Lucian päivä

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään maallistunein muodoin ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.[1]

Lucian päivä
Lucia-juhla ruotsalaisessa kirkossa.
Lucia-juhla ruotsalaisessa kirkossa.
Tyyppi muistopäivä
Vietetään 13. joulukuuta
Liittyy Pyhään Luciaan

Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (lat. lux, valo) on suomennettuna Valotar.[2][3] Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian kuolinpäivään, mikä viittaa siihen, ettei kyseessä ollut sattuma. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.[3]

Historiaa
Pääartikkeli: Pyhä Lucia

Luciaan liittyvät kertomukset ovat peräisin Sisilian saarelta Italiasta. Lucian historiallisuutta ei pyhimyslegendoissa epäillä.[4] Ensimmäinen pohjoismainen tieto Lucian päivän vietosta on Ruotsin Länsi-Götanmaalla vuodelta 1746.[5] Perinnettä vietetään jonkin verran myös Suomessa, Tanskassa ja Norjassa sekä amerikanruotsalaisten parissa. Ruotsissa nimitys ”lille jul” (pikkujoulu) on liitetty Lucian päivään.[3] Lucian päivän viettoa on kutsuttu ruotsalaiseksi lisäksi kansainvälisiin juhlatapoihin.[6] Nykyisissä juhlatavoissa Lucian päivän kynttilänvalo saatetaan tulkita auringonpaisteen ja esimerkiksi ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.[3]

Lucialle tapahtui viiriäisihme Syrakusassa, kun vallitsi nälänhätä vuonna 1646, jolloin kaupunkilaiset rukoilivat apua Lucialta. Tällöin viiriäisparvi ilmestyi kaupunkiin (tai yksi viiriäinen messun aikana kirkkoon) ja heti sen jälkeen saapui 13. toukokuuta (tai joulukuuta) laiva täynnä viljaa. Tapauksen muistoksi toukokuun ensimmäistä sunnuntaita vietetään Syrakusassa Viiriäisten Pyhän Lucian juhlana.[7] Viiriäinen on mahdollisesti tarttunut tarinoihin siitä, että Syrakusan vanha keskusta sijaitsee Ortygian saarella, ja sana "Ortygia" tulee kreikan sanasta ortyx, joka tarkoittaa viiriäistä.[8]

Lucian sanotaan kuolleen marttyyrikuoleman vuonna 304. Hänestä kertovat varhaisimmat lähteet ilmestyvät historiankirjoitukseen kuitenkin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Lucia-kertomukset ovat saaneet vaikutteita Artemideen lisäksi myös varhaisempiin kristillisiin naispyhimyksiin liitetyistä tarinoista. [9]

Lucian päivä Suomessa

Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen.[5] Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa. Kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy Tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa.[5] Myöhemmin hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja ja järjestetään Lucia-kulkueita.

Lucia-juhla tuli alkujaan Suomeen Högvallan seminaarin kautta 1919, jonne sen toi eräs opettaja Ruotsin Värmlannista.[10] Kuitenkin Porvoossa on jo ainakin vuonna 1898 Porvoon suomalaisessa yhteiskoulussa vietetty Lucia-juhlaa koulun silloisen johtajan Kaarlo Tiililän päiväkirjamerkintöjen mukaan. 13.12.1898 koulussa on harjoitettu lapsia Lucia-juhlaa varten. Itse juhlasta ei näissä suppeissa merkinnöissä ole mainintaa.

Lucia-juhlaa on vietetty Suomessa 1800-luvulla, luultavasti jo 1700-luvulla, ruotsalaisen perinteen mukaisesti. Näissä juhlissa ei kuitenkaan ollut Lucia-neitoa, vaan ne olivat koulujen syyslukukauden päätösjuhlia (ruots. luciefest). Nämä luciajuhlat olivat valon juhlia, niin sanottuja illuminaatioita, joissa koko koulu valaistiin. Juhla oli usein samalla koko kaupungin juhla, "Lyskraft. Finlands Lucia från år 1950" -kirjan mukaan. Kirjan mukaan ensimmäinen tieto Lucia-neidosta Suomessa on vuodelta 1898, Turusta, Svenska fruntimmerskolan i Åbo -koulusta (Turun ruotsalainen naisväenkoulu).

