Luettelo Suomen liputuspäivistä

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputuksesta annetussa asetuksessa[1]. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Viralliset liputuspäivät ovat:

• suomalaisen kulttuurin päivä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta (virallinen vuodesta 1978, vakiintunut 1920-luvulla)
• suomalaisen työn päivä, vappuna 1. toukokuuta (vuodesta 1979)
• äitienpäivä, toukokuun toisena sunnuntaina (vuodesta 1947)
• puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Gustaf Mannerheimin päivänä 4. kesäkuuta (vuodesta 1942)
• Suomen lipun päivä, juhannuksena lauantaina 20. – 26. kesäkuuta (vuodesta 1934)
• isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina[2] (virallinen vuodesta 2019, vakiintunut vuodesta 1987)
• itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta (vuodesta 1919)
• vaalipäivä, jolloin toimitetaan
  • kuntavaalit (viimeksi 13. kesäkuuta 2021)
  • eduskuntavaalit (seuraavan kerran 2. huhtikuuta 2023)
  • presidentinvaali (viimeksi 28. tammikuuta 2018)
  • Euroopan parlamenttivaalit (viimeksi 26. toukokuuta 2019)
  • aluevaalit (viimeksi 23. tammikuuta 2022)
  • kansanäänestys (viimeksi EU-kansanäänestys 16. lokakuuta 1994)
• tasavallan presidentin toimeenastumispäivä (viimeksi 1. helmikuuta 2018)

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä". Vakiintuneita liputuspäiviä on 13 ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.

Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:

• J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
• tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
• suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
• kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
• Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
• suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
• kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
• runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
• suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta
• Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
• ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivänä 6. marraskuuta
• lapsen oikeuksien päivä[3], 20. marraskuuta
• suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta

Lisäksi vuodesta 2023 alkaen:

• Suomen luonnon päivä, elokuun viimeisenä lauantaina[4]
• kansalaisvaikuttamisen päivä, Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta[4]

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi.

Virallisten valtiovierailujen vuoksi voidaan suosittaa vierailupaikkakunnalla yleistä liputusta. Myös muiden merkittävien tapahtumien vuoksi voidaan suosittaa yleistä liputusta; esimerkiksi 13. maaliskuuta 2010 liputettiin yleisesti talvisodan päättymisen 70-vuotismuistopäivän vuoksi ja 1. lokakuuta 2016 ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään kunniaksi[5].

Vuodesta 1998 sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta 9. toukokuuta Eurooppa-päivän kunniaksi.

Uudenvuodenpäivänä liputettiin ensi kertaa vuonna 2000 Suomalaisuuden liiton ja Helsingin yliopiston aloitteesta. Ruotsissa ja Virossa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.[6]