiseen valliin 1953 ravintola Walhallan kunnostuksen yhteydessä. | [17] | |
| Kaponieeri Delwig (Ravintola Walhalla) |  | A 10a, | 1750–1752 | Kaponieeri Delwig on viisisivuinen tiilikasematti, jonka pomminkestävät holvit kaareutuvat ulkoseinien ja keskipilarin varassa. Ravintola Walhalla rakennettiin kaponieeriin vuosina 1949–1951. Rakennuksen sisäosat ovat säilyneet miltei alkuperäisinä. | [17] | | |
| Kapioneeri Boije (Ravintola Walhalla) |  | A 10b, | 1755–1756 | [18] | |||
| Kontregardi Hoppe (Ravintola Walhalla) |  | A 10c, | 1751–1756, 1980–1983 | muutostyöt ja rekonstruointi Aulis Blomstedt ja Severi Blomstedt | Kontregardi Hoppe puettiin perustuksiaan myöten ja peitettiin maalla vuonna 1877, koska se oli huonokuntoinen ja sortunut. Vuosina 1980–1983 jäännökset kaivettiin esiin ja Hoppe rakennettiin uudelleen ruotsalaisaikaisten piirustusten mukaan, mikä on ainoa täysmittainen rekonstruointi Suomenlinnassa. Muutostyöt 1948-50 suunnitteli arkkitehtitoimisto Aulis Blomstedt ja vuosien 1980-83 rekonstruoinnin edellisen lisäksi arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt. | [19] | |
| Tenalji Kyhlenbeck |  | A 11, | 1749–1756 | Rakennustyöt alkoivat linnoitusluiskasta 1749 ja vuoteen 1754 mennessä muurattiin ainoastaan tenaljin sivumuurit. Kasemattoitu osa rakennettiin valmiiksi 1754-56. Venäläisellä kaudella etuseinä muurattiin uudelleen muotoonhakatulla graniitilla 1852. | [20] | | |
| Kuninkaanportti |  | A 12, | 1754 | Kuninkaanportti on Suomenlinnan alkuperäinen pääsisäänkäynti. Se rakennettiin vuonna 1753–1754 paikalle, jolle silloinen Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik kiinnitti laivansa tullessaan tarkkailemaan linnoituksen rakennustöitä. | [21] |  | |
| Kustaanmiekan rantavarustus | _island.JPG.webp) | A 13, | 1750–1753 | [22] | |||
| Patteri 1, ruutikellari A 14 |  | A 14, | 1866 | Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1866. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. | [23] | ||
| Patteri 1, ruutikellari A 15 |  | A 15, | 1878 | Kivinen ruutikellari korvasi kolme vuotta aikaisemmin rakennetun puisen kellarin vuonna 1878. 1880-luvulla peltikatto korvattiin maapeitteellä. Vuonna 1881 kellaria laajennettiin ja rakennettiin yhdyskäytävä kellariin A 14. | [23] | ||
| Patteri 2, ruutikellari A 16 |  | A 16, | 1870-luvun alku | 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. | [24] | ||
| Patteri 2, ruutikellari A 17 | A 17, | 1870-luvun alku | 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. | [24] | |||
| Patteri 2, ruutikellari A 18 |  | A 18, | 1866 | Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. | [24] | ||
| Patteri 2, ruutikellari A 19 |  | A 19, | Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. | [24] | |||
| Patteri 2, ruutikellari A 20 |  | A 20, | 1866 | Rakennettiin vuoteen 1866 mennessä peltikattoisena ja yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. | [24] | ||
| Patteri 2, ruutikellari A 21 | A 21, | 1870-luvun alku | 1870-luvun alussa rakennettiin graniittiperustaisia tykkiasemia, joihin kellari liittyi. | [24] | |||
| Patteri 2, ruutikellari A 22 |  | A 22, | 1866 | Yhdistettiin maapeitteisenä valliin vuonna 1876. Vuoden 1895 jälkeen tykkiasema muutettiin vuoden 1877 mallin 11" tykeille sopivaksi. | [24] | ||
| Patteri 3, ruutikellari A 23 |  | A 23, | 1866 | Rakennettiin kivisenä 1866 ja peitettiin maalla 1880-luvulla. | [25] | ||
| Patteri 3, ruutikellari A 24 |  | A 24, | Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. | [25] | |||
| Patteri 4, ruutikellari A 25 | A 25, | 1873 | Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. | [25] | |||
| Patteri 4, ruutikellari A 26 |  | A 26, | Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä ja peitettiin maalla 1878. | [25] | |||
| Patteri 4, ruutikellari A 27 | A 27, | 1873 | Vuonna 1873 rakennettiin kivinen tykinperusta ja siihen liittyvä suojakäytävä. | [25] | |||
| Patteri 4, ruutikellari A 28 |  | A 28, | Patterin 4 tykit ovat rihlattuja 9" tykkejä 1870-luvulta. | [25] | |||
| Patteri 4, ruutikellari A 29 | A 29, | Rakennettiin kivisenä 1868 mennessä. | [25] | ||||
| Patteri 4, ruutikellari A 30 |  | A 30, | [25] | ||||
| Patteri 4, ruutikellari A 31 |  | A 31, | 1876 | Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 4:n käyttöruutikellariksi. | [26] | ||
| Patteri 2, ruutikellari A 33 |  | A 33, | 1876 | Ruutikellari rakennettiin vuonna 1876 patteri 2:n käyttöruutikellariksi ja peitettiin maalla samana vuonna. | [27] |
Susisaari
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde | AM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Traverssi Adlerfelt |  | B 1, | 1770 | Rakennustyöt alkoivat 1756–1757, mutta ne jäivät kesken ja rakennus valmistui vuonna 1770. | [28] | ||
| Vaja B 2 |  | B 2, | 1878 | Hirsirunkoinen laudoitettu vaja on valmistunut vuonna 1878. | [29] | ||
| Vaja B 4 |  | B 4, | ennen 1899 | Vajan rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta se tapahtui ennen vuotta 1899. Hirsirunkoinen vaja siirrettiin ilmeisesti Harakasta Suomenlinnaan vuonna 1900. | [29] | ||
| Vanha levyhalli |  | B 5, | 1917 | Rakennettiin vuonna 1917 pumppaamoksi, kattilahuoneeksi ja työpajoiksi. Käytetään nykyisin veneiden kunnostushallina. | [30] | | |
| Bastioni Höpken |  | B 6, | 1750-1771 | Bastionin rakentaminen alkoi jo 1750, mutta Susisaaren linnanpihan aukiosuunnitelma valmistui 1753, jolloin myös Höpkenin suunnitelmat muuttuivat. | [31] | | |
| Ruutikellari B 7 |  | B 7, | 1869 | Kivinen ruutikellari B 7 rakennettiin 1869 puretun puisen ruutikellarin tilalle. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuonna 1878 maapeitteiseksi. | [32] | ||
| Käymälä |  | B 8, | 1930-luvun alku | Käymälä Rakennettiin 1930-luvun alkupuolella Valmetin telakan käyttöön. Se ei ole enää käytössä. | [32] | ||
| Majoitustila B 9 |  | B 9, | 1930 | Rakennettiin ilmeisesti 1930 työnjohtajien parakiksi. Toiminut myöhemmin varastona, asuntona 1940-luvulla ja se kunnostettiin majoitustilaksi vuonna 1987. | [32] | ||
| Dementjevin sauna |  | B 10, | 1877 | Kauppias Dementjev rakennutti varuskunnalle noin vuonna 1877 telakka-altaan reunalle kivisen kaksikerroksisen saunan. Rakennuksen alkuperäistä huonejakoa on muutettu ja koko länsiosa purettiin 1960-luvun alussa nosturiradan tieltä. Itsenäisyyden aikana rakennus on ollut työpaja- ja varastokäytössä. | [33] | ||
| Pumppuhuone |  | B 11, | 1932 | Pumppukuilu valmistui todennäköisesti 1932. Aluksi sen päällä oli tiilinen pumppuhuone, jota madallettiin myöhemmin nosturiradan takia. | [34] | ||
| Bastioni Taube |  | B 12, | 1753–1773 | Bastioni Taubea alettiin rakentaa vuonna 1753 ja puolustusmuurit valmistuivat vuonna 1757. Pommerin sota lykkäsi lopullista valmistumista vuoteen 1773. | [34] | ||
