Luettelo Bysantin keisareista
Tämä on luettelo Itä-Rooman eli Bysantin keisareista.
Konstantinuksen dynastia
Konstantinus Suuri yhdisti Rooman valtakunnan yhden hallitsijan alaiseksi ja perusti uuden pääkaupungin Konstantinopolin.
- Konstantinus I Suuri (Gaius Flavius Valerius Aurelius Constantinus, hallitsi 324–337)
- Constantius II (Flavius Iulius Constantius, hallitsi 337–361), Konstantinus Suuren poika
- Julianus Apostata (Flavius Claudius Iulianus, hallitsi 361–363), Konstantinus Suuren veljenpoika
Julianus Apostatan kuoleman jälkeen armeija valisti keisariksi Jovianuksen, joka oli keisarin henkivartioston komentaja.
Jovianuksen kuoleman jälkeen Länsi-Rooman keisari Valentinianus I nimitti veljensä Valensin Itä-Rooman keisariksi.
Theodosiuksen dynastia
Kun Valens kuoli vuonna 378 nimitti Länsi-Rooman keisari Gratianus Theodosiuksen Itä-Rooman keisariksi. Theodosius oli viimeinen keisari joka hallitsi koko Rooman valtakuntaa. Hänen poikansa Arkadius ja Honorius jakoivat valtakunnan keskenään, tällä kertaa jaosta tuli lopullinen.
- Theodosius I (Flavius Theodosius, 346–395, hallitsi 379–395)
- Arcadius (Flavius Arcadius, 377–408, hallitsi 395–408), Theodosiuksen poika
- Theodosius II (Flavius Theodosius, 401–450, hallitsi 408–450), Arcadiuksen poika
- Marcianus (Flavius Marcianus, 392–457, hallitsi 450–457), Theodosius II:n siskon Pulcherian aviomies
Leon dynastia
Marcianuksen kuoleman jälkeen magister militum Aspar teki Leosta keisarin.
- Leo I (Valerius Leo, 401–474, hallitsi 457–474)
- Leo II (Flavius Leo, 467–474, hallitsi 474), Leo I:n tyttären poika
- Zenon (Flavius Zeno, 425–491, hallitsi 474–475), Leo II:n isä
- Basiliscus (Flavius Basiliscus, ???–476, hallitsi 475–476), Leo I:n vaimon Aelia Verinan aviomies
- Zenon (toiseen kertaan 476–491)
Zenonin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Ariadne meni naimisiin Anastasioksen kanssa ja nimitti hänet keisariksi.
- Anastasios I (Flavius Anastasius, 430–518, hallitsi 491–518)
Justinianuksen dynastia
Anastasioksen kuoleman jälkeen keisarillisen kaartin komentaja Justinus nousi keisariksi.
- Justinus I (Flavius Iustinus, 450–527, hallitsi 518–527)
- Justinianus I (Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus, 482–565, hallitsi 527–565), Justinuksen sisarenpoika
- Justinus II (Flavius Iustinius Iunior, 520–578, 565–578), Justinianuksen sisarenpoika
- Tiberius II Constantinus (Flavius Tiberius Constantinus, 540–582, hallitsi 578–582), Justinuksen adoptiopoika
- Maurikios (Flavius Mauricius Tiberius, 539–602, hallitsi 582–602), Tiberiuksen adoptiopoika
Fokas kaappasi vallan Maurikiokselta vuonna 602.
Herakleioksen dynastia
Herakleios kaappasi vallan Fokakselta vuonna 610.
- Herakleios (Ἡράκλειος, 575–641, hallitsi 610–641)
- Konstantinos III (Κωνσταντῖνος, 612–641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
- Heraklonas (Ἡρακλωνάς, 626–641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
- Konstans II Pogonatos (Κώνστας, 630–668, hallitsi 641–668), Konstantinos III:n poika
- Mezezius (usurpaattori vuosina 668–669)
- Konstantinos IV (Κωνσταντῖνος, 649–685, hallitsi 668–685), Konstans II:n poika
- Justinianus II Rhinotmetus (Ἰουστινιανός Ῥινότμητος, 668–711, hallitsi 685–695), Konstantinos IV:n poika
Leontios kaappasi vallan Justianianukselta ja pakotti tämän maanpakoon. Apsimaros kaappasi puolestaan vallan Leontiokselta ja hallitsi nimellä Tiberius III.
Justinianus palasi maanpaosta vuonna 705 ja syrjäytti Tiberius III:n.
- Justinianus II Rhinotmetus (toiseen kertaan 705–711)
Justinianus syrjäytettiin toisen kerran vuonna 711. Hänen seuraajakseen tuli armenialainen Filippikos.
- Filippikos Bardanes (Φιλιππικός Βαρδάνης, hallitsi 711–713)
Filippikoksen kuoleman jälkeen hänen kirjurinsa Artemios nousi keisariksi nimellä Anastasios II.
- Anastasios II (Ἀναστάσιος, kuoli 721, hallitsi 713–715)
Anastasios syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi verojen kerääjän aikaisemmin toiminut Theodosios III.
