Lovat

Lovat (ven. Ло́вать, valkoven. Ловаць, Lovats) on 530 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Valko-Venäjällä Vitebskin alueella (47 km [lower-alpha 2]), virtaa Venäjällä Pihkovan ja Novgorodin alueilla ja laskee Ilmajärveen muodostaen Polajoen kanssa laajan suiston. Lovat on Ilmajärveen laskevista joista Mstan jälkeen suurin.[1][lower-alpha 1]

Lovat
Ловать
Lovat Holmin kaupungin luona.
Lovat Holmin kaupungin luona.
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä, Valko-Venäjä
Alue Novgorod, Pihkova, Vitebsk
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Lovatin valuma-alue
Pinta-ala 21 900 km² [1][2]
Pääuoman pituus 530 km [1][2]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Lovatets
  55.8139°N, 30.3401°E
Laskupaikka Ilmajärvi
  58.2061°N, 31.4444°E
Sivu-uomat Polist, Redja, Robja, Kunja, Loknja, Nasva, Jemenka
Taajamat Velikije Luki, Holm, Parfino, Fedorkovo
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 167,5 m [lower-alpha 1]
Laskukorkeus 18 m [3]
Korkeusero 149,5 m
Pituus 530 km [1][2]
Kaltevuus 0,28 m/km
Keskivirtaama 150 m³/s [lower-alpha 2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Joen kulku

Lovat alkaa Lovatsin nimisenä pienestä Lovatetsjärvestä (Ловатец), joka sijaitsee Venäjän puolella aivan Valko-Venäjän puoleisella rajalla. Järven laskupuro virtaa kuitenkin aluksi Valko-Venäjällä 47 kilometrin matkalla. Latvaosuus virtaa vedenjakajaylängöllä, jossa se virtaa esimerkiksi järvien Zavesna (Завесна), Zadratš (Задрач), Butyka (Бутыка), Sosna (Сосна), Tšarnjasta (Чарняста) ja Sesita (Сесита) läpi. Sesita on rajajärvi, jonka kapeasta lahdesta Lovat jatkaa Venäjän Pihkovan piirissä aluksi kohti luodetta noin 35 kilometrin päähän. Joen nimi on Venäjän puolella Lovat. Matkalla sinne virtaa joki järvien Vorohobskojen (Ворохобское) ja Koryton (Корыто) läpi. Pienessä Komšan (Комша) kylässä Lovat kääntyy jyrkästi virtaamaan kohti koillista. Satelliittivalokuvista voi päätellä joessa olevan tällä osuudella lukuisia koskimaisia virtapaikkoja. Noin 30 kilometrin päästä se saapuu noin 100 000 asukkaan Velikije Lukiin. Joen rannoilla on kaupunkialueella virkistysalueita, jossa joen vedenpintaa on noostettu usealla pohjapadolla. Joen ylittää kaupunkialueella vain yksi rautatie ja kaksi katua. Lukin jälkeen alkaa joki virrata rauhallisesti ja se mutkittelee aluksi tiheästi, mutta myöhemmin mutkittelu on laajempaa. Joen rannat ovat Lukin jälkeen kapeana seuraavaa peltoaukeaa. Podberezen (Подберезье) kylän kohdalla Lovat kääntyy virtaamaan 15 kilometriksi itään päin. Sitten Lovat kääntyy pohjois-koilliseen päin, jolloin se siirtyy Pihkovan alueesta Novgorogin alueelle. Lovatin pohjois- ja luoteispuolelle jää valtavat suoalueet (Rdeiskin- ja Polistovskin suoalueet [lower-alpha 3]), jotka loppuvat Podberezenista 80 kilometrin päässä alle 4 000 asukkaan Holmin ja Seleevon (Селеево) takana. Loppumatkalla voi satelliittivalokuvaista nähdä joen virtaavassa vedessä liikkuvan hiekan tai lietteen aiheuttmat särkkämäiset sedimenttimuodostumat. Joen alajuoksulla esiintyy makkarajärviä eli juoluoita, jotka kertovat nopeasta meanderoinnista. Joessa esiintyy myös lietteisiä jokisaaria. Sedimentit ovat suistoon saavuttuaan muodostaneet valtaisan suistoalueen, jossa matalat suuhaarat haarautuvat usean kilometrin levyiseksi deltavyöhykkeeksi. Suistoon laskee myös Polajoen suistohaarat ja molempien jokien pääuomat yhtyvät kerran toisiinsa hieman vastakkaisilla rannoilla sijaitsevien Parfinon ja Fedorkovon alapuolella. Joki on purjehduskelpoinen suistosta noin 70 kilometriä yläjuoksulle. Suistoalueen äärellä sijaitsee historiallisesti kiinnostava kylä Gorodok.[1][lower-alpha 4]

