Ludvig III (Baijeri)

Ludvig III (syntyjään Ludwig Leopold Joseph Maria Aloys Alfred) (7. tammikuuta 1845 München, Baijeri – 18. lokakuuta 1921 Sárvár, Unkarin kuningaskunta) oli Baijerin viimeinen kuningas vuosina 1913–1918. Hän oli Baijerin prinssi Luitpoldin ja Itävallan arkkiherttuatar Augusten lapsi. Ludvig seurasi aluksi isäänsä Baijerin sijaishallitsijana vuonna 1912. Jo seuraavana vuonna hän ajoi läpi perustuslain muutoksen, jonka nojalla syrjäytettiin hänen serkkunsa, mielenvikainen kuningas Otto, ja Ludvig itse kruunattiin kuninkaaksi.

Ludvig III
Baijerin kuningas
Valtakausi	5. marraskuuta 1913 – 13. marraskuuta 1918
Edeltäjä	Otto
Syntynyt	7. tammikuuta 1845 München, Baijeri
Kuollut	18. lokakuuta 1921 (76 vuotta) Sárvár, Unkarin kuningaskunta
Puoliso	Marie Therese
Lapset	Rupprecht Adelgunde Maria Kaarle Frans Mathilde Wolfgang Hildegard Notburga Wiltrud Helmtrud Dietlinde Gundelinde
Koko nimi Ludwig Leopold Joseph Maria Aloys Alfred
Suku	Wittelsbach
Isä	Luitpold
Äiti	Auguste Ferdinande
Uskonto	roomalaiskatolisuus

Ludvigin lyhyt hallintokausi oli konservatiivinen. Hallitsijana hän sai vaikutteita paavi Leo XIII:n kiertokirjeestä Rerum Novarumista. Häntä kutsuttiin joskus nimellä ”Millibauer”, ”meijerifarmari”, koska hän oli suuresti kiinnostunut maataloudesta ja viljelystä.

Ludvigia syytettiin sokeasta Preussin seuraamisesta, ja hänen epäsuosionsa kasvoi ensimmäisen maailmansodan aikana. Kun sota kesti ja rintama läheni Baijeria, valtiossa puhkesi saksalainen sosialistinen vallankumous. Juuri ennen sodan loppumista Ludvig pakeni perheineen Münchenin palatsista. Hän oli ensimmäinen saksalainen monarkki, joka syöstiin valtaistuimeltaan. Pari päivää sodan jälkeen Ludvig kirjoitti käskyn, joka vapautti sotilaat ja siviilivirkailijat valoistaan. Kurt Eisnerin johtaman tuoreen tasavallan hallitus tulkitsi tämän eroilmoitukseksi.

Ludvigin veli Leopold oli sotamarsalkka Saksan armeijassa.