Luettelo Suomen vesistöistä
Luettelo Suomen vesistöistä luettelee Suomen vesistöalueet. Näitä ovat pinta-alaltaan yli 200 km² suuruiset päävesistöalueet, tätä pienemmät rannikko- ja rajavesistöalueet sekä näiden välisille raja- tai rannikkokaistoille jäävät pienet vesistöt tai vesistöjen osat.
Vesistöalueiden määrittely
- Pääartikkeli: Suomen vesistöalueet
Päävesistöalueella tarkoitetaan yli 200 km² suuruisia vesistöalueita. Nämä on Suomen ympäristöhallinnon käyttämissä vesistötunnuksissa numeroitu juoksevasti alkaen Laatokkaan laskevista vesistöistä ja kiertäen rannikkoalueet myötäpäivään Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Selkämerelle, Perämerelle, Barentsinmerelle ja lopulta Vienanmerelle.[1][2]
Päävesistöalueita on Suomessa perinteisesti käytössä olleen jaotuksen mukaisesti 74. Kun tiedot vesistöalueitten pinta-aloista tarkentuivat, löytyi yli 200 km² suuruisia valuma-alueita kaksi lisää (Vöyrinjoki ja Kalimeenoja), ja kaksi päävesistöalueisiin luettua vesistöaluetta (Oravaistenjoki ja Piehinginjoki) havaittiin pinta-alaltaan pienemmiksi kuin 200 km². Tunnuksia ei kuitenkaan näiden osalta muutettu, vaan ensin mainitut luetaan edelleen päävesistöalueisiin ja viimeksi mainitut pieniin rannikkovesistöalueisiin.[1] Pieniä rannikkovesistöalueita ja raja-alueiden pieniä vesistöalueita on Suomen vesistöaluejakoon otettu 177.[2] Vaikka Laatokkaan laskevat Suomen vesistöt ovat osa Suomenlahteen laskevaa Nevan vesistöä[3], luetaan ne Suomessa nykyisessä, vuonna 1993 käyttöön otetussa vesistöaluejaossa omiksi vesistöikseen. Raja-alueiden pieniä vesistöjä on käytössä olevassa olevassa vuoden 1993 vesistöaluejaossa määritelty vain Venäjän raja-alueella (86) Suomen ja Venäjän rajalla, mutta ei Ruotsin ja Norjan raja-alueella (85) Suomen ja Norjan rajalla.
Vuonna 2014 oli valmisteilla ehdotus uudeksi valuma-aluejaoksi, joka on pohjaltaan automaattisesti laskettu ja perustuu kolmiulotteiseen korkeusmalliin.[4][5][6] Tätä ehdotusta on aiempaan verrattuna tarkennettu ottamalla mukaan myös joitakin Suomen ja Norjan rajalla olevia, Norjassa mereen laskevien vesistöjen Suomeen ulottuvia valuma-alueen osia.
Luettelon tiedot
Luettelon lähteinä on käytetty Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisua Suomen vesistöalueet (1993)[7], sen tietoihin perustuvaa karttaa ja taulukkoa Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa[8][9] sekä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoanalyysien tulosten maanpeite ja valuma-alueet -osiota.[10][11]
Luettelossa ei mainita Suomen päävesistöalueista rannikkoalueita, koska niiden 3. jakovaiheen vesistöalueet koostuvat yksittäisitä irrallaan olevista vesistöalueista muiden päävesistöalueiden välissä. Rannikkoalueen päävesistöalueet ovat: Suomenlahden rannikkoalue 81 (vesistötunnus); Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa 82; Selkämeren rannikkoalue 83; Perämeren rannikkoalue 84; Venäjän raja-alue 86.[10]
Nykyisestä vuonna 1993 käyttöön otetusta Suomen vesistöaluejaosta puuttuuvat siinä määritellyn Ruotsin ja Norjan raja-alueen (85) pienet rajavesistöalueet sekä Venäjän raja-alueelta (86) ne pienet rajavesistöalueet, jotka eivät laske Suomenlahteen. Nykyisessä järvinumeroinnissa tämän alueen järville on annettu järvinumeroita, joissa päävesistöalueen tunnuksena on 00 [12] tai osa on jätetty kokonaan käsittelemättä ja näin ilman järvinumeroa[13].
