Louhunsalmen riippusilta

Säynätsalon kunnanvaltuusto asetti tammikuussa 1949 toimikunnan suunnittelemaan tieverkon kehitystä, muun muassa sillan saamiseksi Louhunsalmeen. Joulukuussa valtuusto nimitti uuden työryhmän hanketta varten. Hanke eteni tämän jälkeen hitaasti, kunnes SKDL:n kansanedustaja Lauri Myllymäki teki asiasta aloitteen. Myllymäki ehdotti, että hankkeelle varataan 50 miljoonaa markkaa vuoden 1952 budjettiin. Kunnanvaltuusto nimitti syyskuussa 1952 siltatoimikunnan kehittämään asiaa ja antoi sille miljoonan markan määrärahan alkusuunnitelmia varten. Merenkulkuhallitus ja Uittoyhdistys vaativat kymmenen metriä korkeaa ja 30 metriä leveää aukkoa.[5]

Sillan lopulliset piirustukset ja kustannusarviot saatiin valmiiksi helmikuussa 1953. Suunnittelija Kivisalo päätyi teräsbetonikannelliseen riippusiltaan, jonka pääaukko on 140 metriä ja pienet aukot 18 ja 20 metriä. Kustannusarvion loppusumma oli 119 miljoonaa markkaa. Sillan rakentaminen aloitettiin tammikuussa 1953. Tekninen työvaihe valmistui talvella 1953–1954, ja alusrakennustyöt käynnistyivät syksyllä 1954. On mahdollista, että sillan metalliosat rakensi A. Ahlström Oy:n Varkauden konepaja[6]. Silta alkoi näyttää lopullisen muotonsa maaliskuussa 1956 ja sillan vihkiäisjuhlaa vietettiin kesäkuussa 1957. Valmistuessaan se oli Suomen pisin riippusilta. Hanke maksoi 136 miljoonaa markkaa ja se oli Säynätsalon historian huomattavin kunnallinen rakennustyö. Valtionapu kattoi vain noin 25 prosenttia, joten rahoitus oli järjestettävä muun muassa Enso-Gutzeitin antamalla halpakorkoisella 25 miljoonan markan lainalla.[7]

Silta peruskorjattiin kesällä 2011. Korjauksessa sillalle rakennettiin puukantinen pyörätie-jalkakäytävä ja sillan valaistus uusittiin. Samalla sillan päähän rakennettiin pyöräilyn ja jalankulun yhteys. Hankkeen kustannukset jakautuivat Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ely-keskuksen välillä siten, että Jyväskylän kaupungin osuus peruskorjauksesta oli 23 prosenttia eli 362 825 euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 1 562 850 euroa.[8] Kesäkuussa 2013 voimaan tulleen asemakaavan muutoksen myötä ely-keskuksen omistama silta ja liikennealueet muuttuivat katualueeksi ja siirtyivät näin Jyväskylän kaupungin omistukseen ja kunnossapidon piiriin. Silta suojeltiin asemakaavan yhteydessä.[9]

Syksyllä 2013 sillasta tuli yksi Jyväskylän kaupungin Valon kaupunki -hankkeen pysyvistä valaistuskohteista[10]. Sillalla käytetään led-valaistusta ja sillan pylonit on valaistu sinivalkoisella valolla.

Louhunsalmen riippusilta Kaijanlahden venesatamasta päin kuvattuna.

• Matti Rautjoki et al.: Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. Säynätsalon kunta, 1994. ISBN 952-9845-17-0.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louhunsalmen riippusilta Wikimedia Commonsissa