Ludwig von Reuter

Ludwig von Reuter (9. helmikuuta 1869 Guben – 18. joulukuuta 1943 Potsdam)[1] oli saksalainen amiraali, joka komensi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Skotlannin Scapa Flow’hun internoitua Saksan avomerilaivastoa ja määräsi sen upotettavaksi kesäkuussa 1919.

Reuter aloitti uransa Saksan keisarikunnan laivastossa vuonna 1885. Hän oli tykistöasiantuntijana laivastoministeriön aseosastolla ja vuosina 1910–1914 taisteluristeilijän kapteenina.[1] Maailmansodan aikana Reuter oli muun muassa taisteluristeilijä SMS Derfflingerin kapteeni sekä myöhemmin usean risteilijäryhmän komentaja. Avomerilaivaston komentaja Franz von Hipper nimitti hänet tiedustelualusryhmän komentajaksi.[2][3] Reuter sai vuonna 1916 kontra-amiraalin arvon.[1]

Marraskuussa 1918 solmittu Compiègnen aselepo määräsi Saksan avomerilaivaston kaikki 74 alusta siirrettäviksi Englannin päälaivastotukikohtaan Scapa Flow’hun, kunnes niiden lopullisesta kohtalosta päätettäisiin rauhansopimuksen yhteydessä. Reuter sai komentaa laivastoa, joka saapui Scapa Flow’hun marraskuun 1918 lopulla ja jäi sen jälkeen odottamaan kohtaloaan. Kun Saksalle Versailles’n rauhansopimuksen allekirjoittamiseen annettu määräaika oli umpeutumassa, Reuter lähetti 21. kesäkuuta 1919 kaikkien alusten päälliköille salaisen koodiviestin, jossa nämä määrättiin upottamaan aluksensa, jotta ne eivät päätyisi sodan voittajien käsiin. Saksan hallitus oli jo päättänyt hyväksyä laivaston luovuttamisen briteille, mutta Reuter sai upotettua 66 laivaa. Britit pitivät tekoa aselepoehtojen rikkomisena, mutta eivät kyenneet estämään sitä.[3][4]

Kun Reuter palasi Saksaan, häntä juhlittiin kotimaassaan sankarina.[3] Hän erosi palveluksesta elokuussa 1920 ja julkaisi seuraavana vuonna muistelmakirjan Scapa Flow: Das Grab der Deutschen flotte.[2] Erotessaan laivastosta Reuter sai vara-amiraalin arvon. Hänet ylennettiin amiraaliksi vuonna 1939.[1]

Ludwig von Reuterin hautakivi