Lovatin leveys on yläjuoksulla 10–15 metriä ja Balazdynin jälkeen se kasvaa 40 metriin. Joen keskijuoksulla esiintyy koskijaksoja ja siellä joki virtaa metsätaipaleiden läpi jyrkkärinteisessä jokilaaksossa. Holmin kaupungin ympäristössä on joen leveys 50–60 metriä ja Kunjan yhtymäkohdan jälkeen se on yli 100 metriä leveä. Joen saapuessa Ilmajärven alangolle kasvaa sen leveys yli 300 metriä leveäksi. Lovatin suisto, joka on yhteinen Polan kanssa, alkaa jo 20 kilometriä ennen Ilmajärven rantaa. Suistoalueen pinta-ala on noin 400 neliökilometriä. Suistoalueella voi vedenpinta kohota tulva-aikana 2–3 metriä.[lower-alpha 1]

Hydrologiaa

Joen virtaamia mitataan Holmissa Kunjan yläpuolelta noin 193 kilometriä mitattuna Ilmajärven rannasta. Siellä on joen keskivirtaama 105 m³/s [1]. Lovatin alajuoksulla on keskivirtaama 150 tai 169 m³/s ja yläjuoksulla valtiorajalla 2,5 m³/s [lower-alpha 2]. Joki jäätyy, alkutalven säästä riippuen, marraskuun puolivälin ja tammikuun puolivälin aikana, ja jäät lähtevät maalis-huhtikuun aikana. Lovatin vuotuisesta virtaamasta 55 % tapahtuu kevättulvissa (maaliskuun puolivälistä toukokuuhun), 23 % tapahtuu kesäkuusta lokakuuhun, ja loput 22 % marraskuusta maaliskuun puoliväliin välisinä aikoina. Lovat tyypiltään hitaasti virtaava, matalapohjainen ja matalarantainen joki. Joen kaltevuus kuitenkin vaihtelee suuresti. Valko-Venäjällä se on keskimäärin noin 0,60 m/km ja Venäjällä 0,16 m/km. Koko joen keskimääräinen kaltevuus on 0,28 m/km [lower-alpha 2].[1][lower-alpha 1]

Historia
Viikinkien idäntie Ruotsista Olhavanjoen ja Lovatjoen kautta Konstantinopoliin (sininen väri).

Viikinkien idäntie yhdisti 700–1000-luvuilla Ruotsin Birkan Mustamerelle ja Konstantinopoliin. Reitti kulki Suomenlahdelta Nevaa ylös Laatokalle, Aldeigjuborgista Olhavanjokea pitkin Holmgardiin. Sieltä reitti jatkui Ilmajärveen laskevaa Lovatjokea ylävirtaan. Lovatin varrella oli Gorodokin linnoitus, jossa oli vahva kettinki pysäyttämään tarpeen vaatiessa reitin. Vedenjakajalla Okovin metsässä oli vetotaival kohti Dnepriä ja sitä pitkin Könugardiin ja viimein Miklagardiin.[1][4][5]

  • Näkymä Velikije Lukissa
    Näkymä Velikije Lukissa
  • Joen ylitytävä katusilta Velikije Lukissa
    Joen ylitytävä katusilta Velikije Lukissa
  • Alemman padon kunnostusta Velikije Lukissa
    Alemman padon kunnostusta Velikije Lukissa
  • Kunjan sivujoen uomaa
    Kunjan sivujoen uomaa
  • Suojelualueen uoma Poilstin alueella
    Suojelualueen uoma Poilstin alueella
  • Talvikuva Staraja Russassa
    Talvikuva Staraja Russassa
  • Kristuksen ylösnousemuksen katedraali Polistin sivujoella Staraja Russassa.
    Kristuksen ylösnousemuksen katedraali Polistin sivujoella Staraja Russassa.
  • Lovat joen alajuoksulla Parfinossa
    Lovat joen alajuoksulla Parfinossa

