Ludvig XIX

Louis Antoine de Bourbon, Angoulêmen herttua (6. elokuuta 1775 Versailles, Ranska – 3. kesäkuuta 1844 Görz, Itävallan keisarikunta)[1] oli Ranskan kuninkaan Kaarle X:n vanhin poika ja Ranskan viimeinen Bourbon-sukuinen kruununprinssi eli dauphin.

Louis Antoine, Angoulêmen herttua, tuntemattoman tekijän maalaama muotokuva.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen Angoulême asui vuosia maanpaossa isänsä kanssa. Vuonna 1799 hän nai serkkunsa Marie-Thérèse Charlotten, joka oli kuningas Ludvig XVI:n ja kuningatar Marie Antoinetten tytär. Angoulême asui pitkään Puolassa ja Englannissa, kunnes palasi Ranskaan Bourbon-restauraation alkaessa vuonna 1814. Napoleonin palatessa vielä kerran valtaan vuonna 1815 Angoulême johti rojalistien joukkoja eteläisessä Rhônen laaksossa, mutta ei saanut Napoleonia pysäytettyä. Napoleonin kukistumisen jälkeen Angoulême palveli sotilaana setäänsä kuningas Ludvig XVIII:ta ja johti vuonna 1823 ranskalaisia joukkoja, jotka auttoivat Bourbon-sukuista Espanjan kuningasta Ferdinand VII:tä kapinan kukistamisessa.[1] Isänsä hallitessa vuosina 1824–1830 Angoulême oli kruununprinssinä.

Kaarle X:n luopuessa kruunusta heinäkuun vallankumouksen seurauksena 2. elokuuta 1830 Angoulêmesta tuli teknisesti Ranskan kuningas nimellä Ludvig XIX. Hän kuitenkin luopui vaateistaan kruunuun jo kahdenkymmenen minuutin kuluttua, mikä mainitaan joskus historian lyhimpänä hallitsijakautena.[2] Hän vietti lopun ikänsä maanpaossa. Kaarle X:n kuoltua vuonna 1836 Ludvig XIX julistautui uudelleen lailliseksi kuninkaaksi, mutta osa Ranskan legitimisteistä asettui kannattamaan kruununtavoittelijaksi hänen veljenpoikaansa Chambordin kreiviä. He molemmat asuivat vuodesta 1838 Itävallan Görzissä (nyk. Gorizia Italiassa) kansleri Klemens von Metternichin suojeluksessa.[3]