Häntälä (Somero)

Pääartikkeli: Häntälän notkot

Häntälän notkoja Somerolla.

Häntälän ja sen somerolaisten lähikylien luonnonympäristöä hallitsevat Uskelanjoen sivujoen Rekijoen latvahaarat, jotka ovat uurtaneet ympäröivään savitasankoon syviä rotkolaaksoja. Paikallisesti nämä tunnetaan nimellä Häntälän notkot, ja ne muodostavat arvokkaan perinnebiotooppialueen, joka kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan osana Rekijokilaakson Natura 2000 -aluetta. Notkoihin on mahdollisuus tutustua Häntälän kylätalolta alkavalla luontopolulla.[5][6][7][8]

Häntälän notkojen jatkeena alueeltaan näitä laajempi Rekijokilaakson Natura-alue ulottuu vielä myös läheisten Kiikalan Hirvelän, Kärkelän, Revän ja Rekijoen sekä Perttelin Haalin kylien alueelle Salossa.[8][9][10] Notkojen ulkopuolella savitasangosta pistää esiin kalliosydämisiä moreenimäkiä, ja Rekijoen laaksoa seurailee myös Someron Kerkolasta Kiikalan Hirvelän ulottuva katkonainen harjujakso. Siihen kuuluu muun muassa Häntälännummi Häntälän kylässä.[11][9]

Häntälä kuuluu yhdessä lounaissomerolaisten Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan, eteläsomerolaisten Lautelan ja Terttilän sekä Somerniemen Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kanssa niihin kyliin, jotka siirrettiin 1492 Uskelan seurakunnasta osaksi Someroa lähiseurakuntien alueita järjesteltäessä.[12] Vuoteen 1870 nämä kylät olivat kirkollisesti osa Someron seurakuntaa mutta kuuluivat edelleen hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin, kunnes lääninrajat vuonna 1870 koko Suomessa yhtenäistettiin seurakuntarajojen kanssa, ja kylistä tuli myös hallinnollisesti osa Hämeen lääniä muun Someron tavoin.[13]

Kylän vanhoja kantataloja ovat olleet Äijälä, Seppälä, Anttila, Naula ja Unkila.[14] Kylän vanha tontti on sijainnut kylänmäen etelärinteessä nykyisen Häntäläntien varressa lähellä nykyisen Murronkulmantien risteystä paikalla, jonka luona vielä nykyäänkin sijaitsevat Yli- ja Ali-Naulan talot ja jonkin matkan päässä Seppälä.[15]

29. – 30. joulukuuta 1924 Häntälän kylän ja Kuusjoen välisen maantiesillan alapuolella tapahtui noin 50 000 kuutiometrin maanvieremä, joka tukki joen 100–200 metrin matkalta ja vei mukanaan kaksi latoa ja niiden alapuolella olleen kylätien.[16]

1900-luvulla Häntälässä toimi Häntälän Osuusmeijeri, joka aloitti toimintansa 1930-luvulla.[17] Vuonna 2011 meijerirakennus oli tyhjillään.[18] Häntälän Osuuskassa (vuodesta 1972 Häntälän Osuuspankki) toimi itsenäisenä vuosina 1925-1977 ja Someron Osuuspankin sivukonttorina vuoteen 2000.[19] Vielä vuonna 1978 Häntälässä oli myös kaksi kauppaa.[9]

Häntälän väkiluku vuonna 2011 oli 176, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kolmanneksitoista suurimman kylän[20]. Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalueella, johon kuuluvat kokonaan tai osittain Someron Häntälän, Talvisillan, Syvänojan ja Kerkolan kylät, on noin 500 asukasta.[1][21]

Häntälän, Talvisillan, Kerkolan ja Syvänojan kylissä toimii Lounais-Someron kyläyhdistys ry, ja kylätoiminta kylissä on vilkasta.[1][22] Kyläyhdistyksellä on entisen Häntälän koulun luona kylätalo, jossa toimii kesäisin kioski.[23][24][25] Muita kokoontumistiloja kyläyhdistyksen toimialueella ovat Häntälän maamiesseuran omistama huvikeskus Teeriharju Talvisillalla kantatien 52 varressa ja Kerkolan pienviljelijäyhdistyksen omistama Mäntypirtti Kerkolanjärven rannalla Kerkolassa.[26]

Häntälässä toimi vuosina 1897-2014 Häntälän koulu, jossa viimeksi kävi oppilaita myös lähikylistä Talvisillalta, Syvänojalta ja Kerkolasta. Oppilasmäärien vähetessä koulu suljettiin kevätlukukauden 2014 lopussa.

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuosina 1928-2020 omistama Häntälän rukoushuone Häntälän kylänmäellä on valmistunut vuonna 1929 ja sen on suunnitellut arkkitehti Rafael Blomstedt.[27] Kesäkuussa 2020 SLEY luopui rukoushuoneen omistuksesta.[28]

Tärkeimpiä liikenneväyliä Häntälän kylässä ovat paikallistietasoiset yhdystiet Häntäläntie, Kimalantie ja Kerkolantie. Naapurikylän Talvisillan kautta kulkee Salon ja Someron välinen kantatie 52.[9][29][30]

Vuonna 2009 Häntälä valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi[21] ja vuonna 2011 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Häntälän vuoden kaupunginosaksi[31][32].

• Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.

• Lounais-Someron kyläyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)