Lucien Favre

Favre oli 1980-luvulla Sveitsin jalkapallomaajoukkueen vakiokalustoa pelaten kahdeksan vuoden aikana 24 maaottelua. Seuratasolla Sveitsissä ja Ranskassa palloillut Favre oli kolmesti Sveitsin Cupin finaalissa, muttei poistunut sieltä koskaan voittajana. Servette FC hävisi 1983 Grasshopper-Club Zürichille, 1986 FC Sionille ja 1987 BSC Young Boysille.

Kaudella 1984–85 Favre oli juhlimassa Servetten joukkueessa Sveitsin mestaruutta. Uuden kauden alkupuolella hänen uransa kuitenkin koki suuren kolauksen. 13. syyskuuta 1985 pelatussa liigaottelussa Servetten ja Vevey-Sportsin välillä vierasjoukkueen Gabet Chapuisat taklasi 42. minuutilla Favren sairaalakuntoon ja miehen ura oli pilalla. Parin vuoden kuntoutumisjakson jälkeen Favre yritti vielä palata pelikentille, mutta kehnoin tuloksin.[1]

Favren valmennusura alkoi FC Echallensin juniorivalmentajana 1991. Hän siirtyi ykkösjoukkueen käskyttäjäksi kaudeksi 1993–94. Hän valmensi toisella sarjatasolla pelannutta seuraa kaksi vuotta siirtyen 1995 Neuchâtel Xamax'n valmennusorganisaatioon.

Päävalmentajana Favren ura jatkui 1997 Yverdon-Sportin joukkueessa. Hänen johdollaan seura nousi kauden 1998–99 päätteeksi pääsarjatasolle. Pääsarjakauden jälkeen 1999–2000 jälkeen Favre jätti joukkueen ja palasi Servetteen, tällä kertaa valmentajaksi. Servetten Favre johdatti Sveitsin cupin loppuotteluun 2001. Peliuran karvaat tappiot unohtuivat, kun joukkue kukisti tunteikkaassa finaalissa Favren edellisen seuran Yverdon-Sportin maalein 3–0.

Kesällä 2003 Favre siirtyi FC Zürichin peräsimeen. Favren johdolla FCZ palasi Sveitsin jalkapallon huipulle voittamalla Sveitsin Cupin 2005. Favren työ Zürichissä huipentui kahteen perättäiseen liigamestaruuteen 2006 ja 2007.

Kesällä 2007 Favre siirtyi Saksan Bundesliigaan Hertha BSC:n peräsimeen. Ensimmäinen kausi 2007–2008 Herthassa päättyi vaihtelevien esitysten jälkeen kymmenenteen sijaan. Favre sai potkut kauden 2009–2010 alussa, kun Hertha erotti hänet seitsemän ottelun jälkeen. Hertha oli voittanut vain kauden avausottelun, ja sen jälkeen hävinnyt kuusi kertaa putkeen. Bundesliigan viimeiseksi tippunut seura ilmoitti, että Favren korvaa ainakin toistaiseksi Karsten Heine.[2]

Helmikuussa 2011 Favre palasi valmennustehtäviin, kun Bundesliigan jumbojoukkue Borussia Mönchengladbach palkkasi hänet pelastamaan seuran putoamiselta. [3] Favren johdolla Gladbach piristyi ja nousi kevään aikana pois jumbosijalta. Sarjapaikkansa seura varmisti lopulta karsintojen kautta voitettuaan VfL Bochumin yhteismaalein 2–1. [4] Favren ensimmäinen täysi kausi Mönchengladbachin peräsimessä oli menestyksekäs. Syyskaudella jopa mestaruudesta taistellut seura sijoittui Bundesliigassa lopulta neljänneksi ja selvisi Mestarien liigan karsintoihin. [5] Sijoitus oli seuran paras 16 vuoteen.

Gladi jatkoi vahvoja esityksiään Favren alaisuudessa, vaikkei kaudella 2012/13 selvinnytkään Mestarien liigan lohkovaiheeseen saakka. Eurooppa-liigassa tuli menestystä ja joukkue eteni aina pudotuspeleihin saakka, kunnes putosi SS Laziolle vierasmaalisäännön turvin. [6] Bundesliigassa Gladi joutui tyytymään kahdeksanteen sijaan, josta se kaudella 2013/14 paransi kaksi pykälää. Kausi 2014/15 oli jälleen erinomainen ja Favre luotsasi joukkueensa Bundesliigan kolmanneksi, mikä oli paras sijoitus sitten kauden 1986/87. Kolmannen sijan myötä Gladbach selvisi kaudelle 2015/16 ensimmäistä kertaa Mestarien liigan lohkovaiheessa. [7]'