| Ammusvalimo |  | B 13, | 1871–1872 | Harmaakivinen valimo rakennettiin 1871-1872 bastioni Cedercreutzin puretun oikean siiven paikalle. | [35] | ||
| Uusi levyhalli |  | B 14, | 1945 | arkkitehti K. Lehtovuori | Rakennettiin levyhalliksi ja konepajaksi vuonna 1945. | [35] | |
| Muuntamo / Tuulimylly |  | B 15, | 1798 | Laivatelakan pumppuhuone valmistui ilmeisesti 1798. Siinä oli alun perin kolme kerrosta, joiden päällä oli puurakenteinen tuulimyllykoneisto. Kaksi ylintä kerrosta ja tuulimylly korvattiin pyramidikatolla 1863 ja rakennus muutettiin linnoitusrykmentin varastoksi 1867. | [36] | ||
| Tykistövaja |  | B 16, | 1873 | Hirsirunkoinen vaja rakennettiin valettujen ammusten varastoksi vuonna 1873. | [37] | ||
| Bastioni Seth |  | B 17a, | 1750–1753 | Bastionin vasen siipi ja kylki rakennettiin lähes valmiiksi vuosina 1750–1753. | [38] [39] | ||
| Puolibastioni Hjärne |  | B 17b, | 1773–1776 | Puolibastioni Hjärne rakennettiin 1750-luvulla valmistuneen bastioni Sethin oikean kyljen paikalle. | [40] | ||
| Tenalji von Fersen |  | B 17c, | 1773–1776 | Tenalji von Fersen sijaitsee Suomenlinnan Susisaarella kuivatelakan etelälaidalla. Tenalji valmistui vuonna 1776 armeijan laivaston leipomoksi ahtaalle, vanhempien linnoituslaitteiden ja telakan rajaamalle alueelle. | [41] [42] | | |
| Karsseri |  | B 18, | 1864 | Talo rakennettiin eristysselliksi pidätettyjä varten vuonna 1864. | [43] [44] | ||
| Sauna- ja varastorakennus |  | B 19, | 1991 | Tapani Kajaste, A-konsultit Oy | Paritalon B 25 varasto- ja saunarakennus valmistui 1991. | [45] | |
| Kurtiini Hamilton-Polhem (Tullimuseo) |  | B 20, | 1753–1777 | Kurtiini Hamilton Polhemin rakentaminen alkoi vuonna 1753 ja työt viimeisteltiin vuoteen 1777 mennessä. 1770-luvulla rakennettu kurtiinirakennus on toiminut linnoituksen kasarmina ja vankilana. Peruskorjattiin vuosina 1987-1991 arkkitehtitoimisto Petri ja Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan työpajoiksi. Tiloissa sijaitsee Tullimuseo. | [46] | | |
| Halkovaja B 22 |  | B 22, | ennen vuotta 1916 | Halkovaja ja entinen käymälä on rakennettu ennen vuotta 1916. | [47] | ||
| Amiraalintalo |  | B 23, | 1764 | Amiraalintalo valmistui pursi- ja soutuvenesataman vartiotuvaksi vuonna 1764. | [48] [47] | ||
| Pappila |  | B 24, | 1700-luku tai 1800-l. alku | Rakennuksen runko-osa on ainoa Suomenlinnassa ruotsalaiselta kaudelta säilynyt puurakennus. Sen tarkka rakennusaika ei ole tiedossa. Venäläisen kauden kartoissa se esiintyy vuodesta 1816 lähtien ja venäläisessä asiakirjamateriaalissa mainitaan, että se on ostettu ruotsalaisilta omistajilta. | [49] | ||
| Asuinrakennus B 25 |  | B 25, | 1990-1991 | Tapani Kajaste, A-konsultit Oy | Nk. Kultarannan paritalo rakennettiin vuosina 1990-1991. | [50] | |
| Viestikeskus |  | B 26a, | 1897 | Betoninen ammusvarasto rakennettiin 1897. Vuonna 1949 kattorakenteet vahvistettiin betonilla. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi rannikkopuolustuksen viesti- ja ilmavalvontakeskuksena. | [50] | ||
| Insinööripatterin ammusvarasto B 26b |  | B 26b, | 1869 | Kivinen ruutikellari B 26b rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteiseksi. Myöhemmin se yhdistettiin viereen rakennettuun betonivarastoon. | [51] | ||
| Varuskuntakasarmi |  | B 28, | 1866-1868 | Kasarmi rakennettiin huonokuntoisena puretun edeltävän kasarmin paikalle vuosina 1866-1868. Vuosina 1983-1985 rakennus peruskorjattiin Pohjoismaisen taidekeskuksen toimitiloiksi. | [52] | ||
| Susisaaren suuri ruutikellari |  | B 29, | 1778 | Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia. Vuosina 1776–1778 rakennettu ruutikellari nr. 2 on näistä toisena säilynyt tähän päivään. | [4] [53] | ||
| Talli |  | B 30, | 1910 | Rakennusrekisterien mukaan talli rakennettiin vuonna 1910. Se kunnostettiin traktoritalliksi 1970-luvun alussa. | [54] | ||
| Bastioni Hårleman |  | B 31, | 1750–1753 | Bastionin rakentaminen aloitettiin vuonna 1750 ja se valmistui pääosin vuonna 1753. | [54] | | |
| Tykistöpatterin ammusvarasto B 32 |  | B 32, | 1867 | Väliaikaiset puiset ammusvarastot korvattiin kivisillä, tynnyriholvatuilla kellareilla 1867. | [55] | ||
| Vaja B 33 |  | B 33, | 1881 | [56] | |||
| Vaja B 34 / Museokauppa |  | B 34, | 1876 | Pjotr Petrovitš Benard | Vaja rakennettiin vuonna 1876, jolloin insinöörieversti Pjotr Petrovitš Benard oli insinöörihallinnon päällikkö. Venäläisellä kaudella vajassa säilytettiin muun muassa linnoitustykistön taloustarvikkeita. Kunnostettiin vuonna 1970-luvun lopulla Severi Blomstedin suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa toimii Ehrensvärd-seuran perustama ja ylläpitämä museokauppa. | [57] [58] | |
| Vaja B 35 |  | B 35, | 1868 | Vajalla on historiaa vuodesta 1811, mutta muutoksien vuoksi sen rakennusvuotena pidetään vuotta 1868, jolloin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa. | [59] | ||
| Halkovaja |  | B 36, | 1882 | Vaja B 36 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 38. | [60] | ||
| Paikallismajurin talo |  | B 37, | 1756 | Carl Wijnblad (?) | Paikallismajurin talo sijaitsee Susisaaren linnanpihassa. Se rakennettiin linnanpihan ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 upseeriasunnoiksi. | [61] | |
| Halkovaja ja sauna |  | B 38, | 1882 | Vaja ja sauna B 38 rakennettiin samaan aikaan kuin Sininen talo ja vaja B 36. | [60] | ||
| Sininen talo |  | B 39, | 1882 | Pjotr Petrovitš Benard | Sininen talo rakennettiin vuosina 1881–1882 yliupseerien asuinrakennukseksi Susisaaren linnanpihan eteläsivulle, jossa sijaitsi eteläsivun bastioni Ekebladin rauniot Krimin sodan jäljiltä. Alun perin sininen rakennus on säilyttänyt nimensä, vaikka se on vuodesta 1925 lähtien ollut keltainen. | [62] | |
| Ehrensvärd-museo (Ekebladin paviljonki) |  | B 40, | 1751–1756 | Ekenbladin paviljonki rakennettiin alun perin 1751–1756. Se vaurioitui pahoin Krimin sodassa ja siihen on tehty useita muutostöitä. Rakennuksessa ollut Viaporin komendanttien asuntoja ja työhuoneita. Rakennus toimii nykyään Ehrensvärd-museona. | [63] [64] | | |
| Bastioni Palmstiernan talli |  | B 41, | 1770 | Susisaaren sisimpään puolustusvyöhykkeeseen kuuluvan Bastioni Palmstiernan sisäpihalle rakennettiin vuonna 1770 tallirakennus. Rakennus on tämän jälkeen toiminut useassa eri käyttötarkoituksessa, kuten esim. upseerien asuinrakennuksena ja vankilana. | [65] [66] | ||
| Suuri Palmstierna |  | B 42a, | 1749–1752, 1770–1775 | Bastioni Palmstierna ja kaponieri Blomcreutz ovat osa Susisaaren sisempää linnoitusvyöhykettä. Suuri Palmstierna rakennettiin useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1749–1752 sekä vuodesta 1770 eteenpäin. | [67] | | |
| Kaponieeri Blomcreutz |  | B 42b, | 1749–1753, 1774– | Vuosina 1749–1752 rakennettiin yksikerroksinen varustus. Toinen vaihe käynnistyi vuonna 1774, jolloin kaponieeri korotettiin kaksikerroksiseksi ja se sai nykyisen nimensä. | [68] | | |
