Turun saaristo

Turun saaristo (myös Lounais-Suomen saaristo[1] tai Varsinais-Suomen saaristo[2]) on noin 20 000 saaresta muodostuva, Särkisalosta ja Hiittisistä Kustavin saaristoon ulottuva saaristoalue Saaristomerellä Varsinais-Suomessa. Ahvenanmaasta Turun saariston erottaa Kihdin selkä.[3][4] Selkä on tosin sen verran kapea, että voidaan käsittää Turun saariston ja Ahvenanmaan olevan yksi saaristo. Jos ajatellaan siten, on kyseessä maailman monisaarisin saaristo.[5]

Ilmakuva sisäsaaristosta, Naantalin Lempisaaresta.
Turun Saaristoon luetaan nykyisessä matkailumarkkinoinnissa tavallisesti Saaristomeren Varsinais-Suomeen kuuluva osa Särkisalon ja Kustavin välillä.

Saaria yhdistää Saariston rengastie.

Osa-alueet

Turunmaan saaristo

Turun saaristoa alueellisesti suppeampi käsite on Turunmaan saaristo, joka sijaitsee Paraisten ja Kemiönsaaren kuntien alueella Turunmaan seutukunnassa.[3] Tämän myös Turunmaaksi nimitetyn Turun saariston eteläosan nykyisin Kemiönsaaren ja Paraisten kuntiin kuuluvat saaret sekä nykyisin Saloon kuuluva Särkisalo ovat vanhastaan olleet ruotsinkielistä aluetta. Nykyisin Turunmaan seutukunnan kunnat ovat kaksikielisiä, mutta ruotsi on niissä edelleen enemmistökieli.

Pohjoinen saaristo

Turunmaan saariston ja Turunmaan ulkopuolista Turun saaristoa on pohjoinen saaristo Turun, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien alueella.[6] Tämä Pohjoinen saaristo, kuten Rymättylä ja muut nykyisin Naantaliin kuuluvat saaret on suomenkielistä aluetta, joskin Turku on kaksikielinen ruotsinkielisellä vähemmistöllä.

Kunnat

Kokonaan saaristossa sijaitsevat kunnat

Muut kunnat, joihin kuuluu myös saaristoa

Muita määrittelyjä

Aluepoliittisissa määrittelyissä Turun, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien saaret eivät kuulu saaristoon.[7] Joskus käytetään myös käsitettä Lounaissaaristo tai Saaristomeren saaristo[5], ja tällöin toisinaan luetaan mukaan Saaristomeren ohella myös Ahvenanmaa.[8][9] Joissain yhteyksissä Turun saaristolla voidaan tarkoittaa myös Turun saaria eli Turun kaupungin nykyiselle alueelle jäävää osaa Turun saaristosta.

Lähteet
  1. Andersson, Harri: Lounais-Suomen saaristo valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Suomen ympäristö 165. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 952-11-0205-5.
  2. Pieni Tietosanakirja. IV. San Remo - Öölanti, s. 917-918. Helsinki: Otava, 1925–1928. Projekt Runeberg (viitattu 20.10.2009).
  3. Turun Saaristo - Åbo skärgård (Arkistoitu versio palvelussa Archive.org) 27.5.2011. Länsi-Turunmaan kaupunki. Arkistoitu 27.5.2011. Viitattu 21.10.2021.
  4. Facta 2001. 17 Troo–Vec, s. 176. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-10238-5.
  5. Guinness ennätyskirja 84–85
  6. Pohjoinen alue Turun Saaristo - Åbo skärgård. Viitattu 12.10.2009.
  7. Siivonen, Katriina: Kansatiede ja murrosten tutkimus. Varsinais-Suomen saaristo informaatioajan murroksessa. (pdf) (s. 8) Elore. vol. 15 – 2/2008. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 20.10.2009.
  8. Hallit kerääntyvät keväisin lounaissaaristoon Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Arkistoitu 29.8.2014. Viitattu 27.1.2012.
  9. 526058 Ahvenanmaan ja lounaissaariston kasvit, 4 op Pinkka. Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.1.2012.

    Kirjallisuutta
    • Helle, Reijo: Turun saariston väestönkehitys 1910–1959, s. 164–194. Turun ylioppilas VIII, eripainos. Turku: , 1961.
    • Lahti, Johannes: Elämää meren sylissä: Turunmaan saaristo. , 2004. ISBN 952-99349-0-4.
    • Martimo, Pentti, Timo Tarkka & Risto Pekkanen (toim.): SaaristoAtlas. Saaristomeri. Helsinki: AtlasArt, 2009. ISBN 978-952-5671-12-4.
    • Pitkänen, Ritva Liisa: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985. ISBN 951-717-399-7.
    • Smeds, Helmer et al. (toim.): Saaristo-Suomen kartasto. Helsinki: Nordenskiöld-samfundet i Finland, 1960.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.