Luettelossa mainitaan rannikkoalueen päävesistöjen 3. jakovaiheen rannikkovesistöalueet, jos niistä on artikkeli Wikipediassa. Lisäksi mainitaan pienvesiä, jotka kuuluvat pienten rannikkovesistöjen välisiin rannikkokaistoihin, jos näistä on artikkeleita. Nykyisessä vesistöaluejaossa huomioimattomia Norjan raja-alueen (85) ja Venäjän raja-alueen (86) Suomeen ulottuvia pieniä vesistöalueita mainitaan, jos näillä alueilla olevista vesistä on Wikipediassa artikkeleita.
Tiedoista esitetään seuraavassa luettelossa kullekin vesistölle: merialue johon se laskee; mahdollinen tarkempi rannikon kohta; vesistötunnus eli numero (päävesistöalueet tummennettu); vesistöalueen nimi; koko valuma-alueen pinta-ala neliökilometreinä; valuma-alueen pinta-ala Suomen alueella neliökilometreinä; valuma-alueen järvisyys prosentteina; mahdolliset huomautukset viitteissä.
Luettelo Suomen vesistöistä
Katso myös
Lähteet
- Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- Olin, T. V.: Suomen vesistöjen alueet ja järvet, s. 21. Hydrografisen toimiston tiedonantoja 7. Helsinki: Hydrografinen toimisto, 1936.
Viitteet ja huomautukset
- Ekholm 1993: 12.
- Suomen vesistöalueet Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 31.12.2009.
- Olin 1936: 11-20.
- Uusi valuma-aluejako Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.10.2015. [vanhentunut linkki]
- VALUE Valuma-aluejakoehdotus - Anna palautetta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.10.2015.
- VALUE - Valuma-alueen rajaustyökalu Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.10.2015. [vanhentunut linkki]
- Ekholm 1993.
- Suomen päävesistöalueet -taulukko Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 30.12.2009.
- Suomen päävesistöalueet -kartta Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 30.12.2009.
- Maanpeite päävesistöalueittain 1. luokittelutasolla (xls) (perustuu OIVA- ja Corine2006-ainestoon) Paikkatietoanalyysien tuloksia – Maanpeite ja valuma-alueet. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.1.2014.
- Maanpeite kolmannen jakovaiheen alueittain 1. luokittelutasolla (xls) (perustuu OIVA- ja Corine2006-ainestoon) Paikkatietoanalyysien tuloksia – Maanpeite ja valuma-alueet. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.1.2014.
- Esimerkiksi Salmijärvi (00.000.1.056) (Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmistä peräisin oleva ei-muokattava tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.10.2012.
- Tällainen on esimerkiksi: Kurkelanjärvi Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2018. Järveä ei löydy SYKE:n viranomaistiedosta: Kurkelanjärvi Järviwiki. SYKE. Viitattu 19.3.2018.
- Ekholm (1993: 15-154, 160-162) ellei toisin ilmoiteta.
- Olin 1936: 13.
- Ekholmin 1993: 31 mukaan vesistöalueen nimi virheellisesti Rokkalanjoen vesistöalue.
- Ekholmin 1993:31 mukaan alaraja Viipurinlahti, liitekartan mukaan Juustilanselkä.
- Nederborfelt til hav NVE atlas. Norges vassdrags- og energidirektorat. Viitattu 19.3.2018.
- Nederborfelt til hav NVE atlas. Norges vassdrags- og energidirektorat. Viitattu 19.3.2018.
- Nederborfelt til hav NVE atlas. Norges vassdrags- og energidirektorat. Viitattu 19.3.2018.
- Koko valuma alueen pinta-alan lähde: Drainage basins of the White Sea, Barents Sea and Kara Sea (pdf) First Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters in the UNECE region. 17 March 1992. UNECE (United Nations Economic Commission for Europe). Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
- Järvisyysprosentti ilmoitettu Suomen rajan yläpuolisella vesistönosalla.
- Sandneselva NVE-Atlas. Norges vassdrag og energidirektorat. Viitattu 14.1.2018. (norjaksi)
- Koko valuma alueen pinta-alan lähde: Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 31.12.2009.
Aiheesta muualla
- Suomen päävesistöt kartalla, Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Järvi-meriwiki
- Paikkatietoikkuna Maanmittauslaitos. Viitattu 31.12.2009. (Suomen vesistöalueet)
- NVE Atlas Norges vassdrags- og energidirektorat. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 13.3.2012. (norjaksi) (Norjan vesistöalueet, sekä Suomen ja Norjan rajalla sijaitsevat vesistöalueet)
- The Baltic Sea, Kattegat and Skagerrak – sea areas and drainage basins (pdf) Swedish Meteorological and Hydrological Institute. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 14.10.2010. (englanniksi) (Itämereen laskevat vesistöt)