Kausi 2015/16 alkoi Gladbachin osalta heikosti ja joukkue hävisi Favren johdolla viisi ensimmäistä Bundesliiga-otteluaan. Heikkojen tulosten myötä seuraa yli 4,5 vuotta valmentanut sveitsiläinen erosi tehtävästään syyskuussa 2015. Hän oli seuran pitkäaikaisin päävalmentaja sitten Jupp Heynckesin (1979–1987). [8]

Toukokuun lopussa 2016 Favre allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Ranskan liigassa neljänneksi sijoittuneen OGC Nicen kanssa.[9] Sveitsiläisen johdolla Nice taisteli kaudella 2016/17 Ranskan liigassa kärkisijoilla läpi kauden ja johti liigaa 13 kierroksen ajan. Kevätkaudella tasapelejä tuli liikaa ja AS Monaco sekä Paris Saint-Germain karkasivat Niceltä. Kausi päättyi kolmanteen sijaan, mikä oli Nicen paras sarjasijoitus 41 vuoteen. Nice pääsi sijoituksensa myötä myös karsimaan ensimmäistä kertaa historiassaan paikasta Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Favren työ Nicen peräsimessä herätti kiinnostusta sveitsiläisen palveluksia kohtaan muun muassa Borussia Dortmundissa.[10] Nicen seurajohto kuitenkin ilmoitti, ettei se päästä Favrea pois seurasta kesken sopimuskauden.[11]

Kausi 2017/18 alkoi Nicen osalta kehnosti. Joukkue putosi Mestarien liigan viimeisellä karsintakierroksella SSC Napolille, eikä päässyt näin ollen lohkovaiheeseen. Europelit jatkuivat kuitenkin Eurooppa-liigassa, jossa Favre luotsasi joukkueen lohkovaiheesta jatkoon. Tie katkesi kuitenkin ensimmäisellä pudotuspelikierroksella FK Lokomotiv Moskovaa vastaan yhteismaalein 4–2. Ranskan liigassa Nicen kausi alkoi heikosti ja se voitti vain neljä 14 kauden ensimmäisestä ottelusta. Marraskuun jälkeen joukkueen tulokset paranivat ja kauden keskivaiheilla talvitauon molemmin puolin Nice pelasi peräti kahdeksan ottelua ilman tappioita, mikä oli kauden pisin tappioton putkin. Tämän jälkeen Nice voitti vain viisi kauden 16 viimeisestä ottelusta. Nice jäi europelipaikkojen ulkopuolelle ja oli 8:s, kun se viimeisessä ottelussa hävisi Lyonille 3–2. Voitolla Nice olisi päässyt mukaan Eurooppa-liigaan myös seuraavalle kaudelle. Kauden päätyttyä Favre kertoi jättävänsä Nicen ja Ranskan liigan. Hän siirtyy kesällä Borussia Dortmundin päävalmentajaksi.[12][13]

Favren debyyttikausi Dortmundissa oli kaksijakoinen. Joukkue pelasi syyskauden vahvasti ja hävisi kalenterivuoden 2018 puolella vain yhden ottelun Fortuna Düsseldorfille.[14] Dortmund johti Bundesliigaa kauden aikana 21 kierroksen ajan, mutta kevätkauden kolme tappiota ja neljä tasapeliä pudottivat joukkueen mestaruustaistelussa hopealle. Käytännössä mestaruus ratkesi Bayern Münchenin murskavoittoon 28. kierroksella maalein 5–1.[15]

Kauden 2019/2020 Dortmund aloitti voitokkaasti, kun se juhli Saksan supercupissa voittoa Bayernista 2–0. Pokaali oli Favren uran ensimmäinen Dortmundissa ja ensimmäinen sitten Sveitsin mestaruuden keväällä 2007.[16] Koronan keväällä keskeyttämä kausi päättyi muutoin Dortmundin osalta pettymykseen, sillä joukkue jäi liigassa toiseksi häviten mestaruuden voittaneelle Bayernille peräti 13 pisteellä. Kausi 2020/21 lähti Dortmundin osalta kangerrellen käyntiin. Seurajohto erotti Favren joulukuun puolivälissä 2020, kun Dortmund oli hävinnyt kotonaan VfB Stuttgartille 1–5.[17]

Favre palasi kesäkuussa 2022 OGC Nicen päävalmentajaksi Christophe Galtierin lähdettyä seurasta.[18][19][20] Favren paluu ei osoittautunut menestyksekkääksi, vaan joukkue taisteli hänen johdollaan liigassa keskikastin sijoituksista syyskauden jälkeen. Favren alaisuudessa Nice voitti pelaamistaan 17 liigaottelusta vain viisi ja oli kevätkauden alussa sijalla 11. Kun Nice lisäksi putosi Ranskan cupista kolmannen sarjatason Le Puylle. Tappion myötä seurajohto erotti Favren 10. tammikuuta 2023.[21]