Lucien Bianchi
Lucien Bianchi, syntymänimeltään Luciano Bianchi, (10. marraskuuta 1934 – 30. maaliskuuta 1969[1]) oli belgialainen autourheilija, joka kilpaili muun muassa Formula 1 -sarjassa. F1:ssä hän ajoi Cooper, ENB, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hän saavutti yhteensä 6 MM-pistettä.[2]
Lucien Bianchi | |
---|---|
Lucien Bianchi vuonna 1968 |
|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus | Belgia |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1959 - 1963, 1965, 1968 |
Talli(t) | ENB, UDT Laystall, Reg Parnell, Scuderia Centro Sud, Cooper |
Kilpailuja | 19 (17 starttia) |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 1 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
MM-pisteitä | 6 |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1959 |
Viimeinen kilpailu | Meksikon Grand Prix 1968 |
Bianchi syntyi Milanossa, Italiassa, mutta muutti lapsena Belgiaan isänsä kanssa. Siellä hänen perheensä teki töitä kilpa-autoilija Johnny Claesille.[2] Ensimmäinen kisatapahtuma, johon Bianchi osallistui, oli Alpine Rally vuonna 1951. Hän voitti vuosina 1957, 1958 ja 1959 Tour de France automobile -kilpailun eli Ranskan ympäriajon autolla. Kahtena seuraavana vuonna hän voitti Paris 1000 -urheiluautokilpailun. Formula 1 -sarjaan hän liittyi kaudella 1959, tosin hän osallistui kyseisellä kaudella vain yhteen Grand Prix:hin ENB-tallissa, eikä kuitenkaan selviytynyt aika-ajoista itse kilpailuun. Myöhemmillä kausilla hän ajoi Cooper, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hänen parhaaksi tulokseksi jäi kauden 1968 Monacon osakilpailun kolmas sija.[3]
Formuloiden lisäksi Bianchi ajoi Touring Cars -sarjoissa, urheiluautoja ja ralliautoja. Hänen suurimmat voittonsa tulivat Le Mansin 24 tunnin ajosta 1968 Pedro Rodríguezin kanssa[4] ja seuraavana vuonna Sebringistä Joakim Bonnierin kanssa.
Bianchi kuoli, kun hänen Alfa Romeo T33 -autonsa törmäsi puhelinpylvääseen Le Mans -testeissä vuonna 1969.[5]
Lucien Bianchin veljenpojanpoika Jules Bianchi oli Marussian Formula 1 -kuljettaja.[5]
Formula 1 -tulokset
Vuosi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | Sijoitus | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1959 | ENB | MON DNQ |
INDY |
DUT |
FRA |
GBR |
GER |
POR |
ITA |
USA |
- | 0 | |||
1960 | ENB | ARG |
MON |
INDY |
DUT |
BEL 6 |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
POR |
ITA |
USA |
24. | 1 | ||
1961 | ENB | MON DNQ |
DUT 11 |
BEL Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER |
ITA |
USA |
- | 0 | ||||
1962 | ENB | DUT |
MON |
BEL 9 |
FRA |
GBR |
GER 16 |
ITA |
USA |
RSA |
- | 0 | |||
1963 | Reg Parnell | MON |
BEL Kesk. |
DUT |
FRA |
GBR |
GER |
ITA |
USA |
MEX |
RSA |
- | 0 | ||
1965 | Scuderia Centro Sud | RSA |
MON |
BEL 12 |
FRA |
GBR |
DUT |
GER |
ITA |
USA |
MEX |
- | 0 | ||
1968 | Cooper | RSA |
ESP |
MON 3 |
BEL 6 |
DUT Kesk. |
FRA |
GBR |
GER Kesk. |
ITA |
CAN NC |
USA Kesk. |
MEX Kesk. |
17. | 5 |
Lähteet
- Lucien Bianchi Drivers. Motorsport Stats. Viitattu 13.7.2019. (englanniksi)
- Lucien Bianchi - Belgium ESPN. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
- 1968 Monaco Grand Prix - RACE RESULT Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
- 36èmes Grand Prix d´Endurance les 24 Heures du Mans 1968 1968 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
- Onnettomuuskuski Bianchin suvussa toinenkin tragedia Formula 1. 6.10.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 9.2.2021.