Lovatin valuma-alue
Olhavanjoen vesistö. Ilmajärvestä etelään Lovatjoki

Yleistä

Lovat kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Olhavanjoen valuma-alueeseen, jonka Lovatin valuma-alueessa se sijaitsee. Lovatin valuma-alueen laajuus 21 900 neliökilometriä ja sen pääuoman muodostaa vain joki Lovat. Yläjuoksulla on joen nimi Lovats ja se virtaa useassa eri osuudessa pienien järvien kautta. Lovatin pituus on 530 kilometriä.[1][lower-alpha 4]

Sivujokia

Alla olevaan taulukkoon on koottu Lovatin suurimpia sivu-uomia. Taulukon tiedot on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kullekin joelle taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman nimi
 
 		 Nimi
ven.
 		 Etäisyys
Ilmajärvestä
(km)		 Pääuoman
kohta
 		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-alue
(km²)
 		 Lähteet
 
 
laskee Ilmajärveen
Novinskaja LovatNovinskaja Lovat (Новинская Ловать)2Staraja Russa22,2,2,4,2,–,–
Vanha LovatStaraja Lovat (Старая Ловать)4Staraja Russa102,2,2,4,2,–,–
PolistPolist (Полисть)15Parfino176223 6302,2,2,4,2,3,2
RedjaRedja (Редья)18Parfino1466712,2,2,4,2,–,2
RobjaRobja (Робья )61Staraja Russa716962,2,2,4,2,–,2
Zarobskaja RobjaZarobskaja Robja (Заробская Робья)73Staraja Russa695942,2,2,4,2,–,2
LipenskiLipenski (Липенский)75Staraja Russa132,2,2,4,2,–,–
RubeženkaRubeženka (Рубеженка)106Staraja Russa302,2,2,4,2,–,–
SambatovkaSambatovka (Самбатовка)123Poddorje251392,2,2,4,2,–,2
PankovkaPankovka (Паньковка)140Poddorje172,2,2,4,2,–,–
RogatkaRogatka (Рогатка)144Poddorje23872,2,2,4,2,–,2
HobolkaHobolka (Хоболька)163Poddorje192,2,2,4,2,–,–
GorodjankaGorodjanka (Городянка)165Poddorje152,2,2,4,2,–,–
ZagarkaZagarka (Загарка)183Holm27902,2,2,4,2,–,2
ŠulgaŠulga (Шульга)187Holm26962,2,2,4,2,–,2
KunjaKunja (Кунья)192Holm236455 1432,2,2,4,2,3,2
MazurovkaMazurovka (Мазуровка)209Holm172,2,2,4,2,–,–
ŽerentšahaŽerentšaha (Жеребчаха )210Holm182,2,2,4,2,–,–
VitsaVitsa (Вица)229Holm222,2,2,4,2,–,–
RytovitšaRytovitsa (Рытовица)242Holm112,2,2,4,2,–,–
Bolšaja SmataBolšaja Smata (Большая Смата)244Loknja443782,2,2,4,2,–,2
HlavitsaHlavitsa (Хлавица)263Loknja414592,2,2,4,2,–,2
LoknjaLoknja (Локня)269Loknja1192 1902,2,2,4,2,–,2
RubežnitsaRubežnitsa (Рубежница)309Velikije Luki18982,2,2,4,2,–,2
OlšankaOlšanka (Ольшанка)312Velikije Luki122,2,2,4,2,–,–
NasvaNasva (Насва)336Velikije Luki461 2402,2,2,4,2,–,2
KrupitsaKrupitsa (Крупица)338Velikije Luki333522,2,2,4,2,–,2
LazavitsaLazavitsa (Лазавица)352Velikije Luki21932,2,2,4,2,–,2
SveretitsaSveretitsa (Сверетица)371Velikije Luki261082,2,2,4,2,–,2
BalazdynBalazdyn (Балаздынь)393Velikije Luki265472,2,2,4,2,–,2
JemenkaJemenka (Еменка)409Velikije Luki647222,2,2,4,2,–,2
KomljaKomlja (Комля)457Velikije Luki262812,2,2,4,2,–,2
SennitsaSennitsa (Сенница)Usvjaty4,4,4,4,–,–,–
Valko-Venäjän ja Venäjän valtionraja
ŠyšaŠyša (Шыша)Haradok4,4,4,4,–,–,–
ServaikaServaika (Сервайка)Haradok4,4,4,4,–,–,–
pääuomaa on Servaikan yläpuolella vielä 15 km

