Ludvig Isak Lindqvist
Ludvig Isak Lindqvist (3. lokakuuta 1827 Uusikaarlepyy – 2. helmikuuta 1894 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja.
Lindqvist valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1847. Valmistumisensa jälkeen Lindqvist toimi ensin yleisten rakennusten intendentinkonttorin oppilaana ja myöhemmin Turussa lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena. Vuonna 1855 Lindqvist nimitettiin Oulun läänin lääninarkkitehdiksi. Tuossa virassa hän oli vuoteen 1868 asti. Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi hänet nimitettiin 1882. Lindqvist erosi virasta vuonna 1887.
Hänet muistetaan parhaiten lukuisien kirkkorakennuksien ja sairaaloiden suunnittelijana.
Kääntäjä, lehtimies Rafael Lindqvist ja taidemaalari Agda Lindqvist olivat Ludvig Isak Lindqvistin lapsia.
L.I. Lindqvistin suunnittelemia rakennuksia
Kirkot
- 1855 – Oulunsalon toinen kirkko (tuhoutunut tulipalossa 1882)
- 1859 – Sodankylän kirkko
- 1861 – Sievin kirkko
- 1864 – Tervolan iso kirkko
- 1871 – Pihlajaveden kirkko, Keuruu (L. I. Lindqvist ja Ernst B. Lohrmann)
- 1880 – Jyväskylän Kaupunginkirkko
- 1881 – Miehikkälän kirkko
- 1882 – Toivakan kirkko
- 1885 – Taulumäen vanha kirkko (tuhoutunut tulipalossa 1918)
- 1889 – Kärkölän kirkko
- 1890 – Soanlahden kirkko luovutetussa Karjalassa, paloi jatkosodassa 1941[1]
Muita töitä
- 1859 – Kemin kaupungin asemakaava (vahvistettiin vuonna 1869)
- 1859 – Keminmaan vanha pappila
- 1869 – Nuutajärven kartano
- 1874 – Meritullinkatu 6, Helsinki
- 1882 – Laitialan kartano
- 1882 – Oulun lääninvankila
- 1884 – Entinen Lääketieteen historian museo (Kasarmikatu 11), Helsinki
- 1885 – Bulevardi 18–20, Helsinki
- 1887 – Lääninhallituksen päärakennus, Oulu (L. I. Lindqvist ja Jac. Ahrenberg)
- 1887 – Arkkipiispantalo, Turku (L. I. Lindqvist, Sebastian Gripenberg ja Jac. Ahrenberg)[2]
Lähteet
- Oulun Historiaseuran julkaisuja Studia Historica Tomus I (PT-paino Oy, Oulu, 1967). Esko Järventaus: Oulun lääninarkkitehdit s. 284–301.
Viitteet
- Koponen, Paavo: Karjalan kirkkokummut, s. 149-150. Espoo: Tammi, 1999. ISBN 951-31-1431-7.
- Turun Piispankatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
