Lozzi

Lozzi
Sijainti	Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi
Koordinaatit	62.235527°N 25.730804°E
Rakennustyyppi	Rakennus
Suunnittelija	Alvar Aalto
Valmistumisvuosi	1954
Omistaja	Suomen Yliopistokiinteistöt
Käyttäjä	Jyväskylän yliopisto
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954.[1] Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.

Historia

Opiskelijaruokala Lozzi peri nimensä vuonna 1937 toimintansa naisseminaarin vanhassa ruokalarakennuksessa aloittaneelta ylioppilaskunnan kahvila-ravintolalta. Ravintola oli nimetty kasvatustieteilijä Johann Heinrich Pestalozzin mukaan. Ravintolan lisäksi ylioppilaskunta sai rakennuksesta kerho- ja toimistotiloja. Rakennus toimi käytännössä ylioppilastalona vuoteen 1964 asti, jolloin Alvar Aallon suunnittelema Ylioppilastalo Ilokivi valmistui ruokalarakennuksen viereen. Lozzin toiminta siirtyi ylioppilaskunnalta yliopistolle vuonna 1975, minkä jälkeen rakennus peruskorjattiin ensimmäisen kerran vuosina 1979–1980. Vuodesta 1997 lähtien ruokalan toiminnasta on vastannut Sonaatti Oy.[2] Toisen kerran rakennus peruskorjattiin vuosina 2014–2015 osin entistäen.

Arkkitehtuuri

Ruokala Lozzin ruokasali

Ravintolarakennus Lozzi edustaa Alvar Aallon punatiilikauden arkkitehtuuria. Hallitsevia rakennusmateriaaleja ovat punatiili, puu ja valkoiset betoni- ja rappauspinnat. Tilojen käyttötarkoitusta ja hierarkiaa on korostettu valaistuksella. Alakerran hämäristä eteistiloista noustaan portaikon kautta ruokasaliin, johon tulee luonnon valoa suurten yläikkunoiden ja terassille avautuvan ikkunaseinän kautta. Pulpettikattoisen salin honkapuiset kattorakenteet on jätetty näkyviin. Aallon toimistossa suunniteltiin yhteustyössä Artekin kanssa myös ruokasalin valaistus ja kalustus, joka on säilynyt lähes alkuperäisen kaltaisena. Samassa kerroksessa sijaitsevat alkujaan ylioppilaskunnan käytössä olleet kaksi kerhuonetta sekä niiden välissä oleva takallinen aula. Ruokalan keittiö on pohjakerroksessa.

Rakennuksen käyttö

Ylioppilaskunnan asuntolassa Internaatissa (Philologica) asuvat opiskelijat kokoontuivat Lozzille aterioimaan ja kuuntelemaan suosittua Lauantain toivotut -radiohjelmaa. Lozzilla järjestettiin erilaisia juhlatilaisuuksia kuten pikkujouluja, vappujuhlia, osakuntien tapahtumia ja tanssijaisia. Erityisen näyttäviä olivat ylioppilaiden vuosijuhlat.[3]

Galleria

Lozzi ja Lyhty noin vuonna 1955.
Lozzin ruokasali noin vuonna 1956.

Lähteet

Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 36. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6.
Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 2004.
Putkonen, Päivi: Kuviokelluntaa ja Lauantain toivottuja. Elämää Aallon kampuksella. Jyväskylän yliopisto, 1994.

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Kampusopas : arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla, s. 36. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2016. ISBN 978-951-39-6526-6.

[2] Lamberg, Marko: Nuoruus ja toivo. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 2004.

[3] Putkonen, Päivi: Kuviokelluntaa ja Lauantain toivottuja. Elämää Aallon kampuksella. Jyväskylän yliopisto, 1994.