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = luettu kunkin sivu-uoman lähteestä ([6]), 3 = luettu venäjänkielisestä Wikipediasta, 4 = katsottu tai mitattu Internetin karttapalvelusta kuten esimerkiksi Google Maps tai ACME

Järviä

Latva-alueella Valko-Venäjällä ja Venäjän puolella Lovat virtaa järvien läpi seuraavasti: Lovatets (Ловатец), Zavesno (Завесно), Zadratš (Задрач), Meža (Межа), Sosno (Сосно), Tšernjasto (Чернясто), Sesito (Сесито) ja Sennitsa (Сенница). Yläjuoksulla uoman lähellä sijaitsee Serutskoje (Серутское) ja tätä hieman alempana Lovat virtaa Vorohobyn (Ворохобы) läpi.[2]

Velikije Lukin eteläpuolella sijaitsee laaja järvialue. Alueen järviä ovat esimerkiksi Glubokoje (Глубокое), Hrebtovskoje (Хребтовское), Kadolovskoje (Кадоловское), Kalenoje (Каленое), Kupuiskoje (Купуйское), Lenostovo (Леностово), Nespo (Неспо), Odgast (Одгаст), Orele (Орелье), Osplja (Оспля), Ostrovno (Островно), Poretše (Поречье), Psovo (Псово), Sekui (Секуй), Sneže (Снежье), Sorito (Сорито), Tšistoje (Чистое), Tutša (Туча), Zanjusskoje (Занюсское) ja Zaorlitskoje (Заорлицкое). Kaupungin länsipuolella sijaitsee vielä Kisloje (Кислое).[2]

Järvialueelta alkaa kolme muutakin jokea. Rytovitšan valuma-alueella sijaitsee järvet Dniko (Днико) ja Sviro (Свиро).[7] Jemenka alkaa järvialueen lounaispäässä Nevelin ympäristössä Jemenetsistä (Еменец) ja virtaa pian Nevelin (Невель) kautta. Järvialueen merkittäviä järviä ovat myös Vorotno (Воротно), Zavereže (Завережье), Melkoje (Мелкое), Ordovo (Ордово), Plissa (Плисса) ja Tšerstno (Черстно). Ennen yhtymistään Lovatiin virtaa Jemenka vielä Komšinon kautta.(Комшино)[8] Pienemmän joen Balazdynin pääjärvet ovat on Suuri ja Pieni Ivan (Иван). Lisäksi valuma-alueella sijaitsevat Astso (Асцо), Ivanovskoje (Ивановское), Užo (Ужо) ja Tšeretvitsy (Черетвицы).[9]

Lovatin suistoalueella on omiksi järvikseen kuroutuneet esimerkiksi seuraavat järvet: Bludenskoje (Блуденское), Galkinskoje (Галкинское), Indjuk (Индюк), Ljubžir (Любжир), Sereberskoje (Сереберское), Sitnoje (Ситное), Tšagodovskoje (Чагодовское), Ulištševo (Улищево) ja Žirohlitskoje (Жирохлицкое).[2]

Katso myös

Lähteet

Huomioita
  1. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Ловать.
  2. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista be:Ловаць.
  3. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Рдейский заповедник.
  4. Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMaps, Google Maps tai ACME.

    Viitteet
    1. Lovat, Ловать Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
    2. Lovat, Ловать (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
    3. Grechushnikova, M.G.: Ilmen (Ильмень) Voda Rossii. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
    4. Richard Hall: Matka viikinkien maailmaan, s. 96–98. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2012. ISBN 978-952-254-109-3.
    5. Konstatinos VII:n teos "Imperiumin hallitseminen" eli De Administrando Imperio (Arkistoitu – Internet Archive), s. 59 (englanniksi)
    6. Lovat 2, Ловать (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 8.4.2022. (venäjäksi)
    7. Rytovitša, Рытовица (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)
    8. Jemenka, Еменка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)
    9. Balazdyn, Балаздынь (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.