| Kaponieeri de Carnal |  | B 43, | 1775–1777 | Kaponieeri de Carnal esiintyy ensimmäisen kerran bastioni Palmstiernan aukioehdotuksen yhteydessä J. M. Sprengtportenin linnoitussuunnitelmassa vuodelta 1774. Suunnitelmasta toteutui ainoastaan kaponieeri de Carnal, joka rakennettiin vuosina 1775–1777. | [69] | | |
| Pieni Palmstierna B 44 |  | B 44, | 1770 | 1770 rakennettiin bastioni Palmstiernan oikean siiven sisäpuolelle tiilikasarmi, jonka alemman kerroksen ulkoseinän muodosti 1749-52 rakennettu puolustusmuuri. | [70] | ||
| Pieni Palmstierna B 45 |  | B 45, | 1840 | Rakennettiin vuonna 1840 rakennuksen B 44 länsipuolelle, kiinni entiseen puolustusmuuriin. | [70] | ||
| Bastioni Kunnia |  | B 46, | 1754–1757. | Bastioni Kunnia kuuluu Susisaaren bastionien muodostamaan linnoitusketjuun. Bastioni oli vielä 1757 keskeneräinen muurinharjoiltaan ja ampumatasoiltaan, jotka viimeisteltiin 1770-luvun alussa. | [71] | | |
| Raveliini Hyvä Omatunto |  | B 47, | 1754–1774 | Raveliini Hyvä Omatunto on erillinen etuvarustus bastionirintamalle Kunnia–Hyve. Rakennuksessa on toiminut Suomenlinnan kesäteatteri vuodesta 1968. Rakennus kunnostettiin kesäteatteriksi Osmo Mikkosen suunnitelmien mukaan vuosina 1990–1993 | [72] | ||
| Bastioni Hyve |  | B 48, | 1754–1774 | Bastioni Hyve on osa Suomenlinnan neljän bastionin linnoitusketjua. Japanilainen teehuone Tokuyûan ijaitsee Susisaaressa, bastioni Hyveen punatiilisessä kasematissa. | [73] [74] | | |
| Bastioni Wrede |  | B 49, | 1750–1753 | Bastioni Wrede on maapeitteitä lukuun ottamatta vuonna 1753 valmistunut Suomenlinnan bastioni. | [75] | | |
| Tenalji Casimir Wrede |  | B 50, | 1751–1754 | [76] | |||
| Polhemin kasematti / Paja |  | B 51a, | 1753–1755 | Polhemin vasemman kyljen kaksi kasemattia kuuluivat bastionin vanhimpaan rakennusvaiheeseen. | [77] | ||
| Bastioni Polhem |  | B 51b, | 1752–1755 | Rakennustyöt alkoivat louhinnalla 1752. Seuraavana vuonna harmaakiviosa oli lähes valmis, mutta kasemattien ja muurinharjojen vesieristykset valmistuivat vasta 1755. | [78] | ||
| Vaja B 52 / Kesäteatterin varasto |  | B 52, | 1881 | 1700-luvun lopulla paikalla sijaitsi tykistövaja, joka vaurioitui vuoden 1855 pommituksissa. Uusi vaja rakennettiin puretun vajan perustuksille vuonna 1881. | [79] | ||
| Tsaplinskin huvila |  | B 53, | 1914 | Esikuntakapteeni Tsaplinski rakensi hirsihuvilan 1914. | [80] | ||
| Kanttinauhatalo / asuinrakennus |  | B 54, | 1916-1917 | arkkitehti Vänrikki Steinberg | Rakennettiin todennäköisesti venäläisen varuskunnan loppuvuosina 1916-17, mutta ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista taloista on säilynyt vain vähän asiakirjoja. | [80] | |
| Kanttinauhatalon vaja |  | B 55, | 1982 | Arkkitehtitoimisto Severi Blomstedt | Rakennettiin Kanttinauhatalon peruskorjauksen yhteydessä asukkaiden varastoksi. | [81] [82] | |
| Kahvila Piper (kellari ja kivijalka) |  | B 56, | 1800-luku | Kellari on säilynyt 1800-luvulla rakennetusta huvimajasta. Itse kahvila on valmistunut 1928 A. W. Ranckenin suunnittelemana. | [83] | | |
| Von Schantzin huvila |  | B 57a, | 1911-1912 | Puhtaanapitourakoitsija ja kauppias Vasili Kolosov rakensi huvilan itselleen vuonna 1898. | [84] | ||
| Asuinrakennus B 58 |  | B 58, | 1999[85] | Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy | [86] | ||
| Sauna |  | B 60, | 1985 | rakennusmestari Juhani Halonen | Sauna rakennettiin päärakennuksen B 61 ullakolta purettujen huoneiden hirsistä. | [87] | |
| Kolosovin talo |  | B 61, | 1898 | Puhtaanapitopäällikkö ja merikapteeni Karl Anton von Schantz rakennutti huvilan työntekijöilleen vuonsina 1911-1912. | [88] | ||
| Talousrakennus |  | B 62, | 1969 | Komentajakapteeni Antonio Veltheim rakennutti talous- ja asuinrakennuksen 1969. Vanha sauna- ja varastorakennus purettiin. | [89] | ||
| Vinssivaja |  | B 63, | 1990-1991 | Rainer Linderborg | Pienvenetelakan vinssivaja oli merkitty jo vuoden 1899 karttaan. 1930-luvulla vaja kunnostettiin, mutta se purettiin 1960-luvulla ja korvattiin uudella kevytrakenteisella vajalla. Huonokuntoinen vaja korvattiin uudella Rainer Linderborgin suunnitelmien mukaan 1990-91. | [88] | |
| Huoltorakennus B 65 |  | B 65, | 1997[85] | Arkkitehtitoimisto Topi Tuominen Oy | [90] | ||
| Tykistöpatterin ammusvarasto B 66 |  | B 66, | 1867 | Toinen Susisaaren tykistöpatterin ruutikellareista. | [88] | ||
| Casimir Wreden patterin ammusvarasto |  | B 67, | 1867-1868 | Kivinen, tynnyriholvattu ammusvarasto rakennettiin 1867-1868. Alun perin sinkkipeltikattoinen varasto muutettiin myöhemmin maapeitteiseksi. | [88] | ||
| Insinööripatterin ammusvarasto B 68 |  | B 68, | 1869 | Kiviset, tynnyriholvatut ammusvarastot B 68-70 rakennettiin 1869. Alun perin sinkkipeltikattoiset varastot muutettiin vuosina 1877-78 maapeitteisiksi. | [91] | ||
| Insinööripatterin ammusvarasto B 69 |  | B 69, | 1869 | [91] | |||
| Insinööripatterin ammusvarasto B 70 |  | B 70, | 1869 | [91] | |||
| Vaja B 71 |  | B 71, | 1960-luvun alku | Rakennettiin 1960-luvun alussa puuvajaksi ja käymäläksi. | [88] | ||
| Sauna B 72 |  | B 72, | 1988 | Pentti Koponen | Sauna rakennettiin samalla paikalla palaneen saunarakennuksen tilalle vuonna 1988. | [88] | |
| Kioski B 76 |  | B 76, | 2009[85] | Gullichsen Vormala Arkkitehdit | Paikalta on purettu Esko Vormalan 1970-luvulla suunnittelema puinen kioski. | [92] [93] | |
| Telakan portinvartijan koppi |  | B 77, | 1945 | Rakennettiin vuonna 1945, kun sotakorvausteollisuus käynnistyi telakalla ja kulku oli tiukasti valvottu. | [93] | ||
| Telakan vaja B 78 |  | B 78, | 2005[85] | T. Koskenniemi, Suomenlinnan hoitokunta | [94] |
Iso Mustasaari
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde | AM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rantakasarmi |  | C 1, | 1868–1870 | arkkitehti Greifon | Galleria Rantakasarmi sijaitsee lauttalaiturin tuntumassa. Kivinen kasarmirakennus rakennettiin vuosina 1868–1870. Tilassa on aikaisemmin toiminut Pohjoismainen taidekeskus. | [95] | |
| Talli C 2 |  | C 2, | 1868–1870 | Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa. | [96] | ||
| Talli C 3 |  | C 3, | 1868–1870 | Rakennettu samanaikaisesti Rantakasarmin kanssa. | [96] | ||
| Lavrentjevin talo |  | C 7, | 1911 | Rappaus- ja maalarimestari Aleksander Lavrentjev rakennutti talon vuonna 1911. | [97] | ||
| Kasarmi / Suomenlinnan Päällystöyhdistyksen kerho |  | C 8, | 1892 | Rakennettiin vuonna 1892 jalkaväen komppaniaa varten. | [98] | ||
| Koulu / Hostel Suomenlinna |  | C 9, | 1908-1909 | Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys rakennutti talon kansakouluksi vähävaraisille lapsille vuosina 1908-1909. | [99] | ||
| Semenovin leipomo |  | C 10, | 1888 | Muonittaja Semenov rakennutti leipomon 1888. | [100] | ||