- Theodosios III (Θεοδόσιος, hallitsi 715–717)
Isaurialainen dynastia
Anatolian teeman komentaja Leo syrjäytti Theodosius III:n ja perusti isaurialaisen eli syyrialaisen dynastian.
- Leo III Isaurialainen (Λέων Ἴσαυρος, 675–741, hallitsi 717–741)
- Konstantinos V Kopronymos (Κωνσταντίνος Κοπρώνυμος, 718–775, hallitsi 741), Leo III:n poika
- Artabasdos Ikonofilos (Ἀρτάβασδος Εἰκονόφιλος, hallitsi 741–743), Leo III:n vävy
- Konstantinos V Kopronymos (toiseen kertaan 743–775)
- Leo IV Kasaari (Λέων Χαζάρος, 750–780, hallitsi 775–780), Konstantinos V:n poika
- Konstantinos VI (771–797, hallitsi 780–797), Leo IV:n poika
- Irene (Εἰρήνη, 755–803, hallitsi 797–802), Leo IV:n vaimo, Konstantinos VI:n äiti
Valtiovarainministeri Nikeforos syrjäytti Irenen ja nousi tämän jälkeen valtaistuimelle.
- Nikeforos I (Νικηφόρος, hallitsi 802–811)
- Staurakios (Σταυράκιος, hallitsi 811), Nikeforoksen poika
- Mikael I Rhangabes (Μιχαήλ Ῥαγκαβής, hallitsi 811–813), Nikeforoksen vävy
Leo syrjäytti Mikael I:n vuonna 813.
Amorionilainen dynastia
Fryygian Amorionista kotoisin oleva Mikael syrjäytti Leo V:n ja perusti amorionilainen eli fryygialaisen dynastian.
Makedonialainen dynastia
- Basileios I (Βασίλειος, 811–886, hallitsi 867–886), meni naimisiin Mikael III:n lesken kanssa
- Leo VI Viisas (Λέων Σοφός, 866–912, hallitsi 886–912), Basileioksen tai Mikael III:n poika
- Aleksanteri III (Ἀλέξανδρος, 870–913, hallitsi 912–913), Basileioksen poika
- Konstantinos VII Porfyrogennitos (Κωνσταντίνος Πορφυρογέννητος), 905–959, hallitsi 913–959), Leo VI:n poika
- Romanos I Lekapenos (Ῥωμανός Λεκαπηνός, 870–948, hallitsi 919–944), Konstantinos VII:n appi
- Romanos II Porfyrogennitos (Ῥωμανός Πορφυρογέννητος, 939–963, hallitsi 959–963), Konstantinos VII:n poika
- Nikeforos II Fokas (Νικηφόρος Φωκάς, 912–969, hallitsi 963–969), meni naimisiin Konstantinos VII:n lesken kanssa
- Johannes I Tzimiskes (Ἰωάννης Τσιμισκής, 925–976, hallitsi 969–976), Romanos II:n lanko
- Basileios II Bulgaroktonos (Βασίλειος Βουλγαροκτόνος, 958–1025, hallitsi 976–1025), Romanos II:n poika
- Konstantinos VIII Porfyrogennitos (Κωνσταντῖνος, 960–1028, hallitsi 1025–1028), Romanos II:n poika
- Zoe Porfyrogenita (Ζωή, 978–1050, hallitsi 1028–1050), Konstantinos VIII:n tytär
- Romanos III Argyros (Ῥωμανός Ἀργυρός, 968–1034, hallitsi 1028–1034), Zoen ensimmäinen aviomies
- Mikael IV Paflagonialainen (Μιχαήλ Παφλαγών, 1010–1041, hallitsi 1034–1041), Zoen toinen aviomies
- Mikael V Kalafates (Μιχαήλ Καλαφάτης, 1015–1042, hallitsi 1041–1042), Mikael IV:n veljenpoika, Zoen ottolapsi
- Konstantinos IX Monomakhos (Κωνσταντῖνος Μονομάχος, 1000–1055, hallitsi 1042–1055), Zoen kolmas mies
- Theodora Porfyrogenita (Θεοδώρα, 980–1056, hallitsi 1055–1056), Konstantinos VIII:n tytär
- Mikael VI Stratiotikos (Μιχαήλ Στρατιωτικός, hallitsi 1056–1057), Theodoran valitsema seuraaja
Komnenosten dynastia
Isaak Komnenos syrjäytti Mikael VI:n ja perusti Komnenosten hallitsijasuvun. Isaak erosi kuitenkin virastaan, mutta Komnenoksen pääsivät valtaan uudelleen vuonna 1081.
- Isaak I Komnenos (Ἰσαάκιος Κομνηνός, 1007–1060, hallitsi 1057–1059)
Dukasten dynastia
Mikael Pselloksen ansiosta uudeksi keisariksi nousi Konstantinos Dukas.
