Lucas Mangope

Kgosi Lucas Manyane Mangope (27. joulukuuta 1923 – 18. tammikuuta 2018[1]) oli eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi Bophuthatswanan bantustanin presidenttinä 1977–1994.

Mangope syntyi Motswedissä vuonna 1923 vanhaan päällikkösukuun. Hänen isänsä kuoltua vuonna 1959 hänestä tuli Motswedi-Barutshe-Bu-Manyane-heimon päällikkö. Mangope valittiin 1961 tswanojen paikallishallinnon varapuheenjohtajaksi.[2]

Bophuthatswana bantustanin pääministeriksi Mangope nousi vuonna 1972.[2] Mangope oli Bophuthatswanan kansallispuoleen johtaja, mutta hän jätti puolueen sisäisten kiistojen seurauksena. Hän perusti Bophuthatswanan demokraattisen puolueen, josta tuli sittemmin hallituspuolue.

Bophuthatswana julistautui itsenäiseksi vuonna 1977. Mangopen demokraattpinen puolue voitti selvästi ensimmäiset vaalit.[2] Mangopesta tuli myös valtion ensimmäinen presidentti. Hän toimi virassa 1977–1994.[3]

Mangopen puolue voitti vuoden 1987 vaaleissa enemmistön parlamenttiin. Seuraavana vuonna progressiivisen kansanpuolueen johtaja Rocky Malebane-Metsingin luotsaama ryhmittymä yritti kaapata vallan Mangopelta. Vallankaappausyritys saatiin tukehdutettua 17 tunnissa. Tämän jälkeen progressiivinen puolue kiellettiin ja Mangope vankitti asemaansa massapidätyksillä ja vainoilla.[2] Mangope oli tarvinnut vallankaappuksesta selviytyäkseen Etelä-Afrikan hallituksen tukea.

Mangope osallistui joulukuussa 1991 muiden bantustanjohtajien tavoin Codesa-neuvotteluihin.[3] Mangope ei suostunut Bophuthatswanan lakkauttamiseen vaan kannatti liittovaltiota. Mangope hyväksyi seuraavan vuoden neuvotteluissa bantustanien uudelleen järjestelyyn. Hänet kuitenkin syöstiin valasta vuonna 1994. Bophuthatswana kaatui samana vuonna, ja alue liitettiin virallisesti Etelä-Afrikkaan.[2]

Mangope keräsi presidenttikaudellaan ison ominaisuuden. Vuonna 1998 hänen todettiin kavaltaneen 2,8 miljoonaa randia, suurimman osan omalta heimoltaan Maricon kromikaivoksesta. Kaivosrojaltien olisi kuulunut mennä hänen heimolleen, mutta niitä ei maksettu enää Mangopen noustua presidentiksi.[4] Hän jatkoi kuitenkin politiikassa ja perusti myöhemmin Etelä-Afrikan yhdistyneen kristillisdemokraattisen puoleen.