Louis Plaidy
Louis Plaidy (1810–1874) oli saksalainen pianopedagogi. Hän oli aikanaan yksi Leipzigin konservatorion johtavista professoreista.[1] Hän liittyi konservatorion palvelukseen Felix Mendelssohnin kutsusta vuonna 1843 ja työskenteli siellä yli 20 vuoden ajan.[2]
Plaidy julkaisi vuonna 1870 Breitkopf & Härtel -kustantamolla pianoharjoitusten kirjan Technische Studien für d. Pianofortespiel.[3] Teos sisältää yli neljäsataa harjoituskappaletta.[2]
Plaidyn johdolla opiskelivat muiden muassa Leoš Janáček[4], Arthur Sullivan[5], Hans von Bülow[6], Andreas Hallén[7] ja Julius Röntgen.[8] Myös Edvard Grieg sai Plaidylta opetusta, mutta tämä pohjasi opetuksensa klassismin aikakauteen, kun puolestaan Grieg tunsi voimakasta mielenkiintoa romanttisten säveltäjien kuten Robert Schumannin, Frédéric Chopinin ja Richard Wagnerin teoksia kohtaan.[9]
Lähteet
- Brother Musicians: Reminiscences of Edward and Walter Bache, s. 87 Constance Bache
- The Tyranny of Tradition in Piano Teaching: A Critical History from Clementi to the Present, s. 65 Walter Ponce
- Technische Studien für d. Pianofortespiel Louis Plaidy
- Janáček: Years of a Life Volume 1 (1854-1914): The Lonely Blackbird, s. 15 John Tyrrell
- Arthur Sullivan Sir Arthur Sullivan Society
- Hans Von Bülow: A Life and Times, s. 37 Alan Walker
- Andreas Hallén Swedish Musical Heritage
- Brahms and His World: A Biographical Dictionary, s. 368 Peter Clive
- Edvard Grieg MusicaNeo