Lucia-neidot Suomessa vuodesta 1950 lähtien
VuosiNimiKotipaikkakunta
1950Barbro Reihe
1951Maj-Britt Ekman
1952Kerstin Klingberg
1953Märta Cavonius
1954Ann-Mari Nybondas
1955Christina Holmberg
1956Gunnel Törnroos
1957Leila Saxberg
1958Barbro AhlrothPojo
1959Astrid Carlström
1960Ingegerd Londen
1961Carita Norra
1962Ingeborg Spiik
1963Betty Nyholm
1964Ingrid Lindqvist
1965Christa Oinonen
1966Mona Bäckström
1967Eivor Ahti
1968Charlotta Blomqvist
1969Gun-May Lundqvist
1970Christel Lindström
1971Marianne Hellman
1972Ann-Chistin Forsberg
1973Maria Hagelstam
1974Bodil Ehn
1975Erica Aminoff[11]
1976Kate Nyberg
1977Carita Forsblom
1978Helena Pettersson
1979Nina Krause
1980Jannike Danielsen
1981Ann-Lis Blomqvist
1982Kira Ollonqvist
1983Helena Ek[12]Loviisa
1984Barbro Hakalax[13]Kauniainen
1985Anne Alhainen[14]Kotka
1986Ulrica Hagback
1987Nina Björkfelt
1988Susanna Palin
1989Eva-Maria Uppstu[15]Kristiinankaupunki
1990Petra Fagerholm[16]Hanko
1991Ingrid Biese[17]Moskova
1992Annalena Reinikainen[18]Västanfjärd
1993Catrine Karlsson[19]Jomala
1994Johanna Lindgård[20]Bromarv, Tammisaari
1995Katarina Nyqvist[21]Pedersören kunta
1996Jonna Ansa[22]Espoo
1997Heidi Fager[23]Espoo
1998Katja Weckström[24]Vantaa
1999Melina Renqvist[25]Vantaa
2000Sofie Backman[26]Inkoo
2001Jessica Söderholm[27]Helsinki
2002Andrea Mattsson[28]Maarianhamina
2003Anna-Charlotta Thibblin[29]Helsinki
2004Maria Brandt[30]Närpiö
2005Marianne Ekqvist[31]Helsinki
2006Karolina Henriksson[32]Espoo
2007Frida Andersson[33]Tammisaari
2008Sonja Sjöblom[34]Loviisa
2009Ellen Husberg[35]Vantaa
2010Mirella Uddström[36]Porvoo
2011Nora Peltola[37]Vihti
2012Julia Hanhikoski[38]Kokkola
2013Elin Andersson[39]Tammisaari, Raasepori
2014Vanessa Eriksson[40]Jomala
2015Sonja Lehto[41]Kauniainen
2016Ingrid Holm[42]Kemiö, Kemiönsaari
2017Anna-Kajsa Edström[43]Pietarsaari
2018Elin Qvist[44]Kauniainen
2019Sara Ray[45] Ähtävä, Pedersören kunta
2020Ingrid Enckell[46] Helsinki
2021Tilde PolvianderMaarianhamina
2022Wilma Grönqvist[47]

Raasepori

Santa Lucia -laulu

Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy oleellisesti myös Santa Lucia -niminen, alkujaan italialainen laulu. Sen sävelsi 1800-luvulla Teodoro Cottrau napolilaiseen kansanlaulutekstiin[48]. Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla. Suomessa laulu tunnetaan V. Artin sanoittamana myös nimellä Soi iltakellot[49].

Lucia-lauluun on myös toiset sanat, jotka Anna-Mari Kaskinen on kääntänyt ruotsinkielisestä laulusta "Sankta Lucia, tultasi kannat, kylmyyteen maailman toivoa annat."[50]

Lucianpäivään, toisaalta tapaninpäivään 26. joulukuuta tai jouluun sinänsä on liitetty myös Pyhään Stefanokseen liittyvä laulu Staffansvisa[51][52].