| Asuinrakennus C 11 |  | C 11, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Kahden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. | [101] | |
| Asuinrakennus C 12 |  | C 12, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Yhden perheen talo rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. 1950-luvulla paikalta purettiin ns. Putankinin talo. | [101] | |
| Petrovin vaja |  | C 13, | 1868 | Rakennettiin talon C 14 varastoksi todennäköisesti yhtä aikaa päärakennuksen kanssa. | [102] | ||
| Petrovin talo |  | C 14, | 1868 | Marketentti Aleksei Petrov rakennutti talon 1868. | [103] | ||
| Semenovin talo |  | C 15, | 1866? | Rakennettu sen jälkeen, kun 1866 Viaporin insinöörihallinto kaavoitti korttelin kauppiaiden käyttöön. | [104] | ||
| Sinebrychoffin leivintupa / asuinrakennus |  | C 16, | 1868 | Rakennettiin Sinebrychoffin palveluskunnan taloksi vuonna 1868. | [105] | ||
| Asuinrakennus C 17 |  | C 17, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. | [106] | |
| Nedonoskovin talo |  | C 18, | 1860-luku | Marketentti Nedonoskov rakennutti kaksipäätyisen kaupparakennuksen 1860-luvulla. Kolmas pääty on laajennus vuodelta 1909. | [107] | ||
| Lämpökeskus ja vaja |  | C 19, | Lautarakenteinen vaja saattaa olla osittain Venäjän vallan aikainen. Vajan taakse rakennettiin Galotškinin talon vuonden 1909 palon jälkeen palomuuri tiilistä. | [108] | |||
| Galotškinin piharakennus |  | C 20, | 1909 | Rakennuksen vanhin osa rakennettiin 1909 kaupan varastoksi ja vierastaloksi. | [108] | ||
| Galotškinin talo |  | C 21, | 1909 | Marketentti Galotškin osti talon 1847 ja kunnosti sen 1860-luvulla julkisivuiltaan ajanmukaiseksi. Talo paloi korjauskelvottomaksi 1909. Uuden rakennuksen harja käännettiin tien suuntaiseksi. | [109] | ||
| Asuinrakennus C 22 |  | C 22, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. | [109] | |
| Merivartioston sauna |  | C 24, | 1978 | Arkkitehtitoimisto Osmo Sipari | Rakennettiin vuonna 1978 merivartioasemaa C 24 peruskorjattaessa. | [110] [111] | |
| Jalkaväkikomppanian keittiö / Helsingin merivartioasema |  | C 25, | 1891 | Suunniteltiin vuonna 1891 muun muassa jalkaväkikomppanian keittiöksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan. | [112] | | |
| Jauhovarasto |  | C 26, | 1885 | Rakennettiin vuonna 1885 tykistön jauhovarastoksi. Peruskorjattiin vuonna 1978 Merivartioston käyttöön arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnitelmien mukaan. | [112] | ||
| Venevajat |  | C 27, | 1916-1917 | Venevajat rakennettiin 1916-1917 Viaporin Miinapataljoonan joukkojen kuljetusveneitä varten. Samanikäinen ja samanlainen vajapari purettiin huonokuntoisena rakennusten C 28 ja C 34 välistä vuonna 1969. | [113] | ||
| Kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus, Pirunkirkko |  | C 28, | 1776–1786 | kenraali Arbin | Pirunkirkko on kruunulinna Ehrensvärdin läntinen siipirakennus. | [114] | |
| Asuinrakennus C 29 |  | C 29, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. | [115] | |
| Asuinrakennus C 30 |  | C 30, | 1990-1991 | Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & Timo Airas | Rakennettiin työsuhdeasunnoiksi Helsingin kaupungin työntekijöitä varten vuosina 1990-1991. | [115] | |
| Kruunulinna Ehrensvärd, puolustusrintamaosa |  | C 31, | 1775– | Kruunulinna Ehrensvärdin puolustusrintamaosa käsittää keskusbastioni Stackelbergin, jonka molemmin puolin sijaitsevat kurtiinit ja niiden päissä siipirakennuksiin liittyvät puolibastionit. | [116] | | |
| Lautavarasto |  | C 33, | 1992-1995 | Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik | Puutavaravarasto rakennettiin palvelemaan rakennuksessa C 34 toimivaa puusepänverstasta. | [117] | |
| Miinapaja / Puutyöverstas |  | C 34, | Miinapaja rakennettiin ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina, eikä piirustuksia ole säilynyt. | [117] | |||
| Konepajan varasto |  | C 35, | Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 37 ja 39. | [118] | |||
| Insinöörijoukkojen konepaja |  | C 36, | Tyyliltään klassismin sävyttämä jugend-rakennus valmistui venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen toisessa vaiheessa kuten C 34. | [118] | |||
| Varasto C 37 |  | C 37, | Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja 39. | [119] | |||
| Nostotelakan konehuone / verstas |  | C 39, | Rakennettiin venäläisellä kaudella Varvilahden telakka-alueen varhaisimmassa vaiheessa, kuten C 35 ja 37. | [119] | |||
| Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus |  | C 40, | 1776–1786 | kenraali Arbin | Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen siipirakennus valmistui vuonna 1786. | [120] | |
| Lennätinasema / tullin venetukikohta |  | C 41, | 1915 | Lennätin- ja puhelinasema rakennettiin 1905 Kruunulinna Ehrensvärdin itäisen siipirakennuksen (C 40) viereen. | [121] | ||
| Kellotapuli ja aita |  | C 42, | 1888-1889 1872 (aita) | Kellotapuli rakennettiin 1888-1889. Siihen liittyvä aita oli lahjoitusten turvin valmistunut jo 1872. | [122] | | |
| Suomenlinnan kirkko |  | C 43, | 1849–1854 | Konstantin Ton (alkuperäissuunnitelma), Einar Sjöström (muutossuunnitelma), Jarl Eklund | Aleksanteri Nevskin kirkko valmistui vuonna 1854. Kirkko oli tyyliltään viisikupolinen, bysanttilais-venäläinen ortodoksikirkko. Suomen itsenäistyttyä ortodoksinen esineistö varastoitiin ja kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Neljän pikkutornin kupolit purettiin vuonna 1919. Julkisivumuutoksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti vuonna 1923 arkkitehti Einar Sjöström, joka kuoli samana vuonna. Muutostyöstä käytiin kiivasta keskustelua, mutta se toteutettiin kilpailun tuomaristoon kuuluneen Jarl Eklundin valvonnassa. Pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi ja pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. | [123] | |
| Kaponieeri 1 |  | C 44, | 1787-1788 | Rakennus sijaitsee Suomenlinnan Ison Mustasaaren pohjoisrannalla. | [124] | ||
| Pohjoinen polygoni |  | C 47, | 1777–1805 | Sprengtportenin vuoden 1774 yleissuunnitelman mukainen Ison Mustasaaren pohjoisrannan pituinen suora muuri rakennettiin hitaasti vuosina 1777–1805. | [125] | ||
| Vaja C 48 |  | C 48, | 1995 | Reetta Amper | Rakennuksen C 49 pihavaja sijaitsee pohjoisen polygonin muuria vasten paikalla, jossa on vanhastaan ollut päärakennuksen piharakennuksia. Viimeisin purettiin vuonna 1995, jolloin nykyinen vaja valmistui. | [126] | |
| Sotilaskeittiö / asuinrakennus C 49 |  | C 49, | 1841 | C 49 rakennettiin vuonna 1841 sotilaskeittiöksi. | [127] | ||
| Halkovaja / Autotalli C 50 |  | C 50, | 1959 | Tiilipilarirakenteinen Kurtiinitalon puuvaja rakennettiin pohjoisen polygonin muuria vasten vuonna 1959 kuten viereinen koulurakennus C 55. Vaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994. | [128] | ||