- Konstantinos X Dukas (Κωνσταντῖνος Δούκας, 1006–1067, hallitsi 1059–1067)
- Mikael VII Dukas (Μιχαήλ Δούκας Παραπινάκης, 1050–1090, hallitsi 1067–1078), Konstantinos X:n poika
- Romanos IV Diogenes (Ῥωμανός Διογένης, 1032–1072, hallitsi 1067–1071), meni naimisiin Konstantinos X:n lesken kanssa
- Nikeforos III Botaniates (Νικηφόρος Βοτανειάτης, 1001–1081, hallitsi 1078–1081), meni naimisiin Mikael VII:n vaimon kanssa
- Nikeforos Bryennios (vastakeisari 1078)
Komnenosten dynastia
- Aleksios I Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός, 1057–1118, hallitsi 1081–1118), Isaak I:n veljenpoika
- Johannes II Komnenos Kaunis (Ἰωάννης Κομνηνός ὁ Καλός, 1087–1143, hallitsi 1118–1143), Aleksioksen poika
- Manuel I Komnenos (Μανουήλ Κομνηνός, 1118–1180, hallitsi 1143–1180), Johanneksen poika
- Aleksios II Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός, 1169–1183, hallitsi 1180–1183), Manuelin poika
- Andronikos I Komnenos (Ἀνδρόνικος Κομνηνός, 1118–1185, hallitsi 1183–1185), Johannes II:n veljenpoika, meni naimisiin Aleksios I:n lesken kanssa
Angelosten dynastia
- Isaak II Angelos (Ἰσαάκιος Ἄγγελος, 1156–1204, hallitsi 1185–1195), Aleksios I:n tyttären Theodoran pojanpoika.
- Aleksios III Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος, 1153–1211, hallitsi 1195–1203), Isaak II:n veli
- Aleksios IV Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος, 1182–1204, hallitsi 1203–1204), Isaak II:n poika
- Isaak II Angelos (hallitsi 1203–1204)
- Aleksios V Dukas Murzurflus (Ἀλέξιος Δούκας Μούρτζουφλος), 1140–1204, hallitsi 1204), Aleksios III:n vävy
Laskaristen dynastia
Maanpaossa Nikaiassa Latinalaisen keisarikunnan aikana.
- Theodoros I Laskaris (Θεόδωρος Λάσκαρης, 1174–1222, hallitsi 1204–1222), Aleksios III:n vävy
- Johannes III Dukas Vatatzes (Ἰωάννης Δούκας Βατάτζης, 1192–1254, hallitsi 1222–1254), Theodoros I:n vävy
- Theodoros II Laskaris (Θεόδωρος Δούκας Λάσκαρης, 1221–1258, hallitsi 1254–1258), Johannes III:n poika
- Johannes IV Laskaris (Ἰωάννης Δούκας Λάσκαρης, 1250–1305, hallitsi 1258–1261), Theodoros II:n poika
Palaiologosten dynastia
Mikael Palaiologos toimi aluksi nuoren Johannes IV:n holhoojana, mutta hänet kruunattiin kanssahallitsijaksi vuonna 1259.
- Mikael VIII Palaiologos (Μιχαήλ Παλαιολόγος, 1224–1282, hallitsi 1259–1282)
- Andronikos II Palaiologos Vanhempi (Ἀνδρόνικος Γέρος, 1258–1332, hallitsi 1282–1328), Mikael VIII:n poika
- Andronikos III Palaiologos Nuorempi (1297–1341, hallitsi 1328–1341), Andronikos II:n poila
- Johannes V Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1332–1391, hallitsi 1341–1376), Andronikos III:n poika
- Johannes VI Kantakuzenos (Ἰωάννης Καντακουζηνός, 1295–1383, hallitsi 1347–1354), Johannes V:n appi
- Andronikos IV Palaiologos (Ἀνδρόνικος Παλαιολόγος, 1348–1385, hallitsi 1376–1379), Johannes V:n poika
- Johannes V Palaiologos (toiseen kertaan 1379–1391)
- Johannes VII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1370–1408, 1390), Andronikos IV:n poika
- Manuel II Palaiologos (Μανουήλ Παλαιολόγος, 1350–1425, hallitsi 1391–1425), Johannes V:n poika
- Johannes VII Palaiologos (toiseen kertaan, 1399–1402)
- Johannes VIII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1392–1448, hallitsi 1425–1448), Manuel II:n poika
- Konstantinos XI Dragases (Κωνσταντίνος Δραγάσης, 1405–1453, hallitsi 1449–1453), Manuel II:n poika
Vuonna 1453 Mehmed II otti itselleen caesarin arvonimen, ja hänen seuraajansa jatkoivat tätä tapaa. Katso: Osmaanien valtakunta
- Tuomas Palaiologos (Θωμάς Παλαιολόγος), Konstantinos XI:n nuorin veli. Nimellisesti Bysantin keisari 1453–1465.
Lähteet
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.
- John Julius Norwich: Byzantium: The Early Centuries. Viking, 1991. ISBN 0-394-53778-5.
- John Julius Norwich: Byzantium: The Apogee. Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3.
- John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1.
- John Robert Martindale: The Prosopography of the Later Roman Empire. Cambridge University Press, 1980. ISBN 9780521201599. (englanniksi)
Viitteet
- Martindale s. 580
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luettelo Bysantin keisareista Wikimedia Commonsissa