Lähteet

Viitteet
  1. Irma Savolainen: Lucian päivä ([vanhentunut linkki]) 21.7.2006. Helsingin kaupunginmuseo arkisto= https://web.archive.org/web/20060721190226/http://www.hel2.fi/kaumuseo/vuodenkierto/lucianpaiva/lucianpaiva.html. Arkistoitu 17.7.2009. Viitattu 13.12.2006.
  2. Forsius, Arno: Pyhä Lucia Arnoldus. Saunalahti.fi. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 14.12.2009.
  3. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  4. Synaksarion: pyhien elämäkertoja, Joulukuu, s. 177. Toimittanut munkki Serafim. Suomentanut kreikan-, venäjän-, englannin-, ranskan- ja syyriankielisistä lähteistä koonneet munkki Serafim, nunna Kristoduli ja nunna Ksenia. Kuopio: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2005. ISBN 951-8979-41-3.
  5. Helsingin kaupunginmuseo
  6. Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 63. 6. uudistettu p.. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8.
  7. Traditions and itineraries of Saint Lucia citymapsicilia. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
  8. Dummet, Jeremy: Syracuse, City of Legends: A Glory of Sicily, s. 6. Bloomsbury, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Bridge, J.: St. Lucy The Catholic Encyclopedia. 1910. Robert Appleton Company. (englanniksi)
  10. Julens festligheter, Porvoo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Lucian päivää vietetään tänään ilman kulkueita – aiempina vuosina marttyyrin juhliin ovat osallistuneet myös Batman ja Robin Yle Uutiset. 13.12.2020. Viitattu 13.12.2022.
  12. Valoa ydinvoimalan varjosta 13.12.1983. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  13. Minne mennä tänään – Lucian ilmestys 13.12.1984. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  14. Aito Lucia 13.12.1985. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  15. Eva-Maria Uppstu on 40. Lucia-neito 13.12.1989. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  16. "Hankolainen Petra Fagerholm, 20, jakoi torstaina valoa..." 14.12.1990. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  17. Ingrid Biese on Lucia-neito 2.12.1991. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  18. Annalena kruunataan huomenna Luciaksi – Kynttiläkruunu-neitonen ilahduttaa vanhuksia, sairaita ja lapsia 12.12.1992. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  19. Pyhimys käy pimeää vastaan 10.12.1993. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  20. Lucia-kulkue palaa Aleksanterinkadulle 13.12.1994. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  21. Lucia-neito säteili Helsingin pimeydessä – Kulkue keräsi katujen varret täyteen ihmisiä 14.12.1995. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  22. Lucia vaeltaa keskustan läpi 13.12.1996. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  23. Lucia-neito toi valon pimeyteen... 14.12.1997. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  24. Tämän vuoden Lucia valittiin Vantaalta 11.12.1998. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  25. Lucia-neito tuo jälleen valoa pimeyteen 6.12.1999. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  26. Ranskan opiskelija kruunattiin valon lähettilääksi 14.12.2000. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  27. Lucia tuo valon pimeään 13.12.2001. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  28. Lucia kruunataan tänään Helsingissä 13.12.2002. HS arkisto (vain tilaajille). Viitattu 16.12.2019.
  29. Anna-Charlotta Tibblin vuoden Lucia-neito 27.11.2003. Kaleva. Viitattu 12.12.2018.
  30. Närpiöläinen Maria Brandt on uusi Lucia-neito 25.11.2004. Kaleva. Viitattu 12.12.2018.
  31. Marianne Ekqvist Lucia-neidoksi 24.11.2005. Turun Sanomat. Viitattu 12.12.2018. [vanhentunut linkki]
  32. Bettina och Lucia 2006 4.12.2006. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 2.3.2011. (ruotsiksi)
  33. Lucia-neito toi jälleen valoa pimeyteen - Katso video 13.12.2007. Ylen uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  34. Lucia-neito toi valoa pimeään 13.12.2008. Yle uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  35. Ellen Husberg on vuoden 2009 Lucia-neito 13.12.2009. Yle uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  36. Lucia tuo valoa jouluun 25.11.2010. Yle uutiset. Viitattu 2.3.2011.
  37. Nora Peltola on Suomen Lucia 2011 HS.fi. 24.11.2011. Arkistoitu 27.11.2011. Viitattu 25.11.2011.
  38. Suomen Lucia haluaa tuoda iloa yle.fi. 29.11.2012. Viitattu 29.11.2012.
  39. Tammisaarelainen Elin Andersson kruunataan Lucia-neidoksi TS.fi. 28.11.2013. Viitattu 13.12.2013.
  40. Koppinen, Mari: Suomen Lucia-neidoksi voitaisiin valita poika – kukaan vain ei ole hakenut HS.fi. 27.11.2014. Arkistoitu 14.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
  41. Suomen Lucia kruunataan tänään Pohjalainen.fi. Viitattu 13.12.2015.
  42. 18-vuotias Ingrid Holm on Suomen Lucia-neito 2016 Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2016.
  43. Anna-Kajsa Edström on uusi Lucia-neito Ilta-Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 30.11.2017.
  44. [https:/u/yle.fi/uutiset/3-10532051 Elin Qvist on Suomen Lucia-neito 2018] Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2018.
  45. Tässä on tämän vuoden Lucia-neito Helsingin Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  46. Lucia tuo tänään valoa talven pimeyteen, perinteistä kulkuetta ei koronatilanteen vuoksi järjestetä Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2020.
  47. Lucia-neidoksi valittiin Wilma Grönqvist: ”Olen todella iloinen, kiitollinen ja vähän jopa šokissa” Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2022.
  48. Tammen musiikkitietosanakirja, 2. osa (M-Ö), art. Santa Lucia, Tammi, 1983. ISBN 951-30-5916-2
  49. Timo Leskelä (toim): Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta, Tammi, 2008, s. 151. ISBN 978-951-31-4407-4
  50. Adventti ja joulu, Lucian päivä evl.fi. Viitattu 10.5.2021.
  51. Staffan var en stalledräng Sulasol
  52. Kappaleen tiedot. Fono.fi

    Kirjallisuutta
    • Salokorpi, Sinikka & Lehmusoksa, Ritva: Joulun aikaan. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-15320-X.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.