| Halkovaja / Autotalli C 51 |  | C 51, | Kurtiinitalon puuvaja kunnostettiin autosuojaksi vuonna 1994. | [128] | |||
| Kurtiinitalo ja bastioni Bielke |  | C 52, | 1761–1762, 1762–1847 | Augustin Ehrensvärd, J. M. Sprengtporten | Bastioni Bielke ja Kurtiinitalo muodostavat rakennuksen C 52 Isolla Mustasaarella. Pohjoinen, suora Kurtiinitalo rakennettiin 1761–1762. Bastioni Bielken vasen siipi rakennettiin Ehrensvärdin suunnitelmien mukaan 1762–1772 ja oikea siipi 1772–1775 J. M. Sprengtportenin suunnitelmien mukaan. Venäläisellä kaudella rakennuksiin tehtiin muutoksia, suurimpana korottaminen kolmekerroksiseksi vuosina 1845–1847. | [129] [130] | |
| Suomenlinnan Upseerikerho |  | C 53, | 1875–1876 | Suomenlinnan upseerikerho on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti samoissa tiloissa toiminut upseerikerho. | [131] [132] | | |
| Noakin arkki |  | C 54, | 1764–1780-luku | (Carl Hårleman), Jean Eric Rehn, ja A. E. Gete | Noakin arkki on Suomenlinnan suurin asuinrakennus ruotsalaiselta kaudelta ja se on myös Suomen ensimmäinen asuinkerrostalo. Rakennuksen arkkitehtuurissa on havaittavissa vaikutteita Carl Hårlemanilta[133] ja suunnitteluun ovat osallistuneet Jean Eric Rehn[134] ja A. E. Gete.[133] Rakennus korotettiin nelikerroksiseksi 1780-luvulla. | [134] [133] | |
| Koulu |  | C 55, | 1959 | Lauri Pajamies, rakennusvirasto | Helsingin kaupunki rakennutti Suomenlinnaan uuden kansakoulun vuonna 1959. | [135] | |
| Taitettu kurtiini |  | C 56, | 1777-1788 | Taitettu kurtiini rakennettiin Sprengtportenin 1774 suuren yleissuunnitelman mukaan. | [135] | ||
| Asuinrakennus / Rantatalo |  | C 57, | 1912 | Rakennettiin 1912 armeijan varusvarastoksi. Nykyisin asuinkäytössä. | [136] [137] | ||
| Aliupseeritalo / Asuinrakennus C 58 |  | C 58, | 1876-1877 | Rakennettiin 1876-1877 muonavarastoksi. Vuonna 1920 sen sisäosat tuhoutuivat tulipalossa. Korjattiin vuosina 1931-1932 asuinrakennukseksi. | [138] | ||
| Bastioni Horn |  | C 59, | 1775 | Bastioni Horn rakennettiin vuosina 1774–1775 J. M. Sprengtportenin yleissuunnitelman mukaan. | [139] [138] | ||
| Venevajat C 60 ja C 61 |  | C 60 ja C 61, | 1846–1851 | Suomenlinnan Ison Mustasaaren itärannan pieneen satamaan rakennettiin vuosina 1846–1851 yhteensä kahdeksan tiilipilarein vahvistettua puuvajaa. Vajoista neljä paloi Krimin sodan pommituksissa, ja vuonna 1920 yhdessä vajoista sattui tulipalo, jonka seurauksena yksi purettavaksi määrätyistä kranaateista räjähti sytyttäen myös viereiset ammukset. Vajoista kaksi paloi perustuksiaan myöten, ja kaksi muuta rakennusta kärsivät pahoin. Vajoista kaksi on säilynyt tähän päivään. | [140] | ||
| Pesula |  | C 62, | 1910-luvun alku | Rakennus C 62 rakennettiin 1910-luvun alussa suolanpoistolaitokseksi. 1920-luvun jälkeen rakennus toimi useita vuosikymmeniä pesulana. Peruskorjattiin ja laajennettiin 1980-luvulla Kirmo Mikkolan suunnitelmien mukaantoimistokäyttöön Suomenlinnan hoitokunnan isännöintitoimistolle. | [141] | ||
| Oleninin talo |  | C 65, | 1911 | Insinööri Olenin rakensi talon 1911. Peruskorjattu yhden perheen käyttöön 1989-1990. | [142] | ||
| Vasiljevin talo / Nukkemuseo |  | C 66, | 1911-1913 | Kapteeni Vasiljev sai luvan rakentaa mansardikattoisen huvilan vuonna 1911, mutta se toteutettiin harjakattoisena. Talon 1913 ostanut Nedonoskov rakensi ulkoeteisen talon päätyyn. Peruskorjattiin vuonna 1982. Kellarikerroksessa toimii nukkemuseo ja kahvio. | [143] | ||
| Jääkellari / vaja |  | C 70, | 1895–1898 | Rakennettiin 1895-1898 jääkellariksi upseeritalojen asukkaille. | [144] [145] | ||
| Lennättimen kanslia / asuinrakennus |  | C 71, | 1906–1910 | Rakennettiin 1906-1910 upseerien asunnoksi ja sotilaslennättimen kansliaksi. | [146] [147] | ||
| Jääkellari |  | C 72, | 1906–1910 | Rakennuksen C 71 jääkellari Tykistölahdelle suuntautuvine portaineen rakennettiin 1906-1910. | [148] | ||
| Inventaariokamari |  | C 74, | 1778–1783 | todennäköisesti Fredrik af Chapman | Tykistölahden rannalla sijaitseva inventaariokamari ja siihen liittyvä mastovaja rakennettiin vuosina 1778–1783. Inventaariokamari vaurioitui Krimin sodan pommituksissa vuonna 1855. Mastovaja tuhoutui täysin. | [149] | |
| Soittokunnan talon sauna |  | C 75a, | 1981 | Rakennettiin Soittokunnan talon peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1981. Saunarakennuksen eteläpäädyssä on askartelutila. | [150] | ||
| Soittokunnan talon vaja |  | C 75b, | 1981 | Ulkovarasto rakennettiin vuonna 1981. | [150] | ||
| Upseerikasarmi / Soittokunnan talo |  | C 76, | 1841 | Soittokunnan talo valmistui vuonna 1841. Rakennus paloi Krimin sodassa, mutta se kunnostettiin heti sodan jälkeen. Vuonna 1902 rakennuksessa sattui jälleen tulipalo, jonka jälkeen suojakatto poistettiin ja tilalle laitettiin tavallinen peltikatto. | [151] [152] | ||
| Viaporin linnoitustykistön maneesi, nyk. Sotamuseon Maneesi |  | C 77, | 1881 | arkkitehti Greifon | Viaporin linnoitustykistön maneesi rakennettiin vuosina 1880–1881 tykistön harjoituksia varten. Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelivat rakennuksen peruskorjauksen näyttelyhalliksi Sotamuseolle, joka muutti tiloihin 1989. | [153] | |
| Suomenlinnan pelastusasema |  | C 78, | 1915 | Rakennettiin talliksi vuonna 1915. | [154] | | |
| Tykistön maneesi |  | C 81, | 1903-1904 | Linnoitustykistön maneesi rakennettiin 1903-1904. | [155] | ||
| Sotilaskeittiö C 82 |  | C 82, | 1842 | Rakennettiin vuosina 1841-42 kuten sotilaskeittiö C 49. | [156] [157] | ||
| Tykistökasarmi / Vaasan kasarmi |  | C 83, | 1849–1853 | Kolmikerroksinen kasarmirakennus rakennettiin kahta sataa perheellistä rivimiestä varten. Heti valmistumisen jälkeen rakennus muutettiin naimattoman miehistön kasarmiksi 1180 sotilaalle. | [158] [157] | | |
| Kasarmi C 84 |  | C 84, | 1839–1840 | Varuskuntakortteliin sijoittuva kasarmi rakennettiin vuosina 1839–1840. Sotavankileirin aikaan vuosina 1918–1919 rakennuksessa toimi kolmannen vankipiirin kanslia. Muuten 1900-luvulla rakennus on ollut asuntoina. Rakennuksen peruskorjaus tehtiin 1970-luvun lopulla. | [159] | ||
| Vaja C 85 |  | C 85, | 1890 | Rakennettiin 1890 samana vuonna palaneen vajan perustuksille. | [160] | ||
| Sotilaskeittiö / Työsiirtolan toimisto C 86 |  | C 86, | 1841 | C 86 rakennettiin vuonna 1841. Rakennus on toiminut muun muassa sotilaskeittiönä, pesulana ja työsiirtolan toimistona. | [161] | ||
| Saunavaja |  | C 87, | ei tiedossa | Rakennuksen C 88 pihapiiriin kuuluvan saunavajan rakennusvuosi ei ole tiedossa. | [162] | ||
| Sokolovin talo |  | C 88, | 1913 | Kirkonpalvelija V. Sokolov rakennutti hirsitalon vuonna 1913. | [163] | ||
| Sarvilinna Hessenstein |  | C 93, | 1775–1777 | Rakennettu Sprengtportenin yleissuunnitelman 1774 mukaisesti. | [164] [42] | |
Pikku Mustasaari
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde | AM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kurtiini Stromberg-Scheffer |  | D 1, | 1751–1753, 1773-1774 | Ensimmäisessä vaiheessa 1751–1753 rakennettiin vain matala puolustusmuuri. Toisessa vaiheessa muuria korotettiin ja sen taakse tehtiin pulpettikattoinen kurtiinirakennus. | [165] [166] | ||
| Bastioni Scheffer |  | D 2, | 1751–1753, 1773-1774 | Bastioni Scheffer rakennettiin vuosina 1751–1753 suoraan kalliolle ilman sisätiloja. Maaston muotoa hyväksi käyttäen tehtiin vasempaan kylkeen yksi kasematti. | [167] | | |
| Bastioni Stromberg |  | D 3, | 1751–1753, 1773-1774 | Vuosina 1751–1753 tehtyä rakennustyötä täydennettiin Sprengtportenin laajan yleissuunnitelman mukaan Nils Mannerschanzin johdolla vuosina 1773–1774. | [168] | | |
| Bastioni Stiernroos |  | D 7, | 1753–1756 | Bastioni Stiernroos rakennettiin vuosina 1753–1756, mutta viimeisteltiin vielä vuosina 1770–1773. | [169] [170] | ||
| Bastioni Löwenhielm |  | D 8, | 1753–1756, 1773–1775 | Ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuosina 1753–1756 valmistui bastionin oikea siipi ja kylki ilman kasematteja sekä kärkikasematti, joka muodosti vasemman siiven ja kyljen. Vasen siipi ja kylki sekä osa oikean siiven puolustusmuuria saatiin valmiiksi toisessa rakennusvaiheessa 1773–1775. | [171] [170] | ||
| Pikku-Mustasaaren ruumishuone |  | D 9, | 1846 | Ruumishuone kuului vuoden 1844 yleiseen sairaalasuunnitelmaan ja se toteutettiin vuosina 1845–1846. Keltaiseksi maalattu empiretyylinen rakennus on ulkoiselta asultaan säilynyt melko hyvin. | [172] [173] | ||
| Kurtiini Löwenhielm-Stiernroos |  | D 10, | 1754, 1769-75 | Matala kurtiinimuuri rakennettiin vuonna 1754 ja sitä laajennettiin 1769-74. Varsinainen kurtiinirakennus on vuosilta 1773-74. | [174] [175] | ||
| Apteekkitalo |  | D 11, | 1752–1756, 1849-1850 | Apteekkitalo rakennettiin yksikerroksisena vartiotuvaksi vuosina 1752–1756. Vuosina 1849–1850 apteekkitaloa korotettiin yhdellä kerroksella. Apteekkitalon lounaan puoleinen luonnonkivestä muurattu seinä on yhteydessä Bastioni Stiernroosin vasemman siiven kanssa. | [176] [177] | ||
| Sairaala / Merisotakoulun luokkarakennus |  | D 12, | 1828-1831 | Carl Ludvig Engel | Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala rakennettiin vuosina 1828–1831. | [178] [179] | |
| Sairaala / Merisotakoulu |  | D 13, | 1849–1852 | Sairaala rakennettiin vuosina 1849–1852. Nykyisin Merisotakoulun käytössä. | [180] [181] | ||
| Kasarmi / Merisotakoulun asuntola |  | D 14, | 1754-1756 | Kasarmi rakennettiin vuosina 1754-1756. | [182] | ||
| Vartiotupa / Planetaario |  | D 15, | 1820 | Rakennus suunniteltiin 1819 ja rakennettiin 1820 hirsisen vartiotuvan paikalle. | [183] [173] | ||
| Sauna / varasto |  | D 22, | 1845 | Sauna rakennettiin vuosina 1844–1845 merisotilashallinnon sairaalan saunaksi. | [184] | ||
| Kulkutautisairaala / Merisotakoulun esikunta |  | D 23, | 1916 | Sairaala D 23 rakennettiin kulkutautien osastoksi ensimmäisen maailmansodan aikana, ilmeisesti 1916. | [185] | ||
| Verstas / asuinrakennus |  | D 24, | 1845 | Yksikerroksinen hirsinen meriviraston verstaaksi rakennettiin vuosina 1844–1845. 1920-luvulta lähtien asuinkäytössä. | [186] | ||
| Muuntamo |  | D 25, | 1929 | Tiilirakennus rakennettiin rakennusrekisterin mukaan vuonna 1929. | [187] | ||
| Saunatalo |  | D 26, | 1902-1904 | Saunatalo rakennettiin merisotasairaalan pesulaksi ja saunaksi vuosina 1902-1904. 1926 pesulasali ja saunaosasto muutettiin asunnoiksi. Vuosien 1991-1992 peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin taloon Merisotakoululle 26 oppilaan asuntola. | [188] |
Länsi-Mustasaari
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ammusvarasto E 1 / Patteri 4 |  | E 1, | 1869 | Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. | [189] | |
| Ammusvarasto E 2 / Patteri 3 |  | E 2, | 1869 | Vuonna 1869 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1878 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. | [189] | |
| Rakennus E 3 |  | E 3, | 1757–1760 | Rakennus E 3 on osa vain osittain toteutuneesta Länsi-Mustasaaren huoltokeskussuunnitelmasta. Se rakennettiin kasarmiksi vuosina 1757–1760. | [190] | |
| Upseeripaviljonki |  | E 4, | 1759–1761 | Rakennus kuuluu samaan huoltokeskussuunnitelmaan kuin rakennukset E 3 ja E 5. Se rakennettiin v. 1759–1761 upseerien asuinrakennukseksi. | [191] | |
| Kasarmi E 5 |  | E 5, | 1756–1761 | Kasarmi E 5 rakennettiin käyttökuntoon vuosina 1756–1761, mutta sen väliaikainen puukatto korvattiin kunnollisella vasta vuonna 1798. | [192] | |
| Ammusvarasto E 6 / Patteri 3 |  | E 6, | 1868 | Vuonna 1868 rakennettiin ammusvarasto kurtiini Tessin–Gyllenborgin eteläpäätyyn. Vuonna 1877 sinkkipeltikatto korvattiin maapeitteellä. | [193] | |
| Kurtiini Tessin–Gyllenborg |  | E 7, | 1749–1751 ja 1755 | Bastionit Tessin ja Gyllenborg ja kurtiini niiden välissä rakennettiin 1749–1751 ja 1755. Bastionit jäivät myöhemmin venäläisen vallivyöhykkeen alle, mutta kurtiini yhdistää edelleen patterit 1 ja 2. | [129] [193] | |
| Nallensauna |  | E 9, | 1949 | Heikki Sysimetsä | Turvekattoinen saunarakennus valmistui 1949. | [194] |
| Sotaoikeuden talo |  | E 11, | 1875 | Pjotr Petrovitš Benard | Sotaoikeuden talo rakennettiin vuonna 1875 linnoitusrykmentin laboratorioksi kiväärin patruunoiden valmistusta varten. | [195] [194] |
| E 12 Leipomo/asuinrakennus |  | E 12, | 1762 | E 12 on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1762. Rakennusta on myöhemmin muutettu ja laajennettu. | [196] | |
| Kaponieeri Löwen / Miinaluokka |  | E 14, | 1825-1826 | Vuosina 1753-56 rakennettu Kaponieeri Löwen purettiin ja sen tilalle rakennettiin ruutivarasto 1825-26. | [197] | |
| Ammusvarasto E 19 / Patteri 1 |  | E 19, | 1867 | Vuonna 1867 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1875–1876 peitettiin maalla. | [198] | |
| Ammusvarasto E 27 / Patteri 2 |  | E 27, | 1868 | Vuonna 1868 rakennettu ammusvarasto. Vuonna 1877 peitettiin maalla. | [199] | |
| Patteri 3, miehistösuoja E 28 |  | E 28, | 1900–1901 | Patteri 3 rakennettiin ruotsalaisaikaisen bastioni Tessinin päälle vaiheittain jo Krimin sodasta lähtien. Betonoidut tykkiasemat rakennettiin vuosina 1900–1901. | [199] | |
| Patteri 3, miehistösuoja E 29 |  | E 29, | 1900–1901 | Miehistösuojissa E 28 ja E 29 on kaksi kasemattia. | [199] |
Särkkä
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaponieeri von Törne | .jpg.webp) | F 1 | 1750–1752 | Ei tietoa | Kaponieeri von Törne sijaitsee Särkän saarella. | [200] [201] |
| Kaponieeri Gerdes |  | F 2 | 1750–1752 | Ei tietoa | Kaponieeri Gerdes on lähes identtinen peilikuva kaponieeri von Törnestä. | [202] [203] |
| Kurtiini von Törne – Gerdes |  | F 3 | 1751–1754 | Ei tietoa | Kurtiini von Törne – Gerdes laskee kaponieeri von Törnestä kaponieeri Gerdesiin päin. | [204] [205] |
| Bastioni Liewen |  | F 4 Särkkä, | 1749–1751 (1774–1790-luku) | Ei tietoa | Bastioni Liewen sijaitsee Särkän saarella, jonka linnoittaminen aloitettiin vuonna 1749. Bastioni rakennettiin uudelleen vuoden 1774 suunnitelmien mukaan ja valleja korotettiin vielä uudestaan 1780- ja 1790-luvuilla. | [129] [206] |
Pormestarinluoto
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde | AM |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pormestarinluodon patteri |  | G, | ei tietoa | ei tietoa | Patterissa on neljä tykkiasemaa. Sen tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Vuoden 1864 yleisasemapiirustuksessa on maininta "uudelleen rakennettu viiden tykin patteri". Sitä aikaisemmissa kartoissa luodolla ei esiinny rakenteita. | [207] | |
Lonna
| Rakennus | Kuva | Osoite/Sijainti | Rakennettu | Suunnittelija | Tietoa rakennuksesta | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Miinavarasto |  | H 1, | 1837 (1885) | Rakennettiin vuonna 1837 tykistön ruutivarastoksi. Perusteellisen korjauksen myötä muutettiin miinavarastoksi 1885. | [208] | |
| Miinojen kokoonpanorakennus | H 2, | 1915 | Valmistui lattioita lukuun ottamatta 1915. | [209] | ||
| Miinavarasto |  | H 3, | 1882-1883 | [210] | ||
| Miinavarasto |  | H 5, | 1882 | [211] | ||
| Vartiotupa | H 6, | 1860 | Laajennettu 1882 ja 1902. | [212] | ||
| Miinalaboratorio / asuinrakennus | H 7, | 1887 tai 1890 | [213] | |||
| Sauna | H 8, | 1925 | [214] |
Lähteet
- Suomenlinnan rakennusten historia. Jyväskylä: Museoviraston rakennushistorian osasto & Suomenlinnan hoitokunta, 1997. ISBN 951-9075-91-7.
- Rakennusten historia -kartta suomenlinna.fi.
Viitteet
- Alue suomenlinna.fi. Viitattu 15.3.2020.
- Rakennusten historia -kartta (A1 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 12
- https://www.suomenlinna.fi/kokous-ja-juhlatilat/kokoustilat/ruutikellari-max-60/
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 13, 70
- Rakennusten historia -kartta (A3 kartassa) suomenlinna.fi. Viitattu 29.9.2011.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 15
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 16
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 16-17
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 18
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 19
- Rakennusten historia -kartta (A6 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 21
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 22
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 23
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 24
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 25
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 27
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 28
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 29
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 30
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 31
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 33
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 34
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 35
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 36
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 37
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 40
- Suomenlinnan rakennusten historia, s. 42
- Suomenlinnan rakennusten historia, s. 44
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 45
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 46
- Rakennusten historia -kartta (B10 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 48
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 50
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 51
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 52
- Rakennusten historia -kartta (B17a kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 52-54
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 55
- http://www.ark.fi/ark5_98/fersen.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 56
- Rakennusten historia -kartta (B18 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 58
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 59
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 60
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 64
- Rakennusten historia -kartta (B23 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (B24 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 67
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 68
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 69-69
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 70
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 71
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 74
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 75
- Suomenlinnakeskuksen museokauppa ja kesäkauppa suomenlinnatours.com. Viitattu 12.4.2020.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 76
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 77
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 78–80
- Rakennusten historia -kartta (B37 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 81
- Ehrensvärd-museo suomenlinnatours.com. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 16.7.2011.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 82
- Rakennusten historia -kartta (B41kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 83
- Rakennusten historia -kartta (B42a kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 86
- Rakennusten historia -kartta (B43 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 88
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 90
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 91–92
- Teehuone Tokuyûan urasenke-finland.org. Viitattu 29.7.2011.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 93
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 94
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 96
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 97
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 98
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 101
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 102
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 103
- Suomenlinna B 54 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.3.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinna – Piperin puisto – Selvitys, Suomenlinnan hoitokunta
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 105
- Rakennusluvan päiväys
- Susisaari Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.3.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 106
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 108
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 107
- Susisaari Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.4.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 109
- Suomenlinna B 1 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.3.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 111
- Suomenlinna B 78 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.3.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 114
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 116
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 118
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 119
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 120
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 121
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 122
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 123
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 124
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 125
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 126
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 127
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 128
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 129
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 130
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 132
- Suomenlinna C 24 Arska. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.4.2020. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 133
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 135
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 136
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 138
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 139
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 141
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 142
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 143
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 140
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 146
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 147
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 148–150
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 151
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 152
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 154
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 155
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 156
- Suomenlinna ja ympäröivät linnoitussaaret nba.fi. 1993. Museovirasto.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 157
- http://www.ark-jn.fi/renovation/irenovation.htm
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 159
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 161
- Kivelä, Reijo: Noakin arkki (1764–76) viapori.fi. Viitattu 11.7.2011. [vanhentunut linkki]
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 163
- Rakennusten historia -kartta (C 57 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 164
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 166
- Rakennusten historia -kartta (C59 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (C60 ja 61 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 168
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 169
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 170
- Rakennusten historia -kartta (C70 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 171
- Rakennusten historia -kartta (C71 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 172
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 173
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 174
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 175
- Rakennusten historia -kartta (C76 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 176
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 177
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 178
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 179
- Rakennusten historia -kartta (C82 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 182
- Rakennusten historia -kartta (C83 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (C84 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 185
- Rakennusten historia -kartta (C86 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 187
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 188
- Rakennusten historia -kartta (C93 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (D1 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 200
- Rakennusten historia -kartta (D2 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (D3 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (D7 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 205
- Rakennusten historia -kartta (D8 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (D9 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 207
- Rakennusten historia -kartta (D10 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 208
- Rakennusten historia -kartta (D11 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 209
- Rakennusten historia -kartta (D12 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 210
- Rakennusten historia -kartta (D13 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 212
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 214
- Rakennusten historia -kartta (D15 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 216
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 218
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 219
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 220
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 221-222
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 226
- Rakennusten historia -kartta (E3 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (E4 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (E5 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 233
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 234
- Rakennusten historia -kartta (E11 kartassa) suomenlinna.fi.
- Rakennusten historia -kartta (E12 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 237
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 239
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 242
- Rakennusten historia -kartta (F1 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 246
- Rakennusten historia -kartta (F2 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 248
- Rakennusten historia -kartta (F3 kartassa) suomenlinna.fi.
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 249
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 250
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 256
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 260
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 261
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 262
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 263
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 264
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 265
- Suomenlinnan rakennusten historia s. 266
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.