Lotfi Nasib

Lotfi Nasib ja Yrjö Hakala vuonna 1949.

Harvestehuder THC - hampurilainen jääkiekkoseura, jossa Lotfi Nasib (takarivissä 4. oikealta) pelasi jäähdyttelymielessä 1950-luvulla.

Lotfi ”Napi” Nasib eli silloinen Lotfi Nasibullen edusti hyökkääjän pelipaikalla Tampereen Ilvestä aikana 1943-1954 ja voitti kuusi Suomen-mestaruutta sekä kaksi SM-hopeaa. Nasib pelasi 60 ottelua joissa hänen tehopisteensä olivat 55 + 25 = 80 ja jäähymääränsä 12 minuuttia. Nasib toimi kapteenina kauden 1950-1951. Maaotteluita Nasibille kertyi 24, tehden niissä 10 maalia.[1][2][3]

Nasib pelasi kahdesti MM-kisoissa (1949 Tukholma, 1951 Pariisi). Oslon vuoden 1952 olympiajoukkueeseen Nasib ei päässyt opintojen vuoksi. [1] Päivätyön viedessä Nasibin Saksaan hän kuitenkin saman vuoden syksyllä liittyi paikalliseen seuraan Harvestehuder THC (Hamburg). Nasib sai seuralta muiden etujen ohella myös rahallista korvausta, ja täten hän on yksi Suomen ensimmäisiä ulkomailla tienanneita kiekkoilijoita.[4] Nasibille oltiin aikaisemmin tarjottu myös puoliammattilaissopimusta Krefelder EF -seurasta, mutta hän keskittyi opiskeluihinsa Suomessa ja jatkoi Ilveksen paidassa.[1]

Jääkiekon ohella Nasib voitti 1940-luvun lopulla vesipallossa SAUL:n mestaruuden Kauppakorkeakoulun joukkueessa.[2]

Pentti Isotalo muisteli Nasibia seuraavasti; ”Napi oli erinomainen luistelija, kepeä ja kevyt hyppiä, jonka irtonaiseen vartaloharhautukseen moni sekosi. Yrjö Hakalan ja Eero Saaren kanssa hän muodosti kolmikon, joka osasi pitää hauskaa”.[5]

Nasib valittiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi vuonna 1985, aatelointinumerolla 15.[6]

Ilves Takkuturkit -nimisen perinneyhdistyksen nimen keksi aikoinaan Nasib, joka mielsi sen parhaiten kuvaavan arvokkaasti vanhenevaa ilvestä.[7]

Neuman ja Mahira Nasibulla sekä lapset Naim (takana), Lotfi (sylissä) ja Zekiye. Kotka, 1929.[8]

Lotfi Nasib (ent. Nasibullen) kuului Suomen tataariyhteisöön. Hän syntyi Kotkassa, veljensä Naim Terijoella ja sisko Zekiye Hairedin, o.s. Nasib(ullen) oli syntynyt Pietarissa. Naim Nasib ja Naimin poika Erkan edustivat myös Ilvestä jääkiekossa. Veljekset lyhensivät sukunimensä.[8][9][10][11][12]

Sisarukset palvelivat toisessa maailmansodassa; Lotfi kersanttina, Naim (1917–1998) ylikersanttina ja Zekiye (1919–2001) lottana.[12]

Nasib valmistui ekonomiksi vuonna 1952. Hän työskenteli kuljetusliikkeessä Hampurissa, Merihuolto Oy:n osastopäällikkönä, Sadolin Painovärit Oy:n toimitusjohtajana ja sen idänkaupan konsulttina sekä Grankulla IFK Hockey:n puheenjohtajana.[5]

Nasib asui Kauniaisissa.[5][2]

• Nasibin tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
• Nasibin kausitilastot Ilveksen kotisivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2004. ISBN 952-91-6753-9.
• Leinonen, Kimmo: Koulukadun Sankarit, Tampereen jääkiekkoilun historia 1928-1965. APALI, 2014. ISBN 978-